Laukaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laukaa
Laukas
Laukaa.vaakuna.svg Laukaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.laukaa.fi
Sijainti 62°24′50″N, 025°57′15″EKoordinaatit: 62°24′50″N, 025°57′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Perustettu 1593
Kokonaispinta-ala 825,62 km²
141:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 648,54 km²
– sisävesi 177,08 km²
Väkiluku 18 645
62:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 28,75 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 22,1 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 15,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Esko Koliseva
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD

13
9
7
6
3
3
2

Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 645 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,62 km² josta 177,08 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 28,75 asukasta/km².

Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.

Laukaan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa. Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[6]

Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[7]

Jyväskylän maalaiskunnan olemassa ollessa siihen liitettiin useaan otteeseen osia Laukaasta, mm. 1960-luvulla Savion ja Vehniän kylistä.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Laukaan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 676
1985
  
14 710
1990
  
15 730
1995
  
16 352
2000
  
16 548
2005
  
17 193
2010
  
18 142
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan kautta kulkevat vuonna 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata, jolla sijaitsee Lievestuoreen rautatieasema[10] sekä monessa osassa rakennettu ja lopullisesti vuonna 1960 valmistunut Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolla ovat sijainneet Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan rautatieasemat. Henkilöliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välisellä radalla lopetettiin vuonna 1987 ja sillä kulkee vain tavarajunia.[11] Laukaan tärkeimmät maantieyhteydet ovat valtatie 4 Jyväskylästä Ouluun, valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 13 Jyväskylästä Mikkeliin, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä seututie 637 Jyväskylästä Vihtavuoren ja kirkonkylän kautta Suolahteen. Myös Äänekosken ja Suonenjoen välinen kantatie 69 kulkee osittain Laukaan alueella. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella aivan Laukaan rajan tuntumassa.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Laukkavirta eli Tarvaala, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.

Kyläseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[12] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[13]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkirjasto, terveyskeskus, Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.

Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu, jonka yhteydessä toimii myös Laukaan lukio. Laukaassa toimii myös monta alakoulua ja useita päiväkoteja. Lisäksi Laukaassa, Kuhankoskella, toimii Bovallius-ammattiopisto, joka on S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos.

Tapahtumat ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003. Yksi Laukaan suurimmista tapahtumista on vuosittain järjestettävä rock-musiikkitapahtuma Sararock, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Sararanta rokkii. Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii.

Hirvieläintä muistuttava kalliomaalaus Laukaan Saraakalliolla

Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600-3500 vuotta [14]. Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtuullisen vaikeakulkuinen ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.

Laukaa-nimi paikallissijoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaa-sanaa on tapana taivuttaa sisäpaikallissijoissa (asun Laukaassa, tulen Laukaasta, menen Laukaaseen). Tässä monet käyttävät virheellisesti ulkopaikallissijoja, ilmeisesti sen takia, että monia muita pitkään a:han loppuvia kunnannimiä taivutetaan ulkopaikallissijoissa. Luonnollisesti myös ulkopaikallissijoja silti tarvitaan (Laukaalla on viisi ystävyyskuntaa, Jyväskylän maalaiskunta sai lisämaata Laukaalta, vuoden 2003 asuntomessut myönnettiin Laukaalle.)

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 25.1.2013.
  6. Ketun luolia Kiteellä. Terhi Ainiala. Kotus 24.6.2008. Viitattu 23.2.2014.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  8. Jyväskylän maalaiskunnan kirja, osio Pitäjän synty ja aluemuutokset
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 183. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  11. Iltanen 2010, s. 208–210.
  12. Pohjoinen kyläseura
  13. Kuusa
  14. http://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.