Saarijärvi
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.saarijarvi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Saarijärven–Viitasaaren seutukunta |
| Perustettu | 1639 |
| – kaupungiksi | 1986 |
| Kuntaliitokset | Pylkönmäki (2009) |
| Kokonaispinta-ala | 1 422,73 km² 75:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 1 251,94 km² |
| – sisävesi | 170,79 km² |
| Väkiluku | 10 373 101:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 8,29 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 15,2 % |
| – 15–64-v. | 61,0 % |
| – yli 64-v. | 23,8 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,3 % |
| – muut | 0,7 % |
| Kunnallisvero | 20 % 114:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Janne Kinnunen |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • Vihr. • Vas. • PS • KD |
17 9 4 2 1 1 1 |
Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 10 373 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,73 km2, josta 170,79 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,29 asukasta/km2 ja se sijaitsee noin 60 km Jyväskylästä pohjoiseen.
Kaupunginjohtajana toimii entinen Taivalkosken kunnanjohtaja Janne Kinnunen.[7]
Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.
Pylkönmäen kunta (915 asukasta) liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.
Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Linna, Hännilä, Kolkanlahti, Kalmari, Konttimäki, Kuoppala, Tarvaala, Rahkola, Lannevesi, Mahlu, Leuhu, Pajupuro, Kekkilä, Häkkilä, Lehtola, Koskenkylä, Muittari, Kohmu, Heinäpohja, Peltokylä
[muokkaa] Kuuluisia saarijärveläisiä
- Päiviö Hetemäki, varatuomari, poliitikko [8]
- Toivo Hyytiäinen, olympiamitalisti, keihäänheittäjä
- Tapani Kiminkinen, maalaislääkäri, mediapersoona
- Ilpo Kokkila, SRV-yhtiöiden pääomistaja, vuorineuvos
- Heikki Liimatainen, olympiavoittaja, juoksija
- Kirmo Lintinen, säveltäjä, muusikko
- Tarmo Manni, näyttelijä
- Kirsti Paakkanen, Marimekon omistaja
- Eija Ristanen, olympiamitalisti, hiihtäjä
- Marko Tapio, kirjailija
- Harri Tapper, kirjailija
- Kain Tapper, kuvanveistäjä
- Yrjö Tapper, lavastaja
- Risto Ulmala, juoksija
- Samuli Heimonen, taidemaalari
- Jarkko Nikara, ralliautoilija
- Sini Häkkinen, lentopalloilija
- Teemu Vesterinen, stand up -koomikko
- Frans Toikkanen, graafikko
- Levil, rap-artisti
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Liikenne
Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13 sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka kunnostamisesta on tehty periaatepäätös. Rata avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen (Haapajärvelle ja Ylivieskaan) 1968 ja etelään (Äänekoskelle ja Jyväskylään) 1978. Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa (1954): kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin. Peruskorjaus mahdollistaa tavaraliikenteen nopeuden kaksikertaistamisen Äänekosken suuntaan.
Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä. Jyväskylän lentoasemalle on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.
[muokkaa] Historia
Saarijärven kaupunki on perustettu vuonna 1986. Alueella on kuitenkin ollut asututusta jo yli 8000 vuotta sitten kivikautena, josta muistona Saarijärven kivikauden kylä. Alueen tunnettu pysyvä asutus alkoi 1550-luvulla Kustaa Vaasan asutustoiminnan tuloksena. Vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammen kappeli, joka muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi 1639. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi. Saarijärveen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1380 henkeä. Suurin asukasmäärä oli vuonna 1870 jolloin Saarijärvellä asui yli 14000 ihmistä. [9]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
- ↑ Keskisuomalainen 7.5.2008
- ↑ Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972. http://www.saarijarvi-opas.net/tietoa-saarijarvesta/saarijarvi-lyhyesti/
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarijärvi Wikimedia Commonsissa- Saarijärven kaupungin kotisivu
- Viisaankivi-seutuportaali
- Saarijärven seudun matkailu
- Saarijärven asukkaiden verkkopalvelu
- Saarijärven kalastussivut: kosket, järvet yms.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski |
| Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo - Äänekosken mlk |
