Suonenjoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suonenjoki
Suonenjoki coat of arms.svg Suonenjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.suonenjoki.fi
Sijainti 62°37′30″N, 27°07′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1967
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 862,34 km²
130:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 713,55 km²
– sisävesi 148,79 km²
Väkiluku 7 476
136:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 10,48 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 59,6 %
– yli 64-v. 26,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • KD

11
6
5
3
2

Suonenjoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 7 476 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 862,34 km2, josta 148,79 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,48 asukasta/km2. Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo. Suonenjoen keskustaajama sijaitsee lähellä jokea nimeltä Suonenjoki.

Suonenjoen pääelinkeino on mansikan viljely, mikä näkyy myös kaupungin vaakunassa. Suonenjoki on myös Sisä-Savon seutukunnan ainoa kaupunki ja asukasluvultaan suurin kunta. Suonenjoki sai kuntaoikeudet vuonna 1865. Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuonna 1967 ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1977, kun kunnallislaki muuttui ja kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen alueelta Koskeloveden Saunaniemestä on löytynyt asutukseen viittaavia kampakeraamisia löytöjä jotka on ajoitettu ajalle n. 2500–2000 eaa. Alueella liikkui tuolloin kuitenkin lähinnä pohjoiseen vaeltavia lappilaisia.[6]

Suonenjoen arvellaan toimineen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajamerkkinä. 1500- ja 1600-luvuilla alueelle alkoi kerääntyä pikkuhiljaa enemmän väestöä, ja 1700-luvulla Suonenjoelle perustettiin ensin rukoushuonekunta, sitten kappeliseurakunta. Vuonna 1811 kappeliseurakunta liittyi Rautalammin kirkkopitäjään jonka seurauksena hallinto keskittyi Kuopioon aikaisemman Pieksämäen sijasta. Nykyisellä taajama-alueella Suonenjoen ylittävät sillat rakennettiin jo varhain, Kruununsilta oli olemassa jo 1780 ja joen alkupäässä sijaitsevan Siioninsillan paikalla oli silta 1830-luvulla.[6]

Suonenjoen saadessa kuntaoikeudet vuonna 1865 oli asukasluku noin 4 000. Samana vuonna valmistui myös Suonenjoen nykyinen kirkko, joka korvasi ahtaaksi jääneen 1700-luvun lopulla rakennetun ensimmäisen kirkon. Suonenjoelle rakennettiin rautatieasema Savon radan valmistumisen yhteydessä vuonna 1889. Myös Iisveden sivuradalle rakennettiin asema samoihin aikoihin. 1900-luvun alkupuolella sahateollisuus nousi alueen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Mansikanviljely yleistyi 1940-luvulta lähtien, ja Suonenjoki tuli tunnetuksi mansikkakaupunkina.[6]

Suonenjoen yhteiskoulu aloitti toimintansa 1930, ja nykyiseen lukiorakennukseen se siirtyi 1950. Rakennukseen rakennettiin tilanpuutteen vuoksi vielä lisäsiipi vuonna 1956 ja koulun nimeksi tuli Suonenjoen yhteislyseo.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Suonenjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 110
1985
  
8 981
1990
  
8 681
1995
  
8 560
2000
  
8 048
2005
  
7 766
2010
  
7 598
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Maantiede ja liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoki sijaitsee valtatie 9:n varrella 50 km lounaaseen Kuopiosta ja 100 km koilliseen Jyväskylästä. Suonenjoen naapurikunnat ovat Karttula, Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki ja Rautalampi sekä Tervo. Kaupungin halki virtaa Suonenjoki Suontee-järvestä Iisveteen. Keskustan tuntumassa sijaitsee luonnonkaunis harju Lintharju. Sen mukaan on myös nimetty nykyinen yläastekin, joka otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2005. Keskustaajama koostuu akselista Iisvesi-Käpylä-Suonenjoki.

Suonenjoen rautatieasema 2007.

Suonenjoen ohitse kulkeva valtatie 9 tarjoaa hyvät tieyhteydet Kuopioon ja Jyväskylään. Kaupungista on lisäksi hyvät rautatieyhteydet ja VR:n junia kulkee kaupungin lävitse päivittäin. Tammikuussa 2006 VR aloitti Pendolino-yhteydet Helsinkiin ja Kuopioon. Suonenjoen matkakeskus sijaitsee linja-autoasemalla , ja sieltä lähtee linja-autoja Jyväskylään, Kuopioon, Rautalammille, Karttulaan ja Mikkeliin.

Suonenjoen aseman eteläpuolella tapahtui junaonnettomuus 12. elokuuta 1998, kun pohjoisesta tullut InterCity-juna ja etelästä tullut tavarajuna törmäsivät. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi 25 henkilöä, ja yksi vakavasti.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Karkkola, Kukkola, Kutumäki, Kutunkylä, Kuvansi, Kärkkäälä, Lempyy, Liedemäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Nuutila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Rieponlahti, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Vauhkola, Vehvilä, Viippero, Jalkala, Karsikonmäki, Suontee, Suihkola, Kolikkoinmäki, Kinnula

Keskustaajaman kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harakkaniemi, Iisvesi,[9] Keskusta, Kirkkolanniemi, Kolmisoppi, Harjakangas, Kopola, Käpylä, Lampientaipale, Mannilanpelto, Metsola, Pappilanpelto, Purola, Tervala, Yhteislaidun, Valkeisenmäki

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii kuusi peruskoulua, Suonenjoen lukio ja Savon ammatti- ja aikuisopiston Suonenjoen yksikkö. Suonenjoen peruskouluista kolme sijaitsee taajama-alueella ja loput ovat kyläkouluja. Savon ammatti- ja aikuisopiston Suonenjoen yksikössä voi opiskella luonto- ja ympäristöalaa, maatilataloutta, majoitus- ja ravitsemisalaa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikkaa. Suonenjoen lukio on yleislukio.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttajille.

