Leevi Madetoja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leevi Madetoja 1910-luvulla.

Leevi Antti Madetoja (17. helmikuuta 1887 Oulu6. lokakuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari, kirjoittaja ja opettaja.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madetoja syntyi Oulussa köyhään kotiin, eikä merimiesisä ehtinyt nähdä poikaansa ennen menehtymistään Amerikassa. Madetoja kirjoitti ylioppilaaksi Oulun suomalais-klassillisesta lyseosta 1906. Koulussa ollessaan hän lauloi koulun kuorossa, johti toverikunnan kuoroa ja opiskeli itsenäisesti viulun- ja pianonsoittoa, joskin hänen pääsoittimenaan oli kantele. Hän opiskeli Helsingin musiikkiopistossa (nyk. Sibelius-Akatemia) ja Yliopistossa vuosina 19061910 Armas Järnefeltin, Erik Furuhjelmin sekä Jean Sibeliuksen johdolla. Madetoja suoritti lisäksi opintoja Pariisissa ja Wienissä.

Vaikka Madetoja lähti Oulusta heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1906, hänellä oli kuitenkin vahvasti pohjalainen identiteetti, ja tätä kuvastaa myös säveltäjän pääteoksiin luettava ooppera Pohjalaisia (1923).

Madetoja toimi kapellimestarina Viipurissa sekä yhdessä Toivo Kuulan kanssa Kotimaisen Orkesterin apulaiskapellimestarina. Hän oli myös Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija, Helsingin Yliopiston musiikinopettaja ja Teoston puheenjohtaja.

Madetoja kuului Pohjois-Pohjalaiseen Osakuntaan, jonka toiminnassa hän tutustui Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäseneen Toivo Kuulaan. Tämän kansallisromanttisen vaikutuksen innoittamana Madetoja keräsi pohjoispohjalaisia kansanlauluja kotimaakunnastaan vuosina 19071909. Madetojan säveltäessä musiikkia osakuntatoveri Eino Leinon näytelmään, hän tutustui puolestaan tulevaan vaimoonsa, runoilija L. Onervaan. He olivat avioliitossa vuodesta 1913, joskin Leino kuului suhteeseen jatkuvasti kolmantena pyöränä. Madetoja alkoholisoitui Leinon ja Onervan tapaan, ja kuoli Helsingissä 60-vuotiaana. Hänen tuotteliaisuutensa kääntyi viimeisinä vuosina laskuun.

Madetoja asui puolisonsa kanssa mm. Etu-Töölössä, Lallukan taiteilijakodissa (Helsinki, Apollonkatu 13). Talo on rakennettu vuonna 1933.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leevi Madetoja elämänsä loppupuolella.

Madetojan musiikissa suomalaiseen syvämietteisyyteen yhdistyy onnistuneesti ranskalainen kuulaus ja soinnin hienostuneisuus. Madetojan teoksissa ei useimmiten ole näyttäviä ulkoisia eleitä, mutta ne luovat oman persoonallisen, kauniin ja hienosyisen sisäisen maailmansa. Säveltäjä aloitti kansallisromantikkona, mutta ammensi musiikkiinsa pian vaikutteita nykytaidemusiikista ja pohjalaisesta musiikkikielestä. Psykologinen ote musiikilliseen kerrontaan kuvastuu useissa teoksissa, kuten Kuoleman puutarha (op. 41), oopperassa Juha (op. 74) ja baletissa Okon Fuoko (op. 58).[1]

Henkisistä asioista kiinnostunut Madetoja sävelsi myös laulun Mestarin jalkain juuressa intialaisen filosofin, Krishnamurtin tekstiin.[2] Vuoden 1987 virsikirjassa Madetojan sävellyksiä ovat virret 142 ja 626. Hänen tunnettuihin hengellisiin sävellyksiinsä kuuluu myös laulu Kotihin mielin.

Muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulussa on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen vuonna 1962 tekemä Leevi Madetojan patsas. Helsingissä toimiva Madetoja-säätiö on perustettu 1997. Suomen Säveltäjät ry on jakanut vuodesta 1988 lähtien Madetoja-palkintoja suomalaisen nykymusiikin esittäjinä ansioituneille muusikoille. Helsingin Pukinmäkeen nimettiin vuonna 1974 Madetojanpolku ja Madetojankuja.[3] Oulussa toimivat Madetojan musiikkilukio sekä Oulun musiikkikeskuksen pääsali Madetojan sali ovat myös saaneet nimensä säveltäjältä.

Leevi Madetoja -pianokilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leevi Madetoja -pianokilpailu on yksi keskeisimmistä klassisen musiikin alalla järjestettävistä kilpailuista Suomessa. Sitä isännöi Oulun seudun ammattikorkeakoulu kolmen vuoden välein.

Teosluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappalainen, Seija & Erkki Salmenhaara: Leevi Madetojan teokset. Suomen säveltäjät, Helsinki 1987.

Täydellinen teosluettelo verkossa - Heikki Poroila: Yhtenäistetty Leevi Madetoja

Sävellykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madetoja-postimerkki vuodelta 1987.
  • op. 1: Trio (viulu+sello+piano) 1909
  • op. 2: Yksinlauluja (1908)
    • Lähdettyäs (Veikko A. Koskenniemi)
    • Yksin (V. Koskenniemi)
    • Talviaamu (V. Koskenniemi)
    • Stjärnhimmelen/Tähtitaivas (Z. Topelius, suom. P. Cajander) = "op. 25/6"
  • op. 3: Soitinteoksia (viulu+piano) 1909
    • Balladi
    • Scherzo
  • op. 4: Sinfoninen sarja (ork.) 1909
    • Elegia -> 2. versio viulu+piano
    • Nocturne
    • Pastorale (Salolla)
    • Finale
  • op. 5: Mus. Eino Leinon näytelmään Shakkipeli (ork.) 1910
    • Juhlamarssi -> myös sov. piano solo & vaskiyhtye
    • Kansankarkelo
    • Miekkatanssi
    • Menuetto
  • op. 6: Mus. E. Leinon näytelmään Alkibiades (lausuja+huilu/viulu+harppu) 1910
    • Timandran laulu
    • Alkibiadeen näky
    • Juhlaleikki
    • Theanon laulu
    • Rukous
  • op. 7a: Ouverture (ork.) 1911
  • op. 7b: Mus. Martti Vuoren näytelmään Vuoksen varrella (yksinlauluja) 1910
    • Vihurin laulu
    • Uskottomalle
  • op. 8: Miesk.lauluja a cappella
    • Venelaulu = Purrelle tuulta (Kanteletar I:104)
    • Armas arkussa ajavi (Kanteletar II:52)
    • Soitapas soria likka (Kanteletar II:238)
    • Kehtolaulu = Tuuti lasta (Kanteletar II:174)
    • Valkeat kaupungit (V. Koskenniemi) rev. 1932
    • Rannalta = On suuri sun rantas autius (V. Koskenniemi)
    • Kevät keralla päiväin kuulakkain (V. Koskenniemi)
    • no. 8 = op. 20a/1a
    • Korvessa (Karl G. Larson = "Larin-Kyösti") Korven kohdussa
  • op. 9: Yksinlauluja (Hilja O. Lehtinen = "L. Onerva") 1911
    • Yrtit tummat
    • Hymyi Hypnos
    • Tule kanssani
    • Rukous
    • Geisha -> myös ork.laulu (1946)
  • op. 10: Kantaatti Merikoski (V. Koskenniemi) sekak.+ork./piano(+urut ad lib.) 1911
  • op. 11: Tanssinäky = Öinen karkelokuva (ork.) 1911 (rev. 1919)
