Tekijä (tekijänoikeus)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tekijää tekijänoikeudessa ja taidehistoriassa. Tekijä on myös matematiikkaan liittyvä käsite.

Tekijä on tekijänoikeuslainsäädännössä henkilö, joka tekee tai luo tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen.[1]
Suomen tekijänoikeuslain ensimmäisessä pykälässä säädetään, että tekijänoikeus teokseen on sillä, joka on sen luonut.[TekL 1] Sekä laissa, että muulloin voi tekijä merkitä myös tekijänoikeuden omistajaa tai haltijaa. Tämä voi tarkoittaa joko sitä, joka on teoksen tehnyt, tai jos tekijänoikeus on siirtynyt sitä, jolle se on viimeksi siirtynyt. Esimerkiksi kun teoksen kopiointiin on saatava lupa sen tekijältä, tarkoitetaan tekijällä silloin tekijänoikeuden omistajaa.[2]

Tekijänoikeuden omistajalla tai haltijalla voidaan siis tarkoittaa paitsi teoksen tekijää itseään, myös sitä jolle tekijänoikeus on siirtynyt erillisen sopimuksen mukaan.[2][3]

Tekijän määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläin ei saa tekijänoikeuksia. Sulawesinmakakin ottama omakuva itsestään Pohjois-Sulawesissa, Indonesiassa.

Teoksen tekijä on Suomen lainsäädännön mukaan aina luonnollinen henkilö eli ihminen. Yhtiöillä ja muilla yhteisöillä (kuten yhdistyksillä tai säätiöillä) olevat tekijänoikeudet voivat olla vain luonnollisilta henkilöiltä siirtyneitä oikeuksia.[1] Tekijänoikeus voi syntyä yhdelle ihmiselle tai usealle ihmiselle yhteisesti. Kun heidän osuutensa eivät muodosta itsenäisiä teoksia, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.[TekL 2] Eläimillä ei ole tekijänoikeuksia, eikä niitä ole myöskään esineillä kuten teoksilla itsellään. Tekijöitä ovat yleisesti kaikki ne henkilöt, joiden toiminnasta voi syntyä itsenäisiä ja omaperäisiä luomistyön tuloksia, muun muassa säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat, valokuvaajat, elokuvantekijät tai tietokoneohjelman tekijät.[1]

Tekijänoikeutta ei voi syntyä esimerkiksi teoksen tilaajalle tai tekijän työnantajalle, mutta tekijänoikeudet voidaan siirtää sopimuksella. Tekijänoikeus ei kata myöskään mitään sellaista, missä ei ole ihmisen luovaa panosta. Laissa tekijä -nimitystä käytetään myös siitä, jolle tekijänoikeuden omistus ja hallinta on viimeksi siirtynyt ja joka myöntää oikeuden teoksen kopiointiin. Tämä tekijä on oikeussubjekti, joita ovat myös oikeushenkilöt. [2]

Useita tekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos useat ihmiset ovat tehneet teokseen yhdessä, tekijänoikeus on heillä yhteisesti. Jos teoksen tekijöiden osuudet muodostavat itsenäisiä teoksia, on kullakin tekijällä, esimerkiksi kääntäjällä yksinomainen oikeus omaan osuuteensa. Jos tekijöitä on useita, teoksesta voi valmistaa kappaleita vain tekijöiden yhteisesti sopimalla tavalla. Jos tekijät eivät pääse sopimukseen, ei teosta voi laillisesti julkaista.[4]

Jos eri tekijöiden panokset teoksen luomisessa ovat olleet hyvin erisuuruiset, tekijät voivat sopia teoksen valmistamisesta. Tekijänoikeuskorvausten jakamisesta tekijät voivat kuitenkin sopia erikseen. Tekijäksi lasketaan kuitenkin vain teoksen luomiseen osallistunut, eli teokseen luovan panoksen antanut henkilö. Esimerkiksi puhtaaksikirjoitusta ei pidetä tekijänoikeuslain mukaisena luovana panoksena.[4]

Tekijän oikeuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia. Taloudellisista oikeuksista tärkeimpiä on tekijän yksinomainen oikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja teoksen julkistamisesta. Tekijän moraalisia oikeuksia ovat muun muassa se, että teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii ja se, että teosta ei saa muuttaa siten tai julkaista sellaisessa yhteydessä, joka loukkaa tekijän omalaatuisuutta, kirjallista tai taiteellista arvoa.[5]

Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, kappaleen saa levittää edelleen.[TekL 3]

