Arvostelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arvostelua. Kritiikki on myös Turun yliopiston historianopiskelijoiden ainejärjestö.
Pere Borrell del Cason maalaus Pakeneva arvostelu vuodelta 1874.

Arvostelu eli kritiikki (kreikan sanasta krinein ’erottaa, ratkaista’) on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely. Kritiikki on siis luonteeltaan arvottavaa. Arvostelija on alansa asiantuntija, ja hän pystyy analysoimaan arvioitavaa asiaa esimerkillisesti.

Arvostelu on pohjimmiltaan filosofista toimintaa. Esimerkiksi Arvostelukyvyn kritiikki on saksalaisen Immanuel Kantin teos, joka luo pohjaa nykyaikaiselle estetiikalle.

Kritiikkiä esiintyy kaikilla elämänaloilla. Esimerkiksi arkkitehtuuriin on aina liittynyt kritiikki. Jos haluttaisiin välttää arkkitehtuurin kritiikki, pitäisi lopettaa rakentaminen.[1]

Länsimaissa keskeistä on kulttuurikritiikki, joka sisältää eri taiteenalojen arvostelun: kirjallisuus-, taide-, musiikki-, elokuva-, teatteri- ja tanssiarvostelun.

»Kritiikki on oikeastaan waan totuudenkaipuu ihmisellä.»
(Thiodolf Rein[2])

Kritiikin lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdekritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lähdekritiikki

Lähdekritiikin avulla pyritään arvioimaan tiedonlähteiden käyttökelpoisuutta. Sen keinoin pyritään myös selvittämään tiedonlähteiden syntyä, tarkoitusperiä ja tekijöitä.

Lähdekritiikkiä käytetään muun muassa historiantutkimuksessa ja journalismissa.

Kehityskritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kehityskritiikki

Kehityskritiikillä on ennen kaikkea länsimaisen elämäntavan, modernisaation, teollistumisen, ja näihin kiinteästi liittyvien ilmiöiden kuten kapitalismin ja (modernisaation sisältävän) sosialismin kattavaa ja tuomitsevaa arviointia.

Kehityskriitikoiden mukaan modernisaatiossa, teollistumisessa ja kapitalismissa on jotain perustavasti vialla. Heidän mukaansa ihmiset voivat elää onnellisempina yhteiskunnassa, jossa näitä ilmiöitä ei ole. Usein kehityskritiikkiin liittyy ekologinen tendenssi ja teollistunut yhteiskunta nähdään vaarallisena koko maapallon ekosysteemille.

Uskontokritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uskontokritiikki

Uskontokritiikki tarkoittaa uskonnon arvostelemista erilaisilla perusteilla. Esimerkiksi Suomen kouluissa lukion elämänkatsomustiedon syventävän kurssin opetussuunnitelmaan kuuluu sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen uskontokritiikki.

Kriittinen teoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kriittinen teoria

Kriittisellä teorialla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista teoriaa että kirjallisuuskritiikin teoriaa. Yhteiskuntatieteissä kriittisellä teorialla tarkoitetaan Frankfurtissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyttä uusmarxilaista teoriasuuntausta. Suuntaus tunnetaan myös Frankfurtin koulukunnan nimellä. Kirjallisuuskritiikkiin sekä kirjallisuuden analyysiin ja ymmärtämiseen liittyvä kriittinen teoria ei hae radikaalia yhteiskunnallista muutosta tai edes yhteiskunnan analyysia vaan keskittyy tekstien ja tekstin kaltaisten ilmiöiden analysointiin. Se sai alkunsa kirjallisuudentutkijoiden parissa kirjallisuudentutkimuksen alueena 1960–1970-luvulla.

Taidekritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Taidekritiikki

Taidekritiikki eli taidearvostelu on julkisesti esitettävien taideteosten tai teoskokonaisuuksien, taiteeseen liittyvien ilmiöiden, käsitysten, teorioiden tai taide- ja kulttuuripolitiikan ja taidehistoriallisen arvon ja merkityksen pohtimista ja määrittelemistä. Kritiikkiä harjoitetaan kaikilla taiteenaloilla, mutta usein sana taidekritiikki viittaa nimenomaan kuvataiteen arvosteluun.

Kirjallisuuskritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kirjallisuuskritiikki

Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia. Vaikka kirjallisuusarvostelu ja kirjallisuustiede ovat läheisiä, eivät kaikki kirjallisuusarvostelijat ole olleet kirjallisuustieteilijöitä.

Elokuvakritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Elokuvakritiikki

Elokuvakritiikki on elokuvan arvostelua: sen kuvailua, analysointia ja arvottamista. Elokuvakritiikin arvostuksen painopiste on vaihdellut sen 100-vuotisen historian aikana kantaaottavuuden korostamisesta ranskalaiseen auteur-teoriaan ja viime vuosikymmenien populaarikulttuurilliseen näkökulmaan ja genrekritiikkiin.

Musiikkiarvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Musiikkiarvostelu

Musiikkiarvostelu tarkoittaa sävellysten ja musiikkiesitysten arvostelua. Nykyinen musiikkiarvostelutoiminta sai alkunsa 1700-luvulla, kun sanomalehdistö alkoi kehittyä. Musiikkiarvosteluja julkaistaan sekä musiikkilehdissä että päivälehdissä. Ensimmäisenä suomalaisena musiikkiarvostelijana voidaan pitää Axel Gabriel Ingeliusta (1822–1868). Useimmat musiikkiarvostelijat hoitavat tehtäväänsä sivutoimisesti, ja he ovat yleensä koulutukseltaan musiikkitieteilijöitä tai muusikoita.

Uuskritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uuskritiikki

Uuskritiikki hallitsi angloamerikkalaista kirjallisuudentutkimusta 1900-luvun puolessavälissä, 1920-luvulta 1960-luvun alkuun. Sen kannattajat kiinnittivät huomiota lähilukemiseen ja itse teksteihin ja torjuivat tutkimuksen, joka perustuu tekstin ulkopuolisiin lähteisiin, varsinkin elämäkertaan.

Tiedekritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tiedekritiikki

Tiedekritiikki arvioi tieteellistä menetelmää tiedon hankinnassa sekä tieteen tulosten merkitystä ja hyödyntämistä. Samalla tieteen kritiikki pyrkii arvioimaan ja selventämään tieteen merkitystä todellisuuskäsityksen muodostamisessa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joseph Rykwert: On Criticism. Kirjassa Sylvie Lemaire, Cristopher Poutois, Caroline Vermeulen (toim.), Looking at European Architecture: A Critical View. CIVA, 2008, s. 20.
  2. Rehtori, professori Thiodolf Rein Helsingin yliopiston avajaispuheessa, Aura no 16, 20.1.1888. Kansalliskirjasto, digitoidut aineistot, Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 18.2.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]