Saarijärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä käsittelee Saarijärvi (täsmennyssivu).
Saarijärvi
Saarijärvi.vaakuna.svg Saarijärvi.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.saarijarvi.fi
Sijainti 62°42′20″N, 025°15′25″EKoordinaatit: 62°42′20″N, 025°15′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Perustettu 1639
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pylkönmäki (2009)
Kokonaispinta-ala 1 422,73 km²
78:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 251,88 km²
– sisävesi 170,85 km²
Väkiluku 10 138
102:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 8,10 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,6 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 25,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Timo Rusanen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • PS
 • KD

17
9
4
2
1
1
1
Saarijärven kirkko

Saarijärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 10 138 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 422,73 km2, josta 170,85 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,1 asukasta/km2 ja se sijaitsee noin 60 km Jyväskylästä pohjoiseen.

Saarijärven naapurikunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.

Pylkönmäen kunta (915 asukasta) liitettiin Saarijärveen vuoden 2009 alussa.

Saarijärvellä sijaitsevat muun muassa Mahlun Maapallopatsas, Puuhapuisto Veijari, Ahvenlammen leirintäalue, Pyhä-Häkin kansallispuisto ja Kivikauden kylä.

Saarijärven arvokasta kulttuuriympäristöä ovat muun muassa Kolkanlahden tila, jonka päärakennuksessa on Säätyläismuseo, ja Kolkanniemen pappila.[6]

Helmikuussa 2014 Saarijärven kaupunginjohtajana aloitti Timo Rusanen Janne Kinnusen siirryttyä Viitasaaren kaupunginjohtajaksi lokakuussa 2013. [7]. [8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Saarijärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 871
1985
  
11 930
1990
  
12 026
1995
  
11 980
2000
  
11 624
2005
  
11 048
2010
  
10 580
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linna, Hännilä, Kolkanlahti, Kalmari, Konttimäki, Kuoppala, Tarvaala, Rahkola, Lannevesi, Mahlu, Leuhu, Pajupuro, Kekkilä, Häkkilä, Lehtola, Koskenkylä, Muittari, Kohmu, Heinäpohja, Peltokylä

Kuuluisia saarijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan kautta kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13 sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jonka kunnostamisesta on tehty periaatepäätös. Rata avattiin läpikulkevalle liikenteelle vuonna 1960. Valtionrautatiet lopetti matkustajajunat pohjoiseen (Haapajärvelle ja Ylivieskaan) 1968 ja etelään (Äänekoskelle ja Jyväskylään) 1978.

Syksyllä 2011 rataosa Äänekoskelta Saarijärvelle peruskorjattiin ensimmäisen kerran sitten avaamisensa (1954): kevyet kiskot vaihdettiin raskaisiin kierrätyskiskoihin, sora sepeliin ja osa tasoristeyksistä poistettiin. Peruskorjaus mahdollistaa tavaraliikenteen nopeuden kaksinkertaistamisen Äänekosken suuntaan.

Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Saarijärveltä pääsee Jyväskylän lisäksi Kokkolaan ja Lapuan kautta Vaasaan. Saarijärven lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 58 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukselle on etäisyyttä noin 64 kilometriä. Jyväskylän lentoasemalle on Saarijärveltä matkaa noin 47 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven kaupunki on perustettu vuonna 1986. Alueella on kuitenkin ollut asututusta jo yli 8000 vuotta sitten kivikautena, josta muistona Saarijärven kivikauden kylä. Alueen tunnettu pysyvä asutus alkoi 1550-luvulla Kustaa Vaasan asutustoiminnan tuloksena. Vuonna 1628 alueelle perustettiin Rautalammen kappeli, joka muuttui itsenäiseksi seurakunnaksi 1639. Tuolloin Saarijärvi tunnettiin vielä nimellä Palvasalmi. Saarijärveen kuuluivat myöhemmät Karstulan, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnat kokonaan sekä osia Uuraisista, Konginkankaasta ja Äänekoskesta. Vuonna 1749 Vanhan Saarijärven asukasmäärä oli 1380 henkeä. Suurin asukasmäärä oli vuonna 1870 jolloin Saarijärvellä asui yli 14 000 ihmistä. [12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  6. Saarijärven kulttuuriympäristö
  7. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/han-on-saarijarven-uusi-kaupunginjohtaja/1744359. Viitattu 24.1.2014
  8. http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/janne-kinnunen-vaihtaa-saarijarven-viitasaareen-lokakuussa/1361533. Viitattu 24.1.2014
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Lasse Kangas: Parhaiten johdettu maakunta Keskisuomalainen. 31.1.2011. Viitattu 31.1.2011.
  11. Saarijärven kaupungin ystävyyskunnat Viitattu 5.8.2014.
  12. Reino Kallio: Vanhan Saarijärven historia. Jyväskylä 1972. Saarijarvi-opas, Saarijärvi lyhyesti http://archive.is/2RmJ

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.