  • op. 12: Pieni sarja (piano solo) 1912 (myös ork.sov. 1913)
    • Valssi
    • Kansanlaulu (Laulelma)
    • Scherzino
    • Kehtolaulu
    • Menuetto (vanhaan tyyliin)
    • Romanssi
  • op. 13: Sekak.lauluja a cappella
    • En blomma/Kukka haudalla (Viktor Rydberg, suom. H. Klemetti))
    • Onnelliset (Alexis Stenvall = "Kivi")
    • Katson virran kalvohon (V. Koskenniemi)
    • Kuu kalpea (E. Leino)
    • Mitä tuosta, jos mä laulan (Kanteletar II:7)
    • Metsän kuninkaalle (Kanteletar II:333)
  • op. 14: Soitinteoksia (viulu+piano)
    • Kansanlaulu = Surullinen laulu (orig. yksinl. 1908, tekstinä V. Koskenniemen Junkkerin koti-ikävä)
    • Suru -> myös sov. piano solo
    • Menuetti
    • Unikuva
    • Karkelo = Tanssi
  • op. 15: Kullervo (ork.) "sinfoninen runoelma" 1913
  • op. 16: Yksinlauluja
    • Serenadi (E. Leino)
    • Kristallikukkia (K. Larson)
    • Kehtolaulu (Lauri Pohjanpää)
  • op. 17: Pianoteoksia
    • Melodia -> ork.sov. 1913
    • Pieni romanssi -> ork.sov. 1913
    • Tanssi
  • op. 18: Suomalaisia kansanl.sovituksia (laulu/viulu+piano)
    • Linnut ne laulaa (Madetojan oma sävelmä !)
    • Ajetaanpa poijat
    • Mamma se luuli
    • Mammanpoika se pulska
    • Kapakasta kapakkaan
  • op. 19: Sonatiini (viulu+piano) 3-osainen (1913)
  • op. 20a: Isänmaallisia lauluja (yksinlauluja)
    • Kymmenen virran maa (August Forsman = "Koskimies") -> myös miesk.sov. (op. 8/8)
    • Viipurin laulu (H. Lehtinen)
    • Suomen leijona (V. Koskenniemi) -> sov. myös sekak.+ork. & sekak. a cappella
  • op. 20b: Nuorison lauluja (yksinlauluja)
    • Suksimiesten laulu (Julius Krohn = "Suonio")
    • Suomen soitto = Suomalainen sävel (Juhana H. Erkko)
    • Kosiovarsa (K. Larson)
    • Toisen oma (Ilmari Kianto)
    • Joululaulu (Alpo Noponen) = Arkihuolesi kaikki heitä -> sov. sekak. a cappella
    • Ota se kaunis kannel taas (K. Larson)
  • op. 21: Pienoiskuvia (piano solo) 1914
    • Iltakellot = Iltatähti
    • Valsette
    • Nocturne
    • Leikki
    • Lasten marssi
  • op. 22: Kantaatti Hgin yliop. promootioon (Ernst Knape) 1914 (sekak.+ork.) -> 3 osaa sov. myös miesk.+ork.
  • op. 23: Miesk.lauluja a cappella
    • Megairan laulu (H. Lehtinen)
    • Talvinen Tiber (H. Lehtinen)
    • Suvi-illan vieno tuuli (E. Leino)
    • Hautalaulu (E. Leino)
    • Mirjamin laulu (E. Leino)
    • Paimentyttö (Rafael Hertzberg, suom. P. Cajander)
    • Limokujassa (K. Larson)
    • Mittumaaritulilla (K. Larson)
    • Hämärän ääniä (K. Larson)
  • op. 24: Sammon ryöstö (Kalevala 42. runo) miesk.+bar.solo+ork. "sinfoninen sävelkuvaus" 1915
  • op. 25: Yksinlauluja (1915)
    • Taas kaukaa laulavat lauluaan (H. Lehtinen)
    • Talvinen tie (H. Lehtinen)
    • Tuulinen sää (H. Lehtinen)
    • Synnyinmaja (K. Larson)
    • Itkisit joskus illoin (K. Larson)
  • op. 26: Yksinlauluja
    • Jää hyvästi (H. Lehtinen)
    • Vieno siipi (H. Lehtinen)
    • Majan mä tahtoisin rakentaa (K. Larson) -> myös miesk.sov.
