Taiteilija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taiteilija harjoittaa ammattiaan ja luovaa toimintaa tehdäkseen taidetta. Taiteilija on siis yleisnimitys eri taiteita harjoittaville. Termiä voidaan käyttää esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteen, tanssitaiteen, sirkustaiteen tai muotoilun harjoittajasta. Kuka tahansa, joka tuntee olevansa luovan taiteellisen työn tekijä jollain kulttuurin vakiintuneella taiteenalalla voi kutsua itseään taiteilijaksi.

Pitkälle erikoistunut vai monen alan osaaja?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka eri taiteenalojen harjoittaminen vaatii opiskelua, perehtymistä ja pitkälle erikoistumista, on myös esimerkkejä monen alan hallitsevista taiteilijoista. Esimerkiksi kempeleläinen Eeli Aalto (s. 1931) on saanut taidemaalarin koulutuksen Suomessa ja Ranskassa, mutta maalaamisen lisäksi tehnyt myös veistoksia ja taidegrafiikkaa, piirtänyt ja valokuvannut, ohjannut lukuisia televisioelokuvia, kirjoittanut muun muassa pakinoita ja kirjoja, sekä toteuttanut useita verkkonäyttelyitä kotisivuillaan.

Muissa kuin eurooppalaisen kulttuurin traditiossa taiteilijaksi voidaan kutsua omaperäisten taidelajien harjoittajia, esimerkiksi Japanissa kukkien asetteluun, ikebanaan tai teeseremoniaan erikoistunutta henkilöä.

Verotuksessa taiteilija on joko ammatinharjoittaja tai palkansaaja. Taiteilija voi olla harrastaja tai ammattilainen. Sana ”taiteilija” on niin yleinen, että monet käyttävät mieluummin tarkempaa ammatillista nimikettä, kuten taidemaalari, kirjailija, näyttelijä, tanssija tai keraamikko erottuakseen ammattitaiteilijana muista. Ammattitaiteilijoilla on takanaan joko koulutus tai riittävä määrä alan kokemusta ammatin harjoittamiseen.

Käsityöläisestä kaunotaiteilijaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijuus nimettynä, yksilöä ja persoonallisuutta korostavana tekijänä on uuden ajan tulosta Euroopassa. Keskiajalla taiteilijat olivat lähes poikkeuksetta nimettömiä, jotka eivät ottaneet työstä henkilökohtaista kunniaa, vaan olivat Jumalan luovuuden välittäjiä.

Ennen renessanssia taiteilijat opiskelivat jäljittelemällä mestareiden töitä tai olivat heidän oppipoikinaan. Taiteilija oli käsityöläinen, eikä eroa ”kaunotaiteiden” ja käsityön välillä ollut. Erilaisia taiteilijoiden ja ajattelijoiden kouluttamiseen tarkoitettuja piirejä oli jo antiikin Kreikassa. Ensimmäisen virallisen taiteilijakoulutuksen Accademia del Disegnon perusti taidemaalari, arkkitehti ja taiteilijaelämäkertojen kirjoittaja Giorgio Vasari (1511–1574) Firenzessä 1561.

Eri alojen taiteilijoita koulutetaan Suomessa muun muassa Kuvataideakatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Sibelius-akatemiassa, Teatterikorkeakoulussa ja Lapin yliopistossa, jotka ovat yliopistoja, sekä ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

Ovatko kaikki taiteilijoita?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaisen taiteilijan Joseph Beuysin (1921–1986) 1970-luvulla ideoima yhteiskunnallinen kuvanveisto (Die Soziale Plastik) on taiteilijan kaavailema laajennettu taidekäsitys. Se on monialainen ja osallistuva prosessi, jossa “materiaaleja” ovat ajattelu, puhe ja keskustelu. Tästä näkökulmasta katsottuna kaikki ihmiset ovat Beuysin mukaan taiteilijoita, joiden vastuulla on demokraattisen ja kestävän yhteiskunnan muodostaminen. Beuys täsmensi toisessa yhteydessä lausuntoaan sanomalla, että hänen mielestään kaikki eivät ole itsestään selvästi taiteilijoita, vaan kaikilla on hänen yhteiskunnallisen kuvanveiston määritelmänsä mukaan mahdollisuus tulla taiteilijaksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]