Arvostelu
Wikipedia
Arvostelu tai kritiikki on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikkiä esitetään arvottamalla. Arvottaminen vaatii tavallisesti, että arvostelija tuntee arvioitavan asian tai siihen liittyvän kokonaisuuden perusteellisesti ja pystyy analysoimaan sitä.
Arvostelu yleisessä mielessä on osa filosofiaa. Esimerkiksi Arvostelukyvyn kritiikki on saksalaisen Immanuel Kantin teos, joka luo pohjaa nykyaikaiselle estetiikalle.
Kritiikki on ilmiönä immanentti eli se on läsnä monenlaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi rakentamiseen on aina liittynyt paljon kritiikkiä. Jos haluttaisiin välttää rakentamisen kritiikki, pitäisi lopettaa rakentaminen. [1]
Arvostelun vakiintunut ala länsimaissa on kulttuurikritiikki, joka sisältää eri taiteenalojen arvostelun eli se on kirjallisuus-, taide-, musiikki-, elokuva-, teatteri- ja tanssiarvostelua.
Arvostelu- ja kritiikki -sanojen rinnalla käytetään ruotsissa ja saksassa sanoja recension ja Rezension (lat. recensio=katsastus).
»Kritiikki on oikeastaan waan totuudenkaipuu ihmisellä.»
(Thiodolf Rein [2])
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kritiikin lajeja
[muokkaa] Lähdekritiikki
-
Pääartikkeli: Lähdekritiikki
Lähdekritiikin avulla pyritään arvioimaan tiedonlähteiden käyttökelpoisuutta. Sen keinoin pyritään myös selvittämään tiedonlähteiden syntyä, tarkoitusperiä ja tekijöitä.
Lähdekritiikkiä käytetään muun muassa historiantutkimuksessa ja journalismissa.
[muokkaa] Kehityskritiikki
-
Pääartikkeli: Kehityskritiikki
Kehityskritiikillä on ennen kaikkea länsimaisen elämäntavan, modernisaation, teollistumisen, ja näihin kiinteästi liittyvien ilmiöiden kuten kapitalismin ja (modernisaation sisältävän) sosialismin kattavaa ja tuomitsevaa arviointia.
Kehityskriitikoiden mukaan modernisaatiossa, teollistumisessa ja kapitalismissa on jotain perustavasti vialla. Heidän mukaansa ihmiset voivat elää onnellisempina yhteiskunnassa, jossa näitä ilmiöitä ei ole. Usein kehityskritiikkiin liittyy ekologinen tendenssi ja teollistunut yhteiskunta nähdään vaarallisena koko maapallon ekosysteemille.
[muokkaa] Uskontokritiikki
-
Pääartikkeli: Uskontokritiikki
Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla. Esimerkiksi Suomen kouluissa lukion elämänkatsomustiedon syventävän kurssin opetussuunnitelmaan kuuluu sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen uskontokritiikki.
[muokkaa] Kriittinen teoria
-
Pääartikkeli: Kriittinen teoria
Kriittisellä teorialla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista teoriaa että kirjallisuuskritiikin teoriaa. Yhteiskuntatieteissä kriittisellä teorialla tarkoitetaan Frankfurtissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyttä uusmarxilaista teoriasuuntausta. Suuntaus tunnetaan myös Frankfurtin koulukunnan nimellä. Kirjallisuuskritiikkiin sekä kirjallisuuden analyysiin ja ymmärtämiseen liittyvä kriittinen teoria ei hae radikaalia yhteiskunnallista muutosta tai edes yhteiskunnan analyysiä, vaan keskittyy tekstien ja tekstin kaltaisten ilmiöiden analysointiin. Se sai alkunsa kirjallisuudentutkijoiden parissa kirjallisuudentutkimuksen osa-alueena 1960- ja 1970-luvulla.
[muokkaa] Kirjallisuuskritiikki
-
Pääartikkeli: Kirjallisuuskritiikki
Kirjallisuuskritiikki tutkii, keskustelee, arvioi ja tulkitsee kirjallisuutta. Nykyajan kirjallisuuskritiikki on usein varsin lähellä kirjallisuuden teoriaa, joka on filosofista keskustelua kritiikin menetelmistä ja tavoitteista. Vaikka kirjallisuuden kritiikki ja teoria ovat läheisiä, kirjallisuuskriitikot eivät aina ole, eivätkä aina ole olleet teoreetikkoja.
[muokkaa] Uuskritiikki
-
Pääartikkeli: Uuskritiikki
Uuskritiikki oli hallitseva suuntaus angloamerikkalaisessa kirjallisuuskritiikissä 1900-luvun puolessa välissä, 1920-luvulta 1960-luvun alkuun. Sen kannattajat eläytyivät kiinnittäessään huomiota lähilukemiseen ja itse teksteihin, sekä hylätessään kritiikin, joka perustuu tekstin ulkopuolisiin lähteisiin, varsinkin elämäkertaan.
[muokkaa] Taidekritiikki
-
Pääartikkeli: Taidekritiikki
Taidekritiikki tai taidearvostelu on julkisesti esitettävien taideteosten tai teoskokonaisuuksien, taiteeseen liittyvien ilmiöiden, käsitysten, teorioiden tai taide- ja kulttuuripolitiikan ja taidehistoriallisen arvon ja merkityksen pohtimista ja määrittelemistä. Kritiikkiä harjoitetaan kaikilla taiteenaloilla.
[muokkaa] Tiedekritiikki
-
Pääartikkeli: Tiedekritiikki
Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä. Samalla tieteen kritiikki pyrkii arvioimaan ja selventämään tieteen merkitystä todellisuuskäsityksen muodostamisessa.
[muokkaa] Katso myös
- Immanuel Kant
- Kirjallisuuskritiikki
- Taidekritiikki
- Kriitikko
- Lähdekritiikki
- Kehityskritiikki
- Kritiikkiportti
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Joseph Rykwert, On Criticism, kirjassa Sylvie Lemaire, Cristopher Poutois, Caroline Vermeulen (toim.), Looking at European Architecture: A Critical View, CIVA, 2008 s. 20.
- ↑ Rehtori, professori Thiodolf Rein Helsingin yliopiston avajaispuheessa, Aura no 16, 20.1.1888. Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot, Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 18.2.2008.
| Aiheet |
Taidekäsitys • Esteettinen arvostelma • Esteettinen kontemplaatio • Maku • Tyyli |
|---|---|
| Estetiikan teoriat |
Institutionaalinen taideteoria • Mimesis • Reseptioestetiikka • Symptomaattinen taideteoria |
| Esteettiset kategoriat |
Kauneus • Ylevä • Pittoreski |
| Sovellettu estetiikka |
Clauden lasi • Musiikkifilosofia • Myyttikritiikki • Ympäristöestetiikka • Taidepsykologia |
| Taidefilosofit |
Alexander Gottlieb Baumgarten • Arthur Danto • George Dickie • Nelson Goodman • Yrjö Hirn • Immanuel Kant • Aarne Kinnunen |
| Artikkeleita aiheesta |
Aihe • Alkuperäisyys • Appropriaatio • Arvostelu • Arvostelija • Esittävä taide • Formalismi • Korkeasta tyylistä • Pastoraali • Representaatio • Reproduktio • Samastuminen • Taidemaailma |