    • Merituuli (H. Lehtinen) -> sov. myös ork.lauluksi, lisäksi versio pelkälle orkesterille
    • Talvikuutamolla (K. Larson)
  • op. 27: Kuoroteoksia
    • Keväthymni (H. Lehtinen) sekak.+urut(+piano ad lib.)
    • Stabat mater (J. da Todi ?) naisk.+ork./urut 1917
  • op. 28: Naisk.lauluja a cappella
    • Piika pikkarainen (Valter Juvelius = "V. Juva")
    • no. 2 = op. 43/1
    • Päivänlasku (H. Lehtinen)
  • op. 29: Sinfonia #1 (ork.) 3-osainen (1916)
  • op. 30a: Sekak.lauluja a cappella
    • Hautalaulu (V. Rydberg, suom. H. Lehtinen) Mainen murhe on haihtuvaa -> tämän ork.sov. 1945 kadonnut !
    • Erkki-paimen (K. Larson)
    • Etelä-Pohjanmaan laulu (Artturi Leinonen)
  • op. 30b: Sekak.lauluja a cappella
    • Tuonen venho (H. Lehtinen)
    • Ei mitään multa puutu = Paimenpsalmi (Psalmi 23) -> sov. myös yksinlauluksi (urkusäestys)
    • Tuolla taivaan asunnoissa (Simo Korpela) -> sov. myös miesk. & naisk. a cappella
  • op. 31: Pieniä kappaleita (piano solo) 1915 -> myös ork.sov.
    • Paimenen unelma
    • Preludi
    • Pieni satu
    • Vanha muisto
  • op. 32: Melodraamoja (1916)
    • Prometheus (Johann v. Goethe, suom. E. Leino) -> kadonnut !
    • Pilvilinnat (H. Lehtinen)
  • op. 33: Miesk.lauluja a cappella
    • Iltatunnelma (E. Leino)
    • Det skönaste landet = Kaunehin maa (Bertel Gripenberg, suom. E. Leino) rev. 1922
    • Höstaften = Syysilta (Holger Drachman, suom. E. Leino)
    • Ikävyys (K. Larson)
    • Soita somer (E. Leino)
    • Unetar (K. Larson)
    • Laulun Ystävien marssi (Enzio Borg) -> ei koskaan valmistunut !
    • Viipurin marssi = Karjalan marssi (Eero Eerola)
  • op. 34: Pastoraalisarja (piano solo) 1916 -> myös ork.sov.
    • Aamu
    • Caprice
    • Legenda
    • Valssi
  • op. 35: Sinfonia #2 (ork.) 4-osainen (1918)
  • op. 36: Romance sans paroles = Sanaton romanssi (Paul Verlaine, suom. H. Lehtinen) yksinlaulu, myös ork.säest. 1916
  • op. 37: Aslak Smaukka (K. Larson) miesk.+bar.solo+ork. "sinfoninen sävelruno" (1917)
  • op. 38: Romances/Pieces intimes (viulu+piano) 1917
    • Reverie
    • Canzone
    • Tempo di minuetto
    • Ballade
  • op. 39: Miesk.lauluja a cappella
    • Hän veitikka on pieno (Robert Burns, suom V. Juvelius)
    • Elli Dunbar (R. Burns, suom. V. Juvelius)
    • Tallina Meestelauluseltsi lipulaul (Peeter Grünfeldt)
    • Savon kyntäjän marssi (A. Miettinen) Kuopion maanvilj.seuralle
    • Väinölän lapset (Arvid Genetz = "Arvi Jännes")
  • op. 40: Kuoroteoksia
    • Valtiopäivävirsi = Isänmaan virsi (Niilo Mantere = "Juhani Merenheimo") sekak.+jouset+urut 1917
    • Tuhanten rantain partahilla = Morgonsång (Z. Topelius, suom. P. Cajander) sekak.+ork./urut 1918 -> sov. myös miesk.+ork.
