Madetojan musiikkilukio
| Madetojan musiikkilukio | |
|---|---|
| Oulun musiikkioppikoulu | |
 |
|
 Pohjankartano, jonka tiloissa Madetojan musiikkilukio toimii. |
|
| Sijainti | Leevi Madetojan katu 1, Karjasilta, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1968 |
| Rehtori | Jaana Kilpelänaho |
| Verkkosivut | |
Madetojan musiikkilukio on musiikin erikoislukio Oulussa. Lukio toimii Pohjankartanon tiloissa Karjasillan kaupunginosassa lähellä keskustaa. Oppilaita lukiossa on noin 350. Nimensä lukio on saanut oululaisen säveltäjän Leevi Madetojan mukaan.
Opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madetojan musiikkilukioon haetaan keväisin toisen asteen yhteishaussa. Opiskelijat valitaan vertailulukujen perusteella, jotka saadaan laskemalla yhteen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo sekä musiikin pääsykoe- ja harrastuneisuuspisteet. Musiikkilukiolaiset valitsevat opintoihinsa eri musiikkikursseja, jotka sisältävät musiikin teoriaa, säveltapailua, musiikkitietoa, yhteismusisointia sekä oman valinnan mukaan muuta musiikin opetusta.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Madetojan musiikkilukio perustettiin vuonna 1968 yksityisenä oppikouluna. Koulun nimi perustettaessa oli Oulun musiikkioppikoulu ja se oli Suomen ensimmäinen musiikkioppikoulu. Toiminta alkoi Heinätorin kansakoulun tiloissa syksyllä 1968. Ennen nykyisiin tiloihin siirtymistä koulu on ehtinyt toimia myös Hintassa ja Välivainiolla.[2]
Koulun tulevaisuus joutui vaakalaudalle, kun Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Opetusministeri Ulf Sundqvistin mukaan erilliselle musiikkioppilaitokselle ei uudessa järjestelmässä olisi käyttöä. Elokuussa 1974 kaikki Oulun oppikoulut siirtyivät Oulun kaupungin omistukseen. Oulun musiikkioppikoulun keskikoululuokista tuli peruskoulun musiikkiluokkia ja lukioluokista Madetojan lukio. Kaupungin koulusuunnitelmiin kirjattiin kuitenkin, että musiikkiluokat yhdistettäisiin Myllytullin kouluun ja lukioluokat Oulun Lyseon lukioon. Yläasteen musiikkiluokkien ja Madetojan lukion yhteisen kuoron voitto BBC:n järjestämässä maailmanlaajuisessa Kansat laulavat-kuorokilpailussa vuoden 1975 lokakuussa sai kuitenkin kaupunginpäättäjät säilyttämään lukion itsenäisenä yksikkönä.[2]
Valtioneuvosto myönsi Madetojan lukiolle Erikoislukion oikeudet kesällä 1981, jolloin myös nimi vaihtui Madetojan musiikkilukioksi.[2] Syksyllä 2014 Madetojan musiikkilukio toimi myös entisen Karjasillan lukion tiloissa, Pohjankartanon ollessa remontissa.
Rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aili Viljanen 1968–1970
- Matti Panula-Ontto 1970–1980
- Iiris Vuotila 1980–1981 (vt.)
- Hanna Yli-Luukko 1981–2001
- Eero Kettunen 2001–2015
- Jani Syrjälä 2015–2022
- Asta Nokkoudenmäki-Huhta 2023 (vt.)
- Jaana Kilpelänaho 2023–
Tunnettuja opiskelijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saara Aalto, laulaja
- Ellinoora, laulaja
- Hannu Alasaarela, pianisti
- Aino Morko, laulaja, The Voice Kids-voittaja 2014
- Esko Aho (toimittaja), kulttuuritoimittaja-kriitikko
- Tuomas Enbuske, kolumnisti, juontaja ja toimittaja
- Johanna Iivanainen, laulaja
- Helena Juntunen, oopperalaulaja
- Mitra Kaislaranta, laulaja, idols-voittaja 2013
- Anna Karjalainen, muusikko
- Hanna Karjalainen, näyttelijä
- Kaisa Karjalainen, muusikko
- Piia-Noora Kauppi, eurokansanedustaja
- Niko Kumpuvaara, harmonikkataiteilija
- Johanna Kurkela, laulaja
- Merja Larivaara, näyttelijä
- Miki Liukkonen, kirjailija
- Lilli Maijala, alttoviulisti
- Päivyt Meller (o.s. Rajamäki), viulisti
- Nelli Milan, laulaja[3]
- Johanna Pakonen, laulaja
- Erkki Palola, viulisti
- Lea Pekkala, sellisti
- Tuomas Peltomäki, toimittaja
- Maria Puusaari, viulisti
- Maarit Rajamäki, viulisti
- Teemu Roivainen, tangokuningas
- Mika Rännäli, pianisti
- Petrus Schroderus, oopperalaulaja
- Suvi Teräsniska, laulaja [4]
- Airi Tokola, sopraano
- Joel Hokka, laulaja, kitaristi
- Niko Moilanen, laulaja, räppäri
- Tommi Lalli, rumpali
- Joonas Porko, kitaristi
- Olli Matela, basisti
- Miiko Toiviainen, näyttelijä
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koulun esittely Oulun kaupunki - www.ouka.fi. 11.3.2017. Viitattu 26.1.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V, s. 344–346. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 9519234012
- ↑ Kati Valjus: Lauluntekijä on myös reissunainen Nelli Milan tunnustaa olevansa drama queen kirjastolinkit.ouka.fi. Viitattu 29.4.2016.
- ↑ Nelonen Media: Nelosen Kuorosodassa mukana monipuolisia artisteja Kauppalehti.fi. 9.9.2010. Viitattu 17.10.2010.[vanhentunut linkki]