Kriitikko

J. V. Snellman oli paitsi valtiomies ja filosofi myös toimittaja ja taidekriitikko. Oskar Nylander, J. V. Snellman, 1849.

Kriitikko (kreik. κριτικός 'erittelytaitoinen') eli arvostelija tutkii ja arvottaa jotakin yksittäistä taiteen tai kulttuurin alaa tai useampia aloja. Kriitikoksi kutsutaan usein myös henkilöä, joka arvostelee jotakin ilmiötä toistuvasti.

Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista.

Kriitikoita lienee ollut yhtä kauan kuin taidettakin. Väitetään, että taiteesta on turha puhua ilman kritiikkiä, mutta väitetään myös, että kriitikoita ja kritiikkiä ei tarvita.^{kenen mukaan?}

Suomalaisen kritiikin historiasta voi mainita esimerkiksi J. V. Snellmanin ja Sakari Topeliuksen, jotka molemmat toimivat aikoinaan toimittajan työnsä ohessa kriitikoinakin. Kriitikot alkoivat toimia Suomessa 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa alkoivat vaikuttaa ensimmäiset ammatti- tai ammattimaisesti toimivat kriitikot sanomalehdissä.

Kriitikko saattaa erikoistua jonkin taiteenalan tutkimiseen ja kritiikkiin, tai hän saattaa valita kritiikkinsä kohteeksi useita taiteenaloja. Taidekriitikot kirjoittavat tavallisesti sanomalehtiin, aikakauslehtiin tai muihin julkaisuihin, kirjoihin tai verkkosivuille.

Suomessa on vain muutamia päätoimisia kriitikoita. Suurin osa työskentelee avustajina sanomalehdissä tai muissa julkaisuissa muun työnsä ohella. Suomen arvostelijain liitto ilmoittaa verkkosivuillaan, että sillä on yli 900 jäsentä. Järjestö on jakautunut jaoksiin eri taiteenalojen mukaan, joita ovat elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki sekä tanssi ja teatteri.

Yleisradion elokuussa 2008 julkaiseman Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kulttuuriammateista vähiten arvostettuja ovat lausuntataiteilija, underground-taiteilija, kulttuuritoimittaja, taidegalleristi ja kriitikko. Kyselyn arvostetuimpia olivat kirjailija, näyttelijä, klassisen musiikin säveltäjä, elokuvaohjaaja, kapellimestari ja taidemaalari.

(Kuvataidekriitikkoja käsitellään artikkelissa Taidekritiikki ja kirjallisuuskriitikkkoja artikkelissa Kirjallisuuskritiikki.)

Musiikkikritiikki

Ulkomaisia musiikkikriitikoita

Theodor W. Adorno, Saksa 1920-luvulta Hector Berlioz, Ranska 1828 alkaen Eduard Caudella, musiikki, Romania 1800-luku Claude Debussy, Ranska Alfred Einstein, Saksa, Zeitschrift für Musikwissenschaft 1918, Münchner Post, Berliner Tageblatt 1927, USA Eduard Hanslick, musiikki, Itävalta-Unkari 1800-luku Joachim Kaiser, Saksa 1951, Süddeutsche Zeitung 1959 alkaen E. T. A. Hoffmann (Johannes Kreisler), musiikki, Saksa, Allgemeine musikalische Zeitung 1808 alkaen Max Kalbeck, Saksa, Schlesische Zeitung 1875 Itävalta, Allgemeine Zeitung 1880, Neue Wiener Tagblatt 1886-1921

Friedrich Nietzsche, kirjallisuus, musiikki, kulttuuri, Saksa 1880 alkaen Ezra Pound, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, Yhdysvallat, Englanti, Italia 1909-1972 Romain Rolland, Musiikkikriitikko, Ranska Johann Adolph Scheibe, musiikki, Saksa, Tanska 1700-luku Robert Schumann, Saksa, Allgemeine musikalische Zeitung 1831, Neue Zeitschrift für Musik 1834 Hans Heinz Stuckenschmidt, Saksa, Bohemia 1920, Berliner Zeitung am Mittag 1929, Neuen Zeitung 1947 Pjotr Tšaikovski, Venäjä, 1871 alkaen

