Esittävä taide
Esittävä taide perustuu esitykseen. Esimerkiksi Metropolia-ammattikorkeakoulun Esittävän taiteen koulutusohjelma kouluttaa teatteri-ilmaisun ohjaajia sekä esitys- ja teatteritekniikkaan erikoistuneita medianomeja. [1] Esittäviä taiteita ovat muun muassa teatteri, tanssi ja musiikki säveltämistä lukuun ottamatta.
Esimerkiksi arkkitehtuuri on pääosin ei-esittävä taiteenala, vaikka myös esittävää arkkitehtuuria on olemassa. Kirjallisuus ja kuvataide ovat myös ei-esittäviä taiteita, koska ne eivät perustu esitykseen.
Kuvataiteissa puhutaan esittävästä taiteesta silloin, kun teos perustuu representaatioon. Tällöin voidaan käyttää termiä figuratiivinen taide (esimerkiksi ihmishahmoja esittävä taide [2]), jonka vastakohdaksi mainitaan usein non-figuratiivinen, ei-esittävä eli abstrakti taide. Kuvataiteessa performanssi on esittävää, osin teatteritaiteen kanssa yhteistä taidetta.
Katso myös[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Esittävä taide Metropolia. Viitattu 30.4.2009.
- ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 109. Otava, 2000.
| Aiheet |
Taidekäsitys • Estetismi • Esteettinen arvostelma • Esteettinen kontemplaatio • Esteettinen relativismi • Maku • Tyyli |
|---|---|
| Estetiikan teoriat |
Institutionaalinen taideteoria • Mimesis • Reseptioestetiikka • Symptomaattinen taideteoria |
| Esteettiset kategoriat |
Kauneus • Ylevä • Pittoreski |
| Sovellettu estetiikka |
Clauden lasi • Musiikkifilosofia • Myyttikritiikki • Ympäristöestetiikka • Taidepsykologia |
| Taidefilosofit |
Alexander Gottlieb Baumgarten • Arthur Danto • George Dickie • Nelson Goodman • Hegel • Yrjö Hirn • Immanuel Kant • Aarne Kinnunen • Wilhelm Worringer |
| Artikkeleita aiheesta |
Aihe • Alkuperäisyys • Appropriaatio • Arvostelu • Autenttisuus • Arvostelija • Esittävä taide • Formalismi • Kitsch • Korkeasta tyylistä • Motiivi • Narratiivi • Pastissi • Pastoraali • Representaatio • Reproduktio • Samastuminen • Taidemaailma • Taide taiteen vuoksi |
