Korkeasta tyylistä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korkeasta tyylistä (muinaiskreikaksi Περὶ ὕψους, Perì hýpsous, ”Korkeasta”) on antiikin ajalta peräisin oleva kirjallisuuden tyylitutkielma, jonka kirjoittajasta tai kirjoitusajankohdasta ei ole varmaa tietoa.

Teoksen nimi kääntyy kirjaimellisesti ”korkeasta” ja se käsittelee tyyliä jota voisi sanoa korkealentoiseksi. Toisinaan sen merkitys vivahtaa voimakkaaseen, intensiivisen suureen tai valtavaan.[1]”Korkea” on käännetty latinankielessä subliimiksi, jota on käytetty myös muiden kielten käännöksissä[2]. Se ei vastaa kuitenkaan nykyaikaista subliimi-käsitettä. Tutkielmasta on hävinnyt sen loppu sekä jokaisen arkin sisimmät lehdet.[3]

Tutkielma kirjoitettiin todennäköisesti 1. vuosisadalla jaa. Kirjoittajasta ei olla päästy yksimielisyyteen, mutta hänestä käytetään nimeä Longinus tai Pseudo-Longinus.[4] Tutkielman tekijäksi mainitaan useissa käsikirjoituksissa Dionysios Longinos, jota on pidetty samana kuin Kassios Longinosta. Hänen teoksissa ei kuitenkaan esiinny yhtäläisyyksiä Peri hypsouksen kanssa. Teoksessa titteli esiintyy myös nimellä "Dionysioksen tai Longinoksen Peri hypsous". Ilmeisesti tekijästä ei ollut varmaa tietoa, kun säästynyt Codex P. käsikirjoitus kirjoitettiin. Dionysios saattaa viitata reetori ja historioitsija Dionysios Halikarnassolaiseen.[5]

Tutkielma löydettiin uudelleen 1500-luvulla ja ensimmäinen editio siitä ilmestyi 1554, sekä myöhemmin vuonna 1555 ja 1569.[1] Teoksen teki tunnetuksi Nicolas Boileau-Despréaux, joka käänsi sen ranskaksi 1674. Myöhemmin tutkielma käännettiin englanniksi; John Pultney vuonna 1680, Leonard Welsted vuonna 1712 (käännös Boileau'n ranskannoksesta) ja William Smith vuonna 1739 (jonka viides editio ilmestyi vuonna 1800). Tutkielman vaikutus myöhempien aikojen taideteorioihin on ollut huomattava jo 1500-luvulta alkaen ja 1800-lukuun saakka se painoi leimansa kaikkeen esteettiseen keskusteluun[4].

Suomeksi teoksen on kääntänyt O. E. Tudeer vuonna 1918 nimellä Korkeasta tyylistä. Käännös kuitenkin vanhentui nopeasti oppisanaston kannalta.[6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korkeasta tyylistä. (Peri hypsus.) Suomentanut sekä selityksillä varustanut O. E. Tudeer. Näköispainos. Alkuteos: Helsinki: Otava, 1918. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2003. ISBN 952-5439-53-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kinnunen, Aarne & Oksala, Teivas (toim.): Antiikin estetiikka. Suomen estetiikan seuran vuosikirja 2. Taskutieto 136. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-06817-9.
  • Tudeer, O. E.: Johdanto teokseen Korkeasta tyylistä 1918.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tudeer 1918, s. 9
  2. Kinnunen & Oksala 1977, s. 123
  3. Tudeer 1918, s. 10-11
  4. a b Kinnunen & Oksala 1977, s. 122-131
  5. Tudeer 1918, s. 12-14
  6. Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja suomennokset uuslatinasta ja humanistikreikasta. Teoksessa Riikonen, H. K. (päätoim.): Suomennoskirjallisuuden historia, s. 35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-889-3.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Longinus (literature)