Tunnettuja suomalaisia musiikkikriitikoita

Heikki Aaltoila, musiikkiarvostelija, Ylioppilaslehti 1932–1936, Ajan Suunta 1936–1943, Uusi Suomi 1943–1986 Jussi Ahlroth Atte Blom, musiikkikriitikko, Huvfudstadsbladet 1965 alkaen, Rytmi, Rondo Karl Flodin, musiikkikriitikko, Hufvudstadsbladet 1879 ja 1881, Helsingfors 1882, Aftonposten 1899, Nya Pressen 1883, 1885–1898, 1900 ja 1906–1908, La Plata (Buenos Aires) 1908–1921, Euterpe 1901–1905, Helsingfors-Posten 1900-1905 Seppo Heikinheimo, musiikkikriitikko, Uusi Suomi 1957, 1959–1963, Helsingin Sanomat 1963-1997 Olli Hämäläinen, musiikkikriitikko Muusikko 1951–1957, Rytmi 1949–1959, Suosikki 1959-1960 Axel Gabriel Ingelius, musiikkikriitikko, Borgå Tidning, Eos, Helsingfors Tidningar, Morgonbladet, Åbo Tidningar ja Åbo Underrättelser, aktiivisimmillaan 1840-ja 1850-luvut Evert Katila, musiikkiarvostelija, Päivälehti 1896-1899, Uusi Suometar 1899-1918, Helsingin Sanomat 1919–1942 Uuno Klami, musiikkiarvostelija, Iltalehti ja Ajan Sana 1930, Uusi Suomi 1931, Helsingin Sanomat 1932–1959 Heikki Klemetti, musiikkikriitikko, Säveletär 1907, Suomen musiikkilehti 1930, 1933-1946, Uusi Suomi 1919–1945

Taneli Kuusisto, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti, Helsingin Sanomat, Ajan Sana, Suomenmaa, Uusi Suomi, Musiikkitieto, Kirkkomusiikki, Musiikki. Leevi Madetoja, musiikkiarvostelija, Helsingin Sanomat 1916–1932 Lauri Otonkoski, musiikkikriitikko, Helsingin Sanomat Selim Palmgren, musiikkiarvostelija Hufvudstadsbladet 1930–1951 Erkki Salmenhaara, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti 1959–1961, Kauppalehti 1962–1963, Helsingin Sanomat 1963–1972 Erik Tawaststjerna, musiikkikriitikko, Finsk Tidskrift 1943–1951, SNS-Kansan Sanomat 1945–195, Svenska Demokraten 1949–1950, Hufvudstadsbladet 1956–1957, Suomalainen Suomi 1956–1957, Helsingin Sanomat 1957–1989 Zacharias Topelius Karl Fredrik Wasenius (Bis), musiikkiarvostelija, Hufvudstadsbladet Harri Wessman, musiikkikriitikko Martin Wegelius, musiikkiarvostelija, kirjallisuusarvostelija Helsingfors Dagblad (X ja M. W.) 1869–1871, 1874–1875 Martti Vuorenjuuri, Helsingin Sanomat 1950-luku Susanna Välimäki, musiikkikriitikko, Musiikki, Yle

Teatteri- ja tanssikritiikki

Ulkomaisia teatteri- ja tanssikriitikoita

• Klaus Mann, kirjallisuus, teatteri, Saksa, Yhdysvallat 1924-1949

Tunnettuja suomalaisia teatterikriitikoita

Eliel Aspelin-Haapkylä, teatteri- kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko, Kirjallinen Kuukausilehti, Morgonbladet, Valvoja, Aika ja Uusi Suometar Heikki Eteläpää, teatteri ja elokuvakriitikko, Etelä-Saimaa 1944-1946, Savon Sanomat 1946, Teatteri 1946–1950, Ilta-Sanomat 1956–1960, Uusi Suomi 1960-1989 Rafael Hertzberg, kirjallisuus- teatteri- ja taidekriitikko Helsingfors Dagblad 1875-1888, kirjallisuuskriitikko Hufvudstadsbladet 1890 alk. Raoul af Hällström, teatteri- ja tanssikriitikko, Svenska Pressen 1944-, Nya Pressen 1923–1965, Filmiaitta 1930-1932, Filmnytt 1934, Uusi Suomi 1946–, Filmitähti 1949–1951, Helsingin Sanomat 1965-1975 Jukka Kajava, teatterikriitikko, Helsingin Sanomat 1967-2005 Eeva Kauppinen, teatteri- ja tanssikriitikko, Kaleva 1984 alk. Hans Kutter, elokuvakriitikko Hufvudstadsbladet 1936-1946, teatterikriitikko 1946-1969

