Gaston Orléans

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskan monarkia (Kapeting-dynastia, Bourbon-haara)
Grand Royal Coat of Arms of France & Navarre.svg

Gaston Jean Baptiste, Orléansin herttua (25. huhtikuuta 1608 Fontainebleau2. helmikuuta 1660 Blois) oli Ranskan kuningas Henrik IV:n ja tämän vaimon Maria de' Medicin kolmas poika sekä Ludvig XIII:n nuorempi veli.

Hänet tunnettiin ensin Anjoun herttuana, myöhemmin hän sai arvonimet Orléansin herttua ja Bloisin sekä Chartresin kreivi.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaston oli sivistynyt, mutta myös heikkotahtoinen ja huikenteleva. Hän vietti elämänsä juonitellen kardinaali Richelieuta ja myöhemmin kardinaali Mazarinia vastaan. Salaliitot ja vehkeilyt kuitenkin kariutuivat aina, sillä hänellä ei ollut todellista poliittista ohjelmaa. Usein hän lopulta hylkäsi vehkeilytoverinsa, ja osa heistä tuhoutui lopullisesti, kuten esimerkiksi Jean-Baptiste d'Ornano, Chalaisin kreivi, Henri II de Montmorency, ja Henri Coiffier de Ruzé d'Effiat, eli Cinq-Marsin markiisi.

Erään vehkeilynsä jälkeen vuonna 1626 Gaston suostui avioitumaan rikkaan Montpensierin herttuatteren Marie de Bourbonin kanssa, joka oli kardinaali Richelieun ehdokas. Samalla hän sai Orléansin herttuakunnan apanage-läänityksenä sekä Chartresin ja Bloisin kreivikunnan. Seuraavana vuonna syntyi hänen tyttärensä, tuleva Grande Mademoiselle, joka myös tuli kuuluisaksi. Montpensierin herttuatar kuoli synnytykseen, mutta jätti perintönsä aviomiehensä sijasta tyttärilleen.

Vuonna 1629 Gaston suunnitteli avioituvansa Mantovan herttuan tyttären, Marie de Gonzaguen kanssa. Vuonna 1630 hän osallistui Montmorencyn herttuan Henri II:n kapinaan palkka-armeijan johdossa. Hän esitti vetoomuksen kuninkaalliselle armeijalle ennen Montmorencyn kapinan kukistumista ja tämän jälkeen hän pakeni Lothringenin herttuan Kaarle IV:n turviin.

Gaston d’Orlèans otti osaa myös Fronden kapinaan ja kardinaali Mazarin karkotti hänet linnaansa Bloisissa. Hän kuoli vuonna 1660 ja sai kaikesta huolimatta kuninkaallisen perheen jäsenille varatun viimeisen suuren palvelun ja tuli haudatuksi Saint-Denisen luostarin basilikaan. Kaikista setänsä vehkeilyistä huolimatta Ludvig XIV, Gastonin veljenpoika, nimitti Gaston de Francen kuningaskunnan sotilasjoukkojen komentajaksi. Tietenkin Anna Itävaltalainen ohitti tässä tilanteessa Pariisin parlamentin ja otti itselleen vallan ohjaimet.

Ludvig XIV nimitti Gaston d'Orlénsin jälkeen Orléansin herttuaksi oman veljensä Filipin.

Gaston de France

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gaston de France avioitui 6. elokuuta 1626 Nantesissa Montpensierin herttua Henri de Bourbonin tyttären, Marien, kanssa. Tästä avioliitosta syntyi yksi tytär:

  • Anne, Montpensierin herttuatar (16271693) (La Grand Mademoiselle)

Gaston avioitui toisen kerran 31. tammikuuta 1632, Nancyssa, Lothringenin herttuan Kaarle IV:n sisaren Margueriten (k. 1672) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi neljä tytärtä ja poika: