Toivo Kuula

Toivo Kuula

Toivo Kuula vuonna 1903.

Toivo Timoteus Kuula (7. heinäkuuta 1883 kirkonkirjojen mukaan Vaasa, perimätiedon mukaan Alavus, – 18. toukokuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen säveltäjä. Fennomaaninen Kuula suosi kansallisromanttisia aiheita ja sai myöhemmässä tuotannossaan vaikutteita ranskalaisesta impressionismista. Kuula sai 34-vuotiaana surmansa Suomen sisällissodan jälkimainingeissa.

Säveltäjän ura

Lestadiolaissaarnaajana toiminut, Turkin sodassakin taistellut isä, vääpeli ja Vaasan asemapoliisi Matti Kuula toivoi pojastaan pappia, mutta musiikki vei voiton.

Toivo Kuula opiskeli musiikkia Helsingin musiikkiopistossa (myöhemmin Sibelius-Akatemia) vuosina 1900–1903, mutta joutui varojen puutteessa keskeyttämään. Ensimmäiset merkittävät yksinlaulut Aamulaulu ja Syystunnelma syntyivät jo ennen kuin hän pääsi jatkamaan opintojaan Helsinkiin tammikuussa 1906. Etelä-Pohjanmaan Kotiseutuyhdistyksen apurahan turvin hän keräsi vuoden 1907 kesällä 262 kansanlaulua ja 34 polskaa Pohjanmaalta.

Kuula avioitui vuonna 1905 luokkatoverinsa Rauha Nelimarkan (Silja Valo) kanssa. Heille syntyi lapsi Aune, joka kuoli pian syntymänsä jälkeen. Syksystä 1907 puolisot asuivat erillään.

Toivo Kuulan ensimmäiset merkittävät yksinlaulut Tuijotin tulehen kauan ja Suutelo syntyivät keväällä 1907 samaan aikaan viulusonaatin kanssa. Seuraavan talven aikana Kuula sävelsi pianotrioa sekä yksinlaulut Kesäyö kirkkomaalla ja Epilogi. Ne kuultiin hänen sävellyskonsertissaan 7. lokakuuta 1908 yhdessä pianotrion ja viulusonaatin kanssa. Konsertti oli suuri menestys ja arvosteluissa katsottiin jopa, että Kuulan edellä oli enää Jean Sibelius. 1908–1909 Kuula opiskeli kontrapunktia, orkestrointia, säveltämistä ja orkesterin johtamista ulkomailla Bolognassa, Leipzigin konservatoriossa ja Pariisissa. Pariisissa syntyi Kuulan ehein suurimuotoinen teos Orjan poika sopraanolle, baritonille, kuorolle ja orkesterille.

Säveltäjänä Toivo Kuula edusti varhaistuotannossaan kansallisromantiikkaa, mutta otti myöhemmin aineksia myös uudesta ranskalaisesta musiikista. Erityisen merkittävä Kuula oli laulusäveltäjänä. Sekä hänen yksinlaulunsa että kuorolaulunsa ovat edelleen suosiossa.

Kuula toimi kapellimestarina Oulussa Soitannollisen Seuran orkesterissa 1910–1911 ja sen jälkeen Helsingissä Robert Kajanuksen orkesterin apulaiskapellimestarina yhdessä hyvän ystävänsä Leevi Madetojan kanssa 1912–1914. Kun apulaiskapellimestarin virka lakkautettiin, Kuula toimi vapaana taiteilijana ja kiersi kaikkialla Suomessa konsertoimassa yhdessä vaimonsa kanssa. 1916 hänet kutsuttiin Viipurin Musiikin Ystävien orkesterin kapellimestariksi. Hän oli myös Suomen Säveltäjien Liiton (SSL) perustajajäsen 1917.

Vuonna 1913 Toivo Kuula sai lopulta eron Siljasta ja kihlautui laulaja Alma Silventoisen kanssa. Vuoden päästä he menivät naimisiin Lappeenrannan Skinnarilanhovissa ja vuonna 1917 heille syntyi tytär Sinikka, josta myöhemmin tuli tunnettu pianotaiteilija.

Toivo Kuulan väkivaltainen kuolema Viipurissa

Toivo Kuula vuonna 1983 julkaistussa postimerkissä.

Suomen sisällissodan aikana Viipurin Musiikin Ystäväin Seuran orkesterin kapellimestarina työskennellyt Kuula asui perheineen Viipurin lähellä Säiniöllä sijainneessa huvilassaan. Kuula joutui piileskelemään punakaartin pakkovärväyksiä. Viipurin valtauksen jälkeen perheen oli tarkoitus lähteä Luhangalle kesänviettoon, mutta tämä suunnitelma muuttui, kun Kuula vaimoineen kutsuttiin vapunaattona Vaasan rykmentin II pataljoonan esikuntaan vappulounaalle. Lounaan jälkeen siirryttiin Viipurin Seurahuoneelle, jossa Kuula esiintyi sotilaille. Illalla Alma Kuula lähti kotiin, mutta Toivo Kuula jäi vielä Seurahuoneelle jatkamaan juhlia. Farmaseuttina aikaisemmin toiminut jääkärivääpeli Oskar Einar Pirinen oli hankkinut paikalle spriitä Viipurin Punaisen lähteen torin apteekista ja pian juhlijat, Kuula mukaan lukien, humaltuivat vahvasti.

Kuula riitantui läsnä olleiden jääkäreiden kanssa siitä, oliko jääkäreillä vai talonpoikaisarmeijalla suurempi osuus Suomen vapauttamisessa. Jääkärit arvostelivat myös Kuulan säveltämää suojeluskuntamarssia ja pitivät Sibeliuksen säveltämää jääkärimarssia parempana. Kun eräs paikalla ollut huusi: "Deutschland, Deutschland über alles!", huusi Kuula tähän vastineeksi: "Suomi, Suomi yli kaiken!" Eräs henkilö suututti Kuulaa sanomalla tälle: "Mikä sinä olet meitä arvostelemaan – mitä sinä olet tehnyt muuta kuin heiluttanut tahtipuikkoasi ryssille?" Myös kielikysymys otettiin mukaan kiistaan, sillä monet mukana olleista jääkäreistä olivat suomenruotsalaisia, Kuula puolestaan vankkumaton suomalaisuuden kannattaja.

Kiistely muuttui pian käsirysyksi, jolloin jääkärivänrikki Edmund Mauritz Nylund pakotti Kuulan perääntymään huoneen poikki uunin luokse. Kuulaa lyötiin nyrkillä kasvoihin, jolloin hän veti esiin pienen puukon ja viilsi sillä Nylundia niskaan. Muut jääkärit raivostuivat tästä. Paettuaan Seurahuoneen pihalle Kuula kompastui ja kaatui maahan. Armoa anellutta Kuulaa ammuttiin revolverilla päähän.

Tajuihinsa palannut mutta suuria tuskia kärsinyt Kuula menehtyi pari viikkoa myöhemmin 18. toukokuuta 1918 Viipurin lääninsairaalassa. Tapauksen tutkinta kesti pitkään, eikä ketään saatu lopulta tuomittua. Todennäköisimpänä syyllisenä pidettiin jääkärikapteeni Pekka Heikkaa, mutta hän hukkui purjehdusonnettomuudessa Vaasassa juuri ennen oikeuskäsittelyä. Oikeudessa syylliseksi todettiin jääkäri Oskar Einar Pirinen, joka oli vangittu Viipurissa 1918 pian Kuulan ampumisen jälkeen ja sitten surmattu pakoyrityksen yhteydessä. Kuulan elämäkerran kirjoittaja Juhani Koivisto on esittänyt salaliittoteoriamaisen epäilyksen, jonka mukaan Heikka ja Pirinen ehkä vaiennettiin, jottei oikeuskäsittelyssä paljastuisi kiusallisia tietoja Kuulan murhaan osallistuneista.

Toivo ja Alma Kuula on haudattu vieretysten Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Paikalle pystytettiin vuonna 1922 Alpo Sailon tekemä hautapatsas.

Sävellykset

• Op. 1: Sonaatti viululle ja pianolle (3 osaa) 1907
• Op. 2: Viisi kappaletta
  • Syystunnelma (Eino Leino) laulu ja piano, 2. versio viulu + laulu + piano
  • Tuijotin tulehen kauan (E. Leino) laulu ja piano
  • Aamulaulu (E. Leino) laulu/alttoviulu ja piano, myös naiskuoroversio olemassa
  • Satu illasta (alttoviulu ja piano)
  • Lied (alttoviulu ja piano)
• Op. 3a: Viisi kappaletta viululle ja pianolle
  • Kehtolaulu
  • Notturno
  • Kansanlaulu
  • no. 4 sama kuin op. 9/2 !
  • Scherzino
• Op. 3b: Kaksi pianokappaletta
  • Häämarssi
  • Pikku gavotti
• Op. 3c: Musiikkia Toivo Tarvaan näytelmään Isä ja tytär 1908
  • Melodrama (lausuja + piano)
  • Elegia (piano)
• Op. 4: Kahdeksan laulua mieskuorolle a cappella
  • Metsän kuninkaalle (Kanteletar II:333)
  • Yllätä ikuinen yö (Hilja O. Lehtinen = "L. Onerva")
  • Illalla (E. Leino)
  • Pappani maja (mieskuorosovitus kansanlaulusta op. 17b/5)
  • Virta venhettä vie (E. Leino) sov. myös pianolle
  • Henteli (suomal. kansanl.)
  • Kullervon laulu (Kanteletar I:36)
  • Vanha vaimo (E. Leino)
• Op. 5: Juhlamarssi (August Forsman = "Koskimies") -> Suomen Sodan n.s. Lapuan taistelun 100-v.muistojuhliin
  • sekakuorolle ja vaskiyhtyeelle 1908
  • sekakuorolle ja orkesterille 1911
• Op. 6: Kaksi yksinlaulua pianon säestyksellä
  • Kesäyö kirkkomaalla (Veikko A. Koskenniemi)
  • Epilogi (V. Koskenniemi)
• Op. 7: Trio pianolle, viululle ja sellolle A-duuri (4 osaa) 1908
• Op. 8: Kaksi yksinlaulua pianon säestyksellä
  • Suutelo (Arnold Candolin = "Aarni Kouta")
  • Marjatan laulu (E. Leino)
• Op. 9: Eteläpohjalainen sarja nro 1 orkesterille
  • Maisema (Sviitti)
  • Kansanlaulu (2. versio viululle ja pianolle)
  • Pohjalainen tanssi (2. versio viululle ja pianolle)
  • Pirun polska
  • Hämärän laulu
• Op. 10: Preludio ja fuuga orkesterille 1909
• Op. 11: Seitsemän laulua sekakuorolle a cappella
  • Omenapuut (V. Koskenniemi) = Siell' on kauan jo kukkineet
  • Meren virsi (E. Leino)
  • Auringon noustessa (V. Koskenniemi)
  • Tuutulaulu (Kanteletar II:178) = Tuuti lasta tuonelahan
  • Hautalaulu (E. Leino) 2 versiota, sov. myös mieskuorolle
  • Keinutan kaikua (H. Lehtinen) 2 versiota
  • Kevätlaulu (V. Koskenniemi)
• Op. 12: Merenkylpijäneidot (E. Leino)
  • sopraanolle ja pianolle 1909
  • sopraanolle ja orkesterille 1910
• Op. 13: Juhlamarssi pianolle/orkesterille -> Suomen Laulun 10-v.juhliin 1910
• Op. 14: Orjan poika (E. Leino), sinfoninen legenda
  • originaaliversio solisteille, sekakuorolle ja pianolle 1904 keskeneräinen
  • lopull. versio sopraanolle, baritonille, sekakuorolle ja orkesterille 1910
  • 3-osainen konserttisarja orkesterille 1912
• Op. 15: Kuolemattomuuden toivo (E. Leino), kantaatti baritonille, sekakuorolle ja orkesterille -> Helsingin Uuden Ylioppilastalon vihkiäisiin 1910
• Op. 16a: Kaksi yksinlaulua pianon säestyksellä
  • Sinikan laulu (E. Leino)
  • Lyö, sydän ! (Antti Rytkönen) 2. versio sekakuorolle a cappella
• Op. 16b: Kaksi urkukappaletta 1909
  • Preludi
  • Intermezzo
• Op. 17a: Eteläpohjalaisia tansseja (4 kpl) viululle ja pianolle
• Op. 17b: Eteläpohjalaisia kansanlauluja (viulu/laulu ja piano)
  • Niin kauan minä tramppaan
  • Eikä sitä sanoa saisi
  • Huuda hautas pohjasta
  • Voi niitä tunteja tuhansia
  • Pappani maja
  • Poijat ne kulkee
  • Tuoltapa näkyy se punainen talo
  • Hautalan Heikin kaunihin kesän
  • Tuuli se taivutti koivun latvan
  • Siniset silmät
  • Hae pois vain sormukses
  • Luullahan jotta on lysti olla (2. versio jousiorkesterille)
• Op. 17c: Kaksi kappaletta viululle ja pianolle
  • Scherzo
  • Melodie lugubre (Vokaliisi)
• Op. 18: Impi ja pajarin poika (E. Leino)
  • sopraanolle ja pianolle 1911
  • sopraanolle ja orkesterille 1912
• Op. 19: Kolme Satukuvaa pianolle 1912
• Op. 20: Eteläpohjalainen sarja nro 2 orkesterille
  • Tulopeli
  • Metsässä sataa
  • Minuee
  • Orpolasten polska (2. versio viululle ja pianolle, aiemmin merkitty opukseen 17a)
  • Hiidet virvoja viritti
• Op. 21: Kolme laulua sekakuorolle a cappella
  • Karavaanikuoro (E. Leino)
  • Venelaulu (Kanteletar I:104) 2. versio pianolle nimellä Barcarolle
  • Kansallismielisten nuorten marssi (Evelina Bergroth = "Elina Vuorenala" = Ilta Koskimies) -> Kansalliskuoron juhlamarssi
• Op. 22: Kolme kappaletta
  • Chanson sans paroles = Joululaulu (viulu ja piano tai sello ja orkesteri)
  • Suru (viulu ja piano tai sello ja orkesteri)
  • Yö (E. Leino) laulu ja piano
• Op. 23: Neljä yksinlaulua pianon säestyksellä
  • Sinipiika (V. Koskenniemi)
  • Ave Maria (trad. katol.) 2. versio laulu + orkesteri
  • Yli kukkien (E. Leino)
  • Kohtalo (Lauri Pohjanpää)
• Op. 24: Neljä yksinlaulua pianon säestyksellä 1913
  • Lauantai-ilta (L. Pohjanpää)
  • Jääkukkia (V. Koskenniemi)
  • Vanha syyslaulu (V. Koskenniemi) myös sov. piano solo
  • Heidezauber (August Hjelt)
• Op. 25: Stabat mater (J. da Todi ?) sekakuorolle ja orkesterille (originaali valmis 1915, myöhemmin kadonnut; revisio keskeneräinen, loppuun orkestroinut Leevi Madetoja)
• Op. 26: Kuusi pianokappaletta
  • Piirileikki (lähes sama kuin Juhlamarssin op. 13 keskiosa)
  • Paimentunnelma
  • Tanssi-improvisaatio
  • Nocturne
  • Rauha = Adagio (samoja aiheita kuin kantaatissa Stabat mater)
  • Surumarssi (2. versio uruille)
• Op. 27a: Kahdeksan laulua mieskuorolle a cappella
  • Surulaulu (pohjal. trad.) = Harvoin mä ryypyn saan
  • Kesäkuva (Eero Eerola)
  • Kesän mentyä (E. Eerola)
  • Häät (E. Eerola)
  • Iltapilviä (V. Koskenniemi)
  • Kolkkaa kotaa (Kanteletar I:212)
  • Vappulaulu (Karl G. Larson = "Larin-Kyösti")
  • Kevät kirkkahin (E. Leino)
• Op. 27b: Yhdeksän laulua mieskuorolle a cappella
  • Me laulamme (P. Emil Cajander)
  • Keinulla (E. Eerola)
  • Vai ei (E. Eerola)
  • Tuli tuttu, vanha tuttu (K. Larson)
  • Iltatunnelma (Lauri Kemiläinen)
  • Polska (E. Eerola)
  • Tanssilaulu (L. Kemiläinen)
  • Soikaa kellot (E. Eerola)
  • Piirilaulu (suomal. kansanl.)
• Op. 28: Kaksi kappaletta vaskiyhtyeelle
  • Vuorella -> Kuopion laulu- & soittojuhlille
  • Soitto -> Tampereen laulu- & soittojuhlille
  • no. 3 ei olemassa
  • no. 4 = Nuijamiesten marssi (V. Koskenniemi) sekakuorolle ja orkesterille 1912, sov. mieskuorolle a cappella 1913 -> Pohjal. osakuntien "kotitalon" (Ostrobotnia, Hki) vihkiäisiin
• Op. 29a: Kolme yksinlaulua pianon säestyksellä
  • Tule armaani (V. Koskenniemi)
  • Pesäänsä suojeleva lintu (K. Larson) originaaliversio lapsikuorolle harmonin tai urkujen säestyksellä -> Hämeenlinnan eläinsuojeluseuralle
  • Paimenet (E. Eerola)
• Op. 29b: Viisi laulua kuorolle a cappella
  • Sävel (L. Pohjanpää) sekakuoro
  • Hiiren peijaat (Kanteletar I:193) naiskuoro
  • Laulu Satakunnalle (Frans H. Nordling = "H. Nortamo") sekakuoro
  • Yksin (Aune Krohn) naiskuoro
  • no. 5 sama kuin op. 2/3 !
• Op. 29c: nimellä Rakentajain laulu 2 täysin erilaista sävellystä (myös eri runoilijat)
  • unisono-kuoro ja piano (A. Candolin)
  • mieskuoro a cappella (Iivo Härkönen) -> Suomen rakennusmestariliitolle
• Op. 30a: Musiikkia Hjalmar Hahlin näytelmään Kandaules (3 naiskuorolaulua a cappella)
• Op. 30b: Musiikkia Oskar Johanssonin ("Kyösti Somero") näytelmään Medicit 1915
  • Alkusoitto = Preludi (pianokvintetti)
  • Välisoitto = Interludi (huilu + pianokvint.)
  • Tanssi = Baletti (huilu + pianokvint.)
  • Barbarossan ("Punaparran") laulu (bar.solo + mieskuoro a cappella)
• Op. 30c: Musiikkia K. Larsonin näytelmään Taikapeili 1916
  • Paimentyttöjen tanssi (pianokvint.)
  • Fanfaari (corno solo)
  • Prinssi soittaa (huilu + sello)
  • Unettarien tanssi (huilu + jousikvartetti)
  • Huilunsoitto = Metsä-Matti soittaa (huilu + jousikvart.)
  • Imandran laulu (laulu ja piano)
  • Morsiuspiikasten laulu (naiskuoro a cappella)
  • Hääsoitto (huilu + pianokvint. + corno ad lib.)
• Op. 31a: Kaksi yksinlaulua pianon tai orkesterin säestyksellä
  • Purjein kuutamolla (Kalle Vuokoski)
  • Karjapihassa (K. Larson)
• Op. 31b: Viisi kuorolaulua
  • Isänmaani (Juho H. Erkko) unisono
  • Vainajien marssi (V. Koskenniemi) unisono
  • Nimettömät sankarit (V. Koskenniemi) unisono
  • Maa hädässä (E. Leino) = Hymni unisono ja piano
  • no. 5 sama kuin op. 24/3 melodia !
• Op. 32: Musiikkia Teuvo Pakkalan näytelmään Meripoikia 1915, yht. 11 numeroa, mm.
  • Lähtö puuriin (mieskuoro a cappella)
  • Suomi-laiva (sekakuoro a cappella) -> sama melodia kuin kansanlaulussa "Kapteeni katsoi horisonttihin"
  • Kuin virpa vihanta (sekakuoro a cappella)
  • 4 tanssia viululle ja klarinetille
  • 2 laulua unisono-lapsikuorolle
• Op. 33: Karboraattorien marssi pianolle, keskeneräinen
• Op. 34a: Seitsemän laulua mieskuorolle
  • Kesäyö (L. Pohjanpää) a cappella
  • Prologi (V. Koskenniemi) a cappella
  • Tanssista palataan (E. Eerola) a cappella
  • Ne tulevat taas (E. Eerola) a cappella
  • Vapauden laulu (E. Leino) a cappella = Laulu valon sodassa
  • Sirkan häämatka (E. Leino) a cappella
  • Suojeluskuntien marssi = Jokamies (E. Eerola) unisono ja piano, 2. versio sekakuorolle a cappella (Kuulan viimeinen sävellys) -> Vaasan suojeluskunnalle
• Op. 34b: Neljä laulua sekakuorolle a cappella
  • Rukous (E. Leino)
  • no. 2 = sama kuin op. 21/1
  • Kun maan ja mantereen = Aftonbön (Paul Weber, ruots. Lars Stenbäck) suomal. tekstin muokannut Georg Weilin ("Yrjö Veijola") Stenbäckin runon (psalmbok nr. 520) pohjalta
  • On herran templiin tulla = Hur ljuvt det är att komma (Johan L. Runeberg, suom. Alpo Noponen) virsikirja no. 196, psalmbok nr. 178
• Op. 35: Kolme yksinlaulua orkesterin säestyksellä (samat kuin op. 23/2, 31a/1 ja 31a/2)
• Op. 36: Sinfonia, keskeneräinen (vain 1. osan johdanto valmis; 1. osan valmiiksi säveltänyt Kuulan luonnosten pohjalta Joonas Kokkonen)
• Op. 37: Kaksi pianokappaletta (samat kuin op. 4/5 ja 21/2)

