Laukaa
Sivulta puuttuu |
Laukas |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.laukaa.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
| Perustettu | 1593 |
| Kokonaispinta-ala | 825,62 km² 141:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 648,54 km² |
| – sisävesi | 177,08 km² |
| Väkiluku | 18 496 62:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 28,52 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2012 [3] |
| – 0–14-v. | 22,1 % |
| – 15–64-v. | 62,0 % |
| – yli 64-v. | 15,9 % |
| Äidinkieli | 2012 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,1 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % 84:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Esko Koliseva |
| Kunnanvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2013–2016[5] • Kesk. • SDP • Kok. • PS • Vas. • Vihr. • KD |
13 9 7 6 3 3 2 |
Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 496 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,62 km² josta 177,08 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 28,52 asukasta/km².
Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.
Sisällysluettelo |
Laukaan historiaa[muokkaa]
Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa.
Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[6]
Maantiede[muokkaa]
Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.
Väestönkehitys[muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät[muokkaa]
Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Laukkavirta eli Tarvaala, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.
Kyläseurat[muokkaa]
Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[8] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[9]
Palvelut[muokkaa]
Pääkirjasto, Terveyskeskus, Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.
Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu, jonka yhteydessä toimii myös Laukaan lukio. Laukaassa toimii myös monta alakoulua ja useita päiväkoteja. Lisäksi Laukaassa, Kuhankoskella, toimii Bovallius-ammattiopisto joka on S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos.
Tapahtumat ja nähtävyydet[muokkaa]
Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003. Yksi Laukaan suurimmista tapahtumista on vuosittain järjestettävä rock-musiikkitapahtuma Sararock, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Sararanta rokkii. Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii.
Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600-3500 vuotta [10]. Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtuullisen vaikeakulkuinen ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.
Laukaa-nimi paikallissijoissa[muokkaa]
Laukaa-sanaa on tapana taivuttaa sisäpaikallissijoissa (asun Laukaassa, tulen Laukaasta, menen Laukaaseen). Tässä monet käyttävät virheellisesti ulkopaikallissijoja, ilmeisesti sen takia, että monia muita pitkään a:han loppuvia kunnannimiä taivutetaan ulkopaikallissijoissa. Luonnollisesti myös ulkopaikallissijoja silti tarvitaan (Laukaalla on viisi ystävyyskuntaa, Jyväskylän maalaiskunta sai lisämaata Laukaalta, vuoden 2003 asuntomessut myönnettiin Laukaalle.)
Ystävyyskunnat[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 25.1.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Pohjoinen kyläseura
- ↑ Kuusa
- ↑ http://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laukaa Wikimedia Commonsissa- Laukaan kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Hankasalmi - Joutsa - Jyväskylä - Jämsä - Kannonkoski - Karstula - Keuruu - Kinnula - Kivijärvi - Konnevesi - Kuhmoinen - Kyyjärvi - Laukaa - Luhanka - Multia - Muurame - Petäjävesi - Pihtipudas - Saarijärvi - Toivakka - Uurainen - Viitasaari - Äänekoski |
| Entiset kunnat Jyväskylän mlk - Jämsänkoski - Konginkangas - Korpilahti - Koskenpää - Leivonmäki - Pihlajavesi - Pylkönmäki - Sumiainen - Suolahti - Säynätsalo - Äänekosken mlk |
