Mimesis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mimesis (muinaiskreikaksi μίμησις 'jäljittely') on keskeinen taiteen teorian käsite. Sillä tarkoitetaan luonnon tai todellisuuden jäljittelyä ja esittämistä taiteen keinoin.

Platon ja Aristoteles kutsuivat mimesistä luonnon jäljittelyksi. Platonin mukaan kaikki taideteokset olivat imitointia, teokset heijastivat niiden taustalla olevia todellisia ideoita. Kaikki minkä ihmiset näkevät, on vain etäistä heijastumaa ihanteellisista muodoista ja ajatuksista. Tällä perusteella taiteilijat olivat Platonin mielestä vain jäljitelmien jäljittelijöitä. Aristoteles puolestaan painotti tragedian analyysissään sitä, että taide jäljittelee ihmisten toimintaa. [1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mimesis Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.02.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auerbach, Erich: Mimesis: Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa. (Mimesis: Dargestellte Wirklichkeit in der abendländischen Literatur, 1946.) Suomentanut Oili Suominen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992. ISBN 951-717-657-0.
  • Kuisma, Oiva: Platon, Aristoteles ja Plotinos taiteellisesta mimesiksestä. Lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, yleisen kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja estetiikan laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1991. ISBN 951-45-5871-5.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.