Taide

Kuvanveistotaidetta. Michelangelon Daavid, 1501–04

Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun subjektiivisella tasolla. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.

Taide-sanalla yleensä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Erityisesti sana taide viittaa kuvataiteisiin.

Taiteen määritelmiä

Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä maailma ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkasteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvätkin ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa.

Mimesis

Taiteen teorian keskeinen käsite on mimesis, joka tarkoittaa luonnon tai todellisuuden jäljittelyä ja esittämistä taiteen keinoin.Taideteos voi äärimmillään olla tarkka jäljennös jo olemassa olevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen taas ei tarvitse olla esine, vaan se voi olla vaikka teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys ja sellaisena toistamaton.

Platon ajatteli, että taide vain jäljittelee jo olemassa olevia esineitä. Esimerkiksi tehdessään tuolia puuseppä jäljittelee tuolin ideaa, kun taas tuolia maalaava taidemaalari jäljittelee jäljitelmää, missä Platonin mukaan ei ole järkeä.

Mediaominaisuudet

Taidetta voi lähestyä tarkastelemalla taideteosten välityskeinoja eli sen mediaominaisuuksia. Kuvataiteen kuva, musiikin ääni, tanssin liike, kirjallisuuden sana tai teatterin näyttämötulkinta saattavat kuitenkin rajoittaa tarkastelua varsinkin nykytaiteeseen, koska taide välittyy käytännössä useiden keinojen avulla.

Historia

Kaikilla taiteilla on oma historiansa, joka tutkii niiden kehitystä. Taiteen tekemiseen on vaikuttanut aina myös taiteen tutkimus. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä. Taiteen vastaanottajan on hyvä tuntea niitä, sillä tunnetun mietelmän mukaan taide on velkaa toisille taideteoksille usein enemmän kuin todellisuudelle.

Tehtävä

Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön tehtävää. Silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Teos voi olla esimerkiksi samanaikaisesti sekä esteettisen mielihyvän, että kaupankäynnin kohde.

Esittävät ja ei-esittävät

Taiteet voidaan jakaa esittäviin ja ei-esittäviin. Esittävät taiteet, kuten teatteri, elokuva, tanssi tai musiikki esitetään ajallisessa jatkumossa ja esitys suunnitellaan siten, että yleisön oletetaan seuraavan esitystä alusta loppuun. Esittävät taiteet perustuvat esityksiin, joilla on tavallisesti selkeä alku ja loppu.

Arkkitehtuuri, maalaustaide, grafiikka, kuvanveisto, muotoilu tai kirjallisuuden eri lajit eivät perustu aikaan sidottuihin esityksiin, vaan katsoja tai lukija valitsee ja päättää itse katselutilanteen pituuden tai lukemisajankohdan. Tämän takia niitä kutsutaan ei-esittäviksi taiteiksi.

Esittäviä ja ei-esittäviä taiteenaloja voidaan myös yhdistää esimerkiksi performanssissa tai videotaiteessa.

Maalaustaidetta. Johannes Vermeer, Tyttö ja helmikorvakoru, 1665.

Tekijät

Taiteen tekijöitä ovat taiteilijat. Sana on yleisnimitys eri taiteita tekeville. Termiä voidaan käyttää esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteen tai muotoilun harjoittajasta.

Taiteenlajit ja taidemuodot

Taiteenlajit ovat syntyneet ja vakiintuneet historian kuluessa eri taiteen muodoista. Esimerkiksi baletti syntyi Italiassa renessanssin aikaan 1400-luvulla. Alussa balettia esitettiin vain pieninä episodeina oopperoissa tai musiikkiesityksissä, mutta myöhemmin se siirtyi Ranskaan, missä se alkoi kukoistaa itsenäisenä ilmiönä kuninkaallisten hoveissa. Itsenäiseksi lajiksi baletti muodostui vasta 1700-luvun toisella puoliskolla.

Jokaisella taiteenlajilla on historia ja estetiikka. Tekeminen ja vastaanotto tapahtuu tavallisesti vakiintuneiden esteettisten normien mukaan ja niitä muuttamalla taiteenlajit muuttuvat. Historian joinakin aikoina taiteenlajien väliset rajat ovat jyrkkiä, joskus ne madaltuvat. Esimerkiksi valokuvan ja maalaustaiteen erilaisuutta korostettiin aikaisemmin, kun taas nykytaiteessa niiden välinen raja on kaventunut.

Taiteen alalla on useita tunnettuja ja tunnustettuja tekijöitä ja ne ovat saavuttaneet vakiintuneita yleisöjä. Useimmilla taiteenaloilla on oma ammatillinen koulutus. Ensimmäisenä varsinaisena taidekouluna pidetään Giorgio Vasarin Firenzeen vuonna 1563 perustamaa Accademia del Disegnoa.

Myös taiteenlajin teoriaa on pidetty tärkeänä. Esimerkiksi Arthur Danto määritteli taidemaailman käsitteen, jossa hänen mukaansa: "Taiteen teorioiden rooli, niin tänään kuin aina ennenkin, on aikaansaada taidemaailma ja taide mahdolliseksi."

Kuvataiteet

• Maalaustaide
• Kuvanveisto
• Piirustustaide
• Taidegrafiikka
• Valokuvataide
• Tila- ja ympäristötaide
• Performanssitaide
• Yhteisötaide

Elokuva- ja mediataiteet

• Näytelmäelokuva
• Dokumenttielokuva
• Animaatio
• Tietokonetaide
• Videotaide
• Mediataide ja sen osa-alueet

Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu

• Keramiikkasuunnittelu
• Tekstiilisuunnittelu
• Teollinen muotoilu
• Vaatesuunnittelu
• Arkkitehtuuri eli rakennustaide
  • Rakennussuunnittelu eli rakennusarkkitehtuuri
  • Sisustussuunnittelu ja sisustusarkkitehtuuri
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Kaavoitus
  • Puisto-, puutarha-, maisema-arkkitehtuuri ja maisemasuunnittelu
    • Kivien tasapainotus
• Graafinen suunnittelu
  • Typografia
  • Kalligrafia
  • Heraldiikka
  • Kuvitus ja kuvitustaide
  • Sarjakuva
  • Verkkosivujen suunnittelu
• Mainonta
• Lavastustaide eli skenografia

Käsityötaiteet

• Tekstiilikäsityö
• Keraaminen käsityö
• Puu-, nahka- ja metallikäsityö

Musiikki

• Ooppera
• Sinfoniamusiikki
• Populaarimusiikki
• Laulutaide ja kuoromusiikki

Kirjallisuus eli sanataiteet

• Tietokirjallisuus
• Romaani- ja novellitaide
• Runous
• Draama eli näytelmäkirjallisuus

Tanssitaiteet

• Taidetanssi
  • Klassinen baletti
  • Jazztanssi
  • Moderni tanssi
• Kilpatanssi

Teatteri- eli näyttämötaiteet

• Pantomiimi
• Sirkus- ja estraditaide
• Operetti
• Kabuki-teatteri
• Dramaturgia

Katso myös

• Suomen taide
• Taidefilosofia

Kirjallisuutta

• Billgren, Ernst: Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä. (Vad är konst och 100 andra jätteviktiga frågor, 2009.) Suomentanut Martti Anhava. Helsinki: Teos, 2010. ISBN 978-951-851-279-3.
• Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja. Toimittanut Kaarina Turtia. 2. painos 2005. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.

Aiheesta muualla

• Lähdeaineistoa aiheesta Taiteen bibliografia Wikiaineistossa

• Thomas Adajian: The Definition of Art. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)