Tuuli Reijonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tuuli Reijonen (oikea nimi Tuuli Reijonen-Uibopuu, nimimerkki Meri Horsma) (19. lokakuuta 1904 Tampere17. lokakuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän oli vuosina 19441964 naimisissa virolaisen kirjailijan Valev Uibopuun (1913−1997) kanssa. Tuuli Reijosen isä oli toimittaja ja lähettiläs Erkki Reijonen.

Tuuli Reijonen toimi Naisten ääni -lehden päätoimittajana vuosina 19371941, teatterilehti Naamion toimitussihteerinä vuosina 19381939, Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä vuosina 1941−1945 ja taidelehti Kuvan päätoimittajana vuosina 1945−1954. Vuosina 1954−1968 Reijonen työskenteli Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajana, mutta oli jo sitä ennen toiminut lehden teatteriarvostelijana. Reijonen sai novellillaan Makuusäkki yhden neljästä ensimmäisestä 1 050 dollarin palkinnosta New York Herald Tribune -lehden vuonna 1952 järjestämässä kansainvälisessä novellikilpailussa. [1]

Reijosen romaani Kenen on syy oli pohjana Veikko Itkosen elokuvalle Vaarallista vapautta (1962).

Reijonen sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1971.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisiä itärajalla : romaani Rajajoen suulta. Otava 1941
  • Olen sanomalehdentoimittaja : romaani (nimellä Meri Horsma). Otava 1942
  • Valot syttyvät : romaani. Otava 1945
  • Kasvoja : yhdeksän novellia. Otava 1948
  • Silta : romaani. Otava 1950
  • Yksisiipinen enkeli : novelleja ja välähdyksiä. Otava 1952
  • Vedessä ja tulessa : romaani. Otava 1959
  • Kenen on syy? : romaani. Otava 1961
  • Kannaksen mosaiikkimaailma. Otava 1968

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1953, s. 51. Helsinki: Otava, 1952.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.