Teosnumeroimattomat:

• Air varie (piano)
• Allegretto (orkesteri) 1905
• Andante (corno ja piano) keskeneräinen
• Andante ja allegro (viulu + piano + alttoviulu + klarinetti)
• Balettikohtaus (orkesteri) keskeneräinen -> luultavasti liittyy suunnitelmaan Karhunpeijaiset
• Canzona di maggio = Kevätlaulu (Sem Benelli, suom. Eino Palola) laululle ja pianolle (ja viululle ad lib.) 1917 -> näytelmään La cena delle beffe ("Pilkkaajan ateria")
• Cassazione (2 viulua ja piano)
• Det gingo två flickor i rosenlund jousiorkesterille
• Hei ja hei (laulu ja piano) kansanl.sov.
• Humoreski = Konstantinopolin portin päällä (suomal. kansal.) sekakuorolle a cappella -> sama melodia kuin Suomen Kaartin Lähtölaulussa
• Invention (piano)
• Itken, kurja, kullaistani (Kanteletar II:45) sekakuoro a cappella keskeneräinen (esityskuntoon täydentänyt Kuulan materiaalin pohjalta T. Tommila)
• Jousikvartetto
• Jousitrio 1904
• Juhlakantaatti (A. Forsman & Psalmi 118) baritonille, sekakuorolle, uruille ja pianolle 1904 -> Isonkyrön vanhan kirkon 600-v.juhliin
• Jyrise, Tuonelan tumma paasi (piano) keskeneräinen
• Kanon (viulu ja alttoviulu)
• Kansanlaulusarja jousikvartetille, keskeneräinen
• Kas silloin vaan (K. Larson) laulu ja piano 1899
• Kesäilta (viulu ja piano 1907 tai laulu ja orkesteri 1917) kansanl.sov.
• Kullan ylistys (karjal. kansanl.) sekakuorolle a cappella
• Kultaselle = Minun kultani kaunis on (suomal. kansanl.) sekakuorolle a cappella 1904 -> sama melodia kuin laulussa Kotomaamme
• Käinkattshoja = Mantsinsaaren balladi (karjal. kansanl.) mieskuorolle a cappella suom. I. Härkönen
• Lampaanpolska pianolle ("La Folia"-muunnelmat) 1915
• Legend pianokvintetille, keskeneräinen
• Miksi riennän (laulu ja piano) keskeneräinen
• Nuku (H. Maria Selin ?) sekakuorolle a cappella 1904
• Polska viululle ja pianolle (aiemmin merkitty opukseen 17a)
• Rondo jousiorkesterille tai -kvartetille 1906
• Scherzo pianokvintetille 1905 -> samoja aiheita kuin pianotriossa
• Schottis pianolle
• Sonaatti viululle ja pianolle (1-osainen) 1906
• Syntymistään sureva jousiorkesterille
• Tema con variazioni orkesterille, keskeneräinen
• Tuonne taakse metsämaan jousiorkesterille
• Tuuli se puhaltaa (suomal. kansanl.) sekakuorolle a cappella
• Tähtien välkettä (laulu ja piano) keskeneräinen
• Ut min väg i världen går (ruotsal. kansanl.) laulu/viulu ja piano
• Valse caprice (alttoviulu ja piano) keskeneräinen
• Valse lente jousikvartetille
• Viulutrio 1904
• Älä itke, impeni nuori (E. Leino) laulu/viulu ja piano

Musiikkinäytteitä

• Häämarssin op. 3b nro 2 nuotti PDF-tiedostona

Kirjallisuutta

• Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan – Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY, 2008.

Aiheesta muualla

• Toivo Kuula -seura
• Kuula-opisto (Vaasa)
• YLE Elävä arkisto: Muistoja säveltäjä Toivo Kuulasta (audio, video)