Arvostelu
Arvostelu eli kritiikki (kreik. krinein 'erottaa, ratkaista') on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikki on siis luonteeltaan arvottavaa. Arvostelija on alansa asiantuntija, ja hän pystyy analysoimaan arvioitavaa asiaa esimerkillisesti.
Arvostelu on pohjimmiltaan filosofista toimintaa. Esimerkiksi Arvostelukyvyn kritiikki on saksalaisen Immanuel Kantin teos, joka luo pohjaa nykyaikaiselle estetiikalle.
Kritiikkiä esiintyy kaikilla elämänaloilla. Esimerkiksi arkkitehtuuriin on aina liittynyt kritiikki. Jos haluttaisiin välttää arkkitehtuurin kritiikki, pitäisi lopettaa rakentaminen.[1]
Länsimaissa keskeistä on kulttuurikritiikki, joka sisältää eri taiteenalojen arvostelun: kirjallisuus-, taide-, musiikki-, elokuva-, teatteri- ja tanssiarvostelun.
»Kritiikki on oikeastaan waan totuudenkaipuu ihmisellä.»
(Thiodolf Rein[2])
Sisällysluettelo |
Kritiikin lajeja[muokkaa]
Lähdekritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Lähdekritiikki
Lähdekritiikin avulla pyritään arvioimaan tiedonlähteiden käyttökelpoisuutta. Sen keinoin pyritään myös selvittämään tiedonlähteiden syntyä, tarkoitusperiä ja tekijöitä.
Lähdekritiikkiä käytetään muun muassa historiantutkimuksessa ja journalismissa.
Kehityskritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Kehityskritiikki
Kehityskritiikillä on ennen kaikkea länsimaisen elämäntavan, modernisaation, teollistumisen, ja näihin kiinteästi liittyvien ilmiöiden kuten kapitalismin ja (modernisaation sisältävän) sosialismin kattavaa ja tuomitsevaa arviointia.
Kehityskriitikoiden mukaan modernisaatiossa, teollistumisessa ja kapitalismissa on jotain perustavasti vialla. Heidän mukaansa ihmiset voivat elää onnellisempina yhteiskunnassa, jossa näitä ilmiöitä ei ole. Usein kehityskritiikkiin liittyy ekologinen tendenssi ja teollistunut yhteiskunta nähdään vaarallisena koko maapallon ekosysteemille.
Uskontokritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Uskontokritiikki
Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla. Esimerkiksi Suomen kouluissa lukion elämänkatsomustiedon syventävän kurssin opetussuunnitelmaan kuuluu sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen uskontokritiikki.
Kriittinen teoria[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Kriittinen teoria
Kriittisellä teorialla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista teoriaa että kirjallisuuskritiikin teoriaa. Yhteiskuntatieteissä kriittisellä teorialla tarkoitetaan Frankfurtissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyttä uusmarxilaista teoriasuuntausta. Suuntaus tunnetaan myös Frankfurtin koulukunnan nimellä. Kirjallisuuskritiikkiin sekä kirjallisuuden analyysiin ja ymmärtämiseen liittyvä kriittinen teoria ei hae radikaalia yhteiskunnallista muutosta tai edes yhteiskunnan analyysia vaan keskittyy tekstien ja tekstin kaltaisten ilmiöiden analysointiin. Se sai alkunsa kirjallisuudentutkijoiden parissa kirjallisuudentutkimuksen alueena 1960–1970-luvulla.
Taidekritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Taidekritiikki
Taidekritiikki eli taidearvostelu on julkisesti esitettävien taideteosten tai teoskokonaisuuksien, taiteeseen liittyvien ilmiöiden, käsitysten, teorioiden tai taide- ja kulttuuripolitiikan ja taidehistoriallisen arvon ja merkityksen pohtimista ja määrittelemistä. Kritiikkiä harjoitetaan kaikilla taiteenaloilla, mutta usein sana taidekritiikki viittaa nimenomaan kuvataiteen arvosteluun.
Kirjallisuuskritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Kirjallisuuskritiikki
Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia. Vaikka kirjallisuusarvostelu ja kirjallisuustiede ovat läheisiä, eivät kaikki kirjallisuusarvostelijat ole olleet kirjallisuustieteilijöitä.
Musiikkiarvostelu[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Musiikkiarvostelu
Musiikkiarvostelu tarkoittaa sävellysten ja musiikkiesitysten arvostelua. Nykyinen musiikkiarvostelutoiminta sai alkunsa 1700-luvulla, kun sanomalehdistö alkoi kehittyä. Musiikkiarvosteluja julkaistaan sekä musiikkilehdissä että päivälehdissä. Ensimmäisenä suomalaisena musiikkiarvostelijana voidaan pitää Axel Gabriel Ingeliusta (1822–1868). Useimmat musiikkiarvostelijat hoitavat tehtäväänsä sivutoimisesti, ja he ovat yleensä koulutukseltaan musiikkitieteilijöitä tai muusikoita.
Uuskritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Uuskritiikki
Uuskritiikki hallitsi angloamerikkalaista kirjallisuudentutkimusta 1900-luvun puolessavälissä, 1920-luvulta 1960-luvun alkuun. Sen kannattajat kiinnittivät huomiota lähilukemiseen ja itse teksteihin ja torjuivat tutkimuksen, joka perustuu tekstin ulkopuolisiin lähteisiin, varsinkin elämäkertaan.
Tiedekritiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Tiedekritiikki
Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä. Samalla tieteen kritiikki pyrkii arvioimaan ja selventämään tieteen merkitystä todellisuuskäsityksen muodostamisessa.
Katso myös[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Joseph Rykwert: On Criticism. Kirjassa Sylvie Lemaire, Cristopher Poutois, Caroline Vermeulen (toim.), Looking at European Architecture: A Critical View. CIVA, 2008, s. 20.
- ↑ Rehtori, professori Thiodolf Rein Helsingin yliopiston avajaispuheessa, Aura no 16, 20.1.1888. Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot, Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 18.2.2008.
Kirjallisuutta[muokkaa]
- Anderberg, Thomas: Alla är vi kritiker. Stockholm: Libris, 2009. ISBN 978-91-7389-360-2. (ruotsiksi)
- Heikkilä, Martta (toim.): Taidekritiikin perusteet. Helsinki: Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-212-5.
| Aiheet |
Taidekäsitys • Estetismi • Esteettinen arvostelma • Esteettinen kontemplaatio • Esteettinen relativismi • Maku • Tyyli |
|---|---|
| Estetiikan teoriat |
Institutionaalinen taideteoria • Mimesis • Reseptioestetiikka • Symptomaattinen taideteoria |
| Esteettiset kategoriat |
Kauneus • Ylevä • Pittoreski |
| Sovellettu estetiikka |
Clauden lasi • Musiikkifilosofia • Myyttikritiikki • Ympäristöestetiikka • Taidepsykologia |
| Taidefilosofit |
Alexander Gottlieb Baumgarten • Arthur Danto • George Dickie • Nelson Goodman • Hegel • Yrjö Hirn • Immanuel Kant • Aarne Kinnunen • Wilhelm Worringer |
| Artikkeleita aiheesta |
Aihe • Alkuperäisyys • Appropriaatio • Arvostelu • Autenttisuus • Arvostelija • Esittävä taide • Formalismi • Kitsch • Korkeasta tyylistä • Motiivi • Narratiivi • Pastissi • Pastoraali • Representaatio • Reproduktio • Samastuminen • Taidemaailma • Taide taiteen vuoksi |
Sivulta puuttuu