Sylvi-Kyllikki Kilpi, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, , Kansan Lehti 1923-1932 Kaisu Mikkola, Kaleva 1963 Maija Savutie-Myrsky, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Kansan Lehti 1937-1941, Suomen Sosialidemokraatti 1943-1944, Vapaan Sana 1948-1957, Kansan Uutiset Anna-Maria Tallgren, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Helsingin Sanomat 1910-1925, Valvoja 1918-1925 Viljo Tarkiainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Uudenmaa 1902-1903, Valvoja 1903-1907, Helsingin Sanomat 1904-1916, 1918-1920, Uusi Suometar 1916-1918 Sole Uexküll, teatteri- ja kuvataidekriitikko, Elanto-lehti 1945, Suomalainen Suomi, Kuva, Maakansa, Helsingin Sanomat 1949-1977 Marjatta Väänänen, teatterikriitikko 1949-1972 Thomas Warburton, kirjalisuus- ja teatteriarvostelija, Finsk Tidskrift 1943, Nya Argus 1949-1975

Elokuvakritiikkki

Ulkomaisia elokuvakriitikoita

Cleveland Amory, televisio, Yhdysvallat 1960- ja 70-luku Lindsay Anderson, Englanti Rudolf Arnheim, Saksa, Die Weltbühne 1928, Italia 1933, USA 1940 Alexandre Astruc, Ranska André Bazin, elokuva, Ranska 1950-luku Carl Björkman, Ruotsi 1936-1961 Mark Cousins Roger Ebert, USA 1967 alkaen Sergei Eisenstein, Neuvostoliitto 1920 alkaen

Noël Godin, elokuva, Belgia 1969 alkaen Michael Haneke, Saksa 1970-luvulla Siegfried Kracauer, Saksa, Frankfurter Zeitung 1922-1933, USA 1941 alkaen Christian Metz, Ranska Romain Rolland, Ranska 1912 alkaen Andrew Sarris, USA A.O.Scott, USA François Truffaut, Ranska 1950-luku Michael O'Sullivan, USA

Tunnettuja suomalaisia elokuvakriitikoita

Peter von Bagh Jörn Donner, elokuva- ja kirjallisuuskriitikko, Nya Pressen 1951-1959, Hufvudstadsbladet 1952–1961, Vapaa Sana 1952-1955, Päivän Sanomat 1957-1958, Bonniers Litterära Magasin 1959-1964, Dagens Nyheter 1961-1973 Heikki Eteläpää, teatteri ja elokuvakriitikko, Etelä-Saimaa 1944-1946, Savon Sanomat 1946, Teatteri 1946–1950, Ilta-Sanomat 1956–1960, Uusi Suomi 1960-1989 Mikael Fränti, elokuva- ja televisiokriitikko, 1962 alkaen, Helsingin Sanomat 1979-2006 Ywe Jalander, Kansan Uutiset, Ny Tid, Ahjo, Uusi Nainen 1950-luvulta, Suomen Kuvalehti 1980-2006

Pentti Kejonen, Kaleva Hans Kutter, elokuvakriitikko Hufvudstadsbladet 1936-1946, teatterikriitikko 1946-1969 Pertti Lumirae Tapani Maskula, elokuvakriitikko, Uusi Päivä 1960-1961, Lähikuva, Projektio, Turun Ylioppilaslehti 1970-1980, Turun Sanomat 1980 alkaen Arto Pajukallio, Katso 1983, Apu Eero Tuomikoski, 1960-luvulta Kauppalehti, Filmihullu Hannu Raittila, televisiokriitikko, Aamulehti 1982–1986 Helena Ylänen, elokuvakriitikko, Helsingin Sanomat 1977-2004

Katso myös

• Luokka:Suomalaiset kriitikot
• Kritiikkiportti
• Kritiikki
• Kirjallisuuskritiikki
• Taidekritiikki
• Suomen arvostelijain liitto SARV
• FIPRESCI

Lähteet

• Thomas Anderberg, Alla är vi kritiker, Atlas, 2009.

Aiheesta muualla

• Pekka Vähäkangas, Snellmanin taidekritiikin luonne. (pdf)
• Työministeriö: Kriitikko
• Filmiarvostelija Jerker Eriksson Kriitikko ja sensori muistelee, Ylen elävä arkisto.
• Tatu Vaaskivi kriitikkona, Oulun kaupunginkirjasto
• Junio Kimanen, Katsaus musiikkikritiikin historiaan, Amfion.fi 28.3.2007

Estetiikka ja taidefilosofia