  • op. 41a: Kuoleman puutarha (piano solo) 3-osainen sarja (1918)
  • op. 41b: Mus. Arvi Järventauksen näytelmään Uusi pirtti (3 unisono-laulua) 1918
  • op. 42: Vokaaliteoksia
    • Pellervon laulu (E. Leino) sekak. a cappella tai unis.+vasket tai yksinlaulu 1913
    • Vapauden aamu (H. Lehtinen) miesk.+ork. 1917
    • Kansanvalta (E. Leino) unisono+vasket tai yksinlaulu
    • Vapauden marssi (E. Leino) unisono+piano 1918 = Vöyrin kaartin marssi (Päällystöopiston kunniamarssi)
    • Mies mieheltä (E. Leino) miesk.+vasket/piano 1919
  • op. 43: Duettoja (1919)
    • Iltakuva = Hakamaassa (H. Lehtinen)
    • Kevättalvella (Juhani Siljo)
    • Syyshuokaus (H. Lehtinen)
    • Toukokuussa (J. Siljo)
  • op. 44: Yksinlauluja (Fire sange) 1919
    • Sang bag ploven (Ludvig Holstein)
    • Far, hvor flyver svanerne hen (L. Holstein) -> myös ork.laulu
    • Det gyldenhvide himmellys (L. Holstein)
    • Vaarsang (Sophus Michaelis)
  • op. 45: Pohjalaisia (3-näytöksinen ooppera Artturi Järviluoman julkaiseman ja Anton Kankaan kirjoittaman näytelmän pohjalta) 1923 -> tästä sov. 5-os. kons.sarja Pohjal. rapsodia ("op. 52")
  • op. 46: Väinämöisen kylvö (Kalevala 2. runo) ork.laulu 1920
  • op. 47: Elämän päivät (V. Koskenniemi) 6-osainen kantaatti 1920
  • op. 48: Napuen sankareille (A. Forsman) kantaatti 1920 kadonnut!
  • op. 49: Yksinlauluja (1920)
    • Terve, päivä, Pohjolahan (E. Leino)
    • Suomen puu (H. Lehtinen) -> sov. unisono+ork. kadonnut !
  • op. 50: Sekak.lauluja a cappella
    • Kehtolaulu (K. Larson)
    • Ihmisen henki (Arnold Candolin = "Aarni Kouta")
    • Kevätunta (H. Lehtinen)
    • Oma maa (Samuel G. Berg = "Kallio")
    • Sypressiportilla (H. Lehtinen)
  • op. 51: Lyyrinen sarja (sello+piano) 1922
    • Maisema
    • Aamu
    • Kaihomieli
    • Karkelo
  • op. 52 = op. 45b
  • op. 53: Huvinäytelmäalkusoitto (ork.) 1923
  • op. 54a: Iltahartaus #1 (7-osainen Kärsimysvesper)
  • op. 54b: Iltahartaus #2 (4-osainen Suvivesper) 1924
  • op. 54c: Iltahartaus #3 (7-osainen Pyhäinpäivän vesper) 1924
  • op. 54d: Liturgioita (2 kpl)
  • op. 54e: Graduaaleja = antifoneja (3 kpl) 1924
  • op. 55: Sinfonia #3 (ork.) 4-osainen (1926)
  • op. 56: De profundis (Psalmi 130) miesk. a cappella 4-osainen 1925 -> myös sekak.sov.
  • op. 57: Suomalaisia kansanl.sovituksia (sekak. a cappella)
    • Läksin minä kesäyönä käymään -> myös miesk.sov. & ork.laulu
    • Voi, jos ilta joutuisi
    • Uni kysyy uunin päältä
  • op. 58: Okon Fuoko (1-näytöksinen baletti; libretto: Poul Knudsen) 1927 -> tästä sov. 6-os. kons.sarja 1936 & 2 ork.laulua 1945
  • op. 59: Planeettain laulu (V. Koskenniemi) 5-osainen kantaatti 1927
  • op. 60: Yksinlauluja (H. Lehtinen)
    • Kehtolaulu = Heijaa, heijaa
    • Kaihoni
    • Ilta -> sov. ork.laulu 1947
  • op. 61: Pako Egyptiin (H. Lehtinen) sekak.+sopr.solo+ork./urut Sekvenssi 1924
  • op. 62: Miesk.lauluja a cappella
    • Elegia (E. Leino)
    • Im schönsten Wiesengrunde (saksal. kansanl.) 1928
    • Hiiren peijaat (Kanteletar I: 193)
  • op. 63: Lux triumphans (Otto Manninen) 3-osainen kantaatti 1928 myös sekak.+urut
  • op. 64a: Suomi (Axel Juel) osa yht.pohjoism. kantaatista "Sangen i Norden"
  • op. 64b: Vanhoja kansantansseja (polskia) 2 kpl (klar./viulu+piano) 1929 -> sov. myös klar.+jousikvint. & salonkiork.
  • op. 65: Pianoteoksia
    • Andantino
    • Tempo di menuetto
    • Canzonetta
    • Gavotte
    • Allegro scherzando
  • op. 66: Miesk.lauluja a cappella (Sandor Petöfi, suom. O. Manninen)
    • Kuljen, soittoniekat myötä
    • Puron heljät helmet -> myös sekak.sov.
    • Etelkalle
  • op. 67: Vaskiteoksia
    • Intermezzo
    • Barcarola -> myös ork.sov.
    • Tanssilaulu
  • op. 68: Syksy (H. Lehtinen) yksinlaulusarja -> sov. myös ork.lauluiksi
    • Syksy
    • Lähtö
    • Luulit, mä katselin sua
    • Hyvää yötä
    • Lintu sininen
    • Ijät hyrskyjä päin
  • op. 69: Alkusoittofantasia (vasket) 1930
  • op. 70: Tampere-kantaatti (L. Pohjanpää) 5-osainen 1929 -> kadonnut !
  • op. 71: Yksinlauluja
    • Ich möchte Heim (Karl von Gerok)
    • The word of the master = Mestarin jalkain juuressa (Jiddu Krishnamurti = "Alcyone", engl. P. Warrington) -> sov. myös sekak. a cappella (suomal. tekstin mukaillut A. Rankka nimellä Mestarin käsky)
  • op. 72: Kuoroteoksia
    • Integer vitae (Quintus H. Flaccus = "Horatius") sekak. a cappella 1929
    • Suomen itsenäisyyden kuusi (Rudolf Ray) solo+sekak.+ork./urut/vasket 1931
  • op. 73: Karitsan lippu (L. Pohjanpää) 3-osainen kantaatti 1934 -> Tampereen hiippakunnan piispanvihkiäisiin
  • op. 74: Juha (Juhani Aho) 3-näytöksinen ooppera (libretto: A. Ackte) 1934 -> tästä sov. 2-os. kons.sarja
  • op. 75a: Mus. näytelmään Elämä on unta (Pedro Calderon) 9 osaa 1939
  • op. 75b: Mus. näytelmään Kuningas Oidipus (Sofokles) 7 osaa 1936
  • op. 76: Väinämöisen soitto (Kalevala 41. ja 44. runo) 2-osainen kantaatti 1935
  • op. 77: Mus. elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta (ohj. Teuvo Tulio, J. Linnankosken romaanin pohjalta) kadonnut ! 1936 -> tästä sov. 3-os. kons.sarja Maalaiskuvia
  • op. 78: Lauluseppele (L. Pohjanpää) 3-osainen kantaatti
  • op. 79: Vokaaliteoksia
    • Sotilaan nimi (Lauri Viljanen) yksinlaulu tai unisono+urut 1942
    • Sotilaan laulu (K. Larson) unisono+piano
    • Taistelulaulu (H. Lehtinen) unisono+piano+vasket & ork.laulu 1940
  • op. 80: Mus. näytelmään Antonius & Kleopatra (William Shakespeare) 14 osaa 1944
  • op. 81: Miesk.lauluja a cappella
    • Tupa tanssia kysyvi (virol. kansanruno, suom. Armas O. Väisänen)
    • Heläjä,heläjä ilma (virol. kansanruno, suom. A. Väisänen)
    • Hän kulkevi kuin yli kukkien (E. Leino)
    • Niin jos oisit lauluni (E. Leino)
    • Aamulaulu (E. Leino)
    • Kuka on hän (E. Leino)
    • Ilta (H. Lehtinen)
  • op. 82: Sekak.lauluja a cappella (H. Lehtinen) 1946
    • Keinutan kaikua
    • Vanha luostari

Ilman opusnumeroa:

  • Agronomien marssi (E. Eerola) yksinlaulu 1937 -> Suomen agronomiyhdistykselle
  • Alppilaulu (tirolil. kansanl. sov. naisk. a cappella)
  • Arkkiveisu (yksinlaulu/lausunta) suomal. kansantarun pohjalta
  • Auringon noustessa (V. Koskenniemi) unisono 1909
  • Canon (piano solo)
  • Enkelien joululaulu (H. Lehtinen) yksinlaulu -> myös sov. sekak.
  • Eräässä kansanjuhlassa (P. Cajander) unisono 1913
  • Fuga (jouset)
  • Golgata (A. Jaakkola) sekak. a cappella 1929
  • Halleluja (trad.) sekak. a cappella
  • Hämeen rykmentin marssi (K. Larson) unisono
  • Hämeen (suojeluskunta)marssi (A. Eerola) sekak. a cappella 1919
  • Hämäläislaulu (K. Larson) unisono 1918
  • Ihmisrinnan kaipaus (Irene Mendelin) unisono 1909
  • Ilkka (Kaarlo Kramsu) unisono
  • Iltatunnelma (piano solo) 1943
  • Iltatähti (N. Mantere) yksinlaulu
  • Impromptu (viulu+piano)
  • Joulupolska (H. Lehtinen) unisono+piano 1915
  • Joulupukki (H. Lehtinen) naisk. a cappella
  • Juhlamarssi (piano solo) -> Oulun lyseon toverikunnalle
  • Julens budskap (Gösta Mellberg) sekak. a cappella
  • Järven jäällä (Antti Rytkönen) unisono
  • Jäämien marssi (Kaarlo Tiililä) sekak. a cappella 1921
  • Kasarmilaulu (yksinlaulu) = kansanl. Oulun kasarmi on laitettuna
  • Kas yöllä paimenille (suomal. kansanl. sov. sekak. a cappella) 1945 = virsi 24
  • Kehtolaulu (piano solo) -> myös sov. viulu+piano (1917)
  • Kevätvirrat (J. Erkko) unisono
  • Kiittäkää herraa (trad.) sekak. a cappella
  • Kodin laulu (E. Leino) unisono 1937
  • Koivikossani (I. Mendelin) yksinlaulu
  • Kotimaasta lähtiessä (Z. Topelius) unisono
  • Kotiseudun laulu = Tuuloksen laulu (E. Eerola) sekak. a cappella 1936
  • Kukkuu, kukkuu (kantele) 1905 = suomal. kansanl.
  • Kun sataa (I. Mendelin) yksinlaulu
  • Land i vår sång = Laulumme maa (Joel Rundt, suom. H. Lehtinen) yksinlaulu tai ork.laulu 1939 -> myös sekak./miesk. a cappella
  • Lars Petter (laulu kantelesäest.) 1900 kadonnut!