Tekijällä on oikeus korvaukseen teoksensa kappaleiden lainaamisesta yleisölle, lukuun ottamatta rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuotteita. Korvausta voidaan vaatia ainoastaan kolmen edellisen kalenterivuoden aikana tapahtuneesta lainaamisesta. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos lainaaminen tapahtuu tutkimusta tai opetustoimintaa palvelevasta kirjastosta.[TekL 4] Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada korvaus kaikesta kuvataiteen teoksen jälleenmyynnistä, johon osallistuu myyjänä, ostajana tai välittäjänä taidemarkkinoiden ammattilainen. Oikeutta jälleenmyyntikorvaukseen ei kuitenkaan ole, jos yleisölle avoin museo ostaa teoksen yksityishenkilöltä.[TekL 5]

Tekijänoikeuksien siirtäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa tekijänoikeudesta voidaan siirtää tai se voi siirtyä tekijältä toiselle tekijänoikeuden haltijalle. Jotkut tekijänoikeuden osat voivat siirtyä esimerkiksi tekijältä työnantajalle erillisen sopimuksen mukaan esimerkiksi työsuhteen perusteella. Siitäkin huolimatta tekijän moraaliset oikeudet jäävät hänelle. Myöskään tekijänoikeuksien voimassaoloajan päättyminen ei lakkauta kaikkia tekijän oikeuksia.[2]

Tekijällä, joka on luovuttanut elokuvan tai äänitteen tuottajalle oikeuden levittää yleisölle vuokraamalla elokuvaan tai äänitteeseen tallennetun teoksen kappaleita, on oikeus saada tuottajalta kohtuullinen korvaus vuokrauksesta. Tekijä ei voi luopua oikeudestaan korvaukseen.[TekL 6]

Signeeraus ja attribuointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä voi signeerata teoksen, joka tarkoittaa hänen nimensä tai nimimerkkinsä kirjoittamista teokseen. Tekijyyden osoittamista tai päättelemistä silloin, kun tekijää ei tunneta tai tiedetä, sanotaan attribuoinniksi. Jos ei pystytä toisin osoittamaan, tekijänoikeuslaissa tekijänä pidetään sitä, jonka nimi tai yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin. Jos tekijää ei ole ilmaistu, teoksen julkaisija tai kustantaja edustaa tekijää. [TekL 7]

Tekijällä on oikeus tekemäänsä teokseen, vaikka teoksessa ei ole hänen nimeään. Tekijänoikeus on myös voimassa, vaikka tekijä ei esimerkiksi vastaa pyyntöön saada käyttää teosta.[2]

Teoksen julkistaminen ja julkaiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin.
  • Teos katsotaan julkaistuksi, kun sen kappaleita tekijän suostumuksella on saatettu kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen. [TekL 8]

Tekijänoikeuslain mukaan kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain julkistetaan, sen tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.[TekL 9] Myös teoksen kappaletta julkistettaessa tekijän nimi ja lähde on mainittava. Julkaistaessa teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, kuten teosta ei saa myöskään julkaista tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.[TekL 10] Teosta ei saa tekijän suostumuksetta muuttaa enempää kuin sallittu käyttäminen edellyttää.[TekL 11]

Tekijällä yksin on oikeus julkaista esitystensä kokoelma.[TekL 12] Rakennusta ja käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli tekniset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.[TekL 13]

Teoksen kappaleen luovutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta.[TekL 14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus ja verkkoviitteet
  1. a b c Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus – kommentaari ja käsikirja, s. 702. Helsinki: WSOYpro, 2006. ISBN 951-670-080-2.
  2. a b c d e Jukka Korpela: Kuka on tekijä? Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet. Viitattu 31.1.2013.
  3. Kuka on tekijänoikeuden haltija? Nettilaki. 2012. Legal Europe Oy. Viitattu 29.10.2012.
  4. a b Jukka Korpela: Entä jos tekijöitä on useita? Tekijänoikeusfakki, luku 1 Tekijänoikeuden perusteet. Viitattu 13.3.2011.
  5. Tekijänoikeus – Tekijänoikeuden perusteita Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 15.3.2011.
Suomen tekijänoikeuslaki
  1. Tekijänoikeuslaki 1 §.
  2. Tekijänoikeuslaki 6 §.
  3. Tekijänoikeuslaki 19 §.
  4. Tekijänoikeuslaki 19 §.
  5. Tekijänoikeuslaki 26 i §.
  6. Tekijänoikeuslaki 29 a §.
  7. Tekijänoikeuslaki 7 §.
  8. Tekijänoikeuslaki 8 §.
  9. Tekijänoikeuslaki 3 §.
  10. Tekijänoikeuslaki 3 ja 11 §.
  11. Tekijänoikeuslaki 11 §.
  12. Tekijänoikeuslaki 25 c §.
  13. Tekijänoikeuslaki 25 e §.
  14. Tekijänoikeuslaki 27 §.