  • Laulu työlle (V. Koskenniemi) yksinlaulu 1928
  • Leivolle (Olli Vuorinen) sekak. a cappella 1936
  • Letzte Rose (kantele) 1905 = saksal. kansanl.
  • Matkalaulu (Psalmi 121) sekak.+urut+jouset 1937
  • Matkamies (Johan L. Runeberg, suom. August Ahlqvist) naisk. a cappella 1947
  • Melodia intima (viulu+piano)
  • Merimiehen hautaus (kantele) 1905 kadonnut!
  • Merimieslaulu (kantele) 1905
  • Motetti = Minun sieluni odottaa (Psalmi 62) sekak. a cappella 1936
  • Olviretki (mus. Kiven näytelmään) kadonnut !
  • Paimenen laulu (J. Erkko) miesk. a cappella 1914
  • Pohjatuulen torvi (V. Koskenniemi) yksinlaulu 1932 -> sov. myös sekak. a cappella
  • Puhjetessa kukka puhtain (J. Erkko) yksinlaulu
  • Puolesta Karjalan (E. Eerola) sekak. a cappella 1942
  • Pöytälaulu (E. Leino) miesk./naisk.+piano
  • Seimeen syntynyt (Aarne "Oke" Peltonen) sekak. a cappella 1947
  • Sinfonia #4 -> kadonnut!
  • Sottiisi (kantele) 1905
  • Suomen vartio (H. Lehtinen) unisono
  • Sun eestäs, Suomi (H. Lehtinen) = Elannon laulu (Yrjö Jylhä) sekak. a cappella 1936 orig.versio sekak.+vasket kadonnut!
  • Syntymämaa (H. Lehtinen) sekak. a cappella 1930
  • Taistelkaatte (A. Rytkönen) sekak. a cappella
  • Talvilaulu (Z. Topelius) yksinlaulu tai unisono+urut 1917
  • Tammerkosken sillalla (kantele) 1904 = suomal. kansanl.
  • Tanssikappale (kantele) 1905 kadonnut !
  • Till österland (kantele) 1904 = ruotsal. kansanl.
  • Topeliuksen muistolle (E. Leino) unisono 1937
  • Toukokuun 12. (K. Kramsu) unisono 1914
  • Tuuti lasta Tuonelahan (Kanteletar II:178) suomal. kansanl. sov. naisk. a cappella
  • Ukon tie (Kyösti Terä) duetto+piano 1943 -> JR 8:n kunniamarssi
  • Vaasan merenkyntäjäin laulu (Einari Vuorela) unisono+piano 1928
  • Varpunen (I. Mendelin) yksinlaulu -> myös sov. sekak.
  • Vasanamnet (Hjalmar Procope) miesk. a cappella
  • Vattenplask (V. Rydberg) sekak. a cappella 1910 kadonnut !
  • Voimistelijain juhlamarssi (H. Jalkanen) unisono+vasket 1938 -> myös sekak.sov. & yksinlaulu
  • Välikohtaus (Väinö Sola), oopperaparodia Ritari & linnanneito 1934
  • Älä itke, äitini (kantele) 1904 (suomal. kansanl.)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/taidemusa/leevi_madetoja/leevi_madetoja.htm
  2. Suomen Teosofisen seuran julkaisema vihkonen: At The Feet of The Master, Mestarin jalkain juuressa, Vid Mästarens fötter (Alcyone). Choir-unisono, with piano accompaniment composed for the Theosophical Society 50 years jubilee convention by Leevi Madetoja.
  3. Helsingin Sanomat 6.4.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karjalainen, Kauko: Leevi Madetojan oopperat Pohjalaisia ja Juha. 1991.
  • Salmenhaara, Erkki: Leevi Madetoja. Tammi, Helsinki. 1987. ISBN 951-30-6725-4
  • Tuukkanen, Kalervo: Leevi Madetoja: Suomalainen säveltäjäpersoonallisuus. WSOY, Porvoo. 1947.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leevi Madetoja.