Koululaisten iltapäivätoimintaa tarjotaan lukuvuonna 2009-2010 Kaatron ja Sammalselän kouluilla.

  • Peruskoulut
    • Esikoulu järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa poikkeuksena Lempyyn koulu
    • Alakoulut (luokat 1-6)
      • Iisveden koulu
      • Kaatron koulu
      • Lempyyn koulu (Lempyyllä myös esikoulu)
      • Sammalselän koulu
    • Yläkoulut (luokat 7-9)
  • Toisen asteen oppilaitokset

Työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen alueen yritykset ovat järjestyneet Suonenjoen Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Suonenjoen seudun merkittäviä työnantajia ovat kaupungin sekä Sisä-Savon terveyskeskuskuntayhtymän lisäksi mm. tienhoitolaitevalmistaja Arctic Machine, liimapuupalkkivalmistaja Finland Laminated Timber sekä Valio Oy Suonenjoen hillotehdas (entinen Nordic Jam Oy).[10] Kesäisin Suonenjoelle saapuu runsaasti mansikanpoimijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Suonenjoella sijaitsee myös metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö.[11]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii kolme museota, kirjasto ja taidenäyttely. Kirjasto ja taidenäyttely, Kellarikalleria, sijaitsevat Suonenjoen kulttuuritoimen kanssa samassa rakennuksessa. Kaupungissa toimii myös Sisä-Savon kansalaisopisto, joka järjestää yleissivistävää aikuisopetusta.[12]

Suonenjoella ja lähikunnissa ilmestyy Paikallislehti Sisä-Savo. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965 nimellä Rautalammin–Suonenjoen paikallislehti.[13]

Venäjällä sijaitseva Äänisenranta on ollut vuodesta 1992 lähtien Suonenjoen ystävyyskunta.[14]

Liikunta ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii lukuisia urheiluseuroja, joista suurimmat ovat Suonenjoen Kiekko-Karhut (SuKiKa) ja Suonenjoen Pallo (SuPa) sekä vuonna 1908 perustettu yleisseura Suonenjoen Vasama.[15]

Suonenjoen Kiekko-Karhut on urheiluseura, joka on keskittänyt toimintansa jääkiekkoon ja ringetteen. SuKiKan A-joukkue pelaa jääkiekon II-divisioonan 4. lohkossa, missä joukkue on menestynyt viime aikoina hyvin. SuKiKalla on myös kattava junioriohjelma, jokaisesta ikäluokasta löytyy joukkue ja 17 vuotta täyttäneet siirtyvät yleensä A-joukkueeseen tai muihin joukkueisiin. SuKiKan perinteiset värit ovat musta ja keltainen. Joukkue pelaa ottelunsa Suonenjoen vuonna 1997 valmistuneessa jäähallissa.

Suonenjoen Pallo -52 on vuonna 1952 perustettu jalkapalloseura. SuPa pelaa kotiottelunsa keskuskentällä. SuPalla on myös samanlainen junioriohjelma kuin Kiekko-Karhuilla ja myös tytöt pelaavat SuPan riveissä Itä-Suomen piirin "mimmiliigassa". Joukkueen perinteisen väri on oranssi ja joukkueen logo on samankaltainen KuPsin logon kanssa.

Kesällä yleisurheilusta kiinnostuneet voivat harrastaa yleisurheilulajeja Suonenjoen keskuskentällä, jossa on standardien mukaiset suorituspaikat. Keskuskentän vieressä on myös mahdollista pelata tennistä vapaasti päivisin ja iltaisin. Talvisin tenniskentän paikalla on jääpallokaukalo. Keskuskentän vieressä on myös pesäpallokenttä, sekä kesäisin jäähallin vieressä pururadan ympärillä ja yläkentällä frisbeegolf rata jossa on 18-väylää. Väylät ovat suunnitellut Jussi Meresmaa ja Suonenjoen kaupunki on kustantanut radan.


Talvisin Suonenjoella on mahdollisuus hiihtää valaistuilla laduilla Lintharjun maastossa ja harrastaa mäkihyppyä.

Uimahallin lisäksi keskustaajaman alueella on uimarannat Kaatronlammessa ja Kokkolammessa sekä avantouintipaikka Suonteen rannalla Soitunlahdessa. Kaatronlammen uimalasta löytyy myös uimahyppyteline ja vesiliukumäki. Suonenjoella on karting-rata.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella sijaitsee Pohjois-Savon poliisilaitoksen Suonenjoen poliisiasema,[16] joka vastaa Suonenjoen, Karttulan, Rautalammin, Vesannon ja Tervon järjestyksen pidosta. Kaupungissa sijaitsee myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Suonenjoen paloasema,[17]. Suonenjoen terveyspalveluista vastaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasema.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mansikkakarnevaalit on Suonenjoella kesäisin järjestettävä yleisötapahtuma, jotka järjestetään yleensä heinäkuun toisella viikolla. Karnevaaleilla juhlitaan mansikan satokauden huippua ja niille osallistuu tuhansia ihmisiä, paikallisia suonenjokelaisia, mansikanpoimijoita ja turisteja ympäri maan. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja ne on järjestetty vuosittain kahta välivuotta lukuun ottamatta.[18]

Jörisrock oli Suonenjoella vuosina 1995–2006 järjestetty musiikkitapahtuma, joka keskittyi metallimusiikkiin ja raskaampaan rock-musiikkiin. Tapahtuma oli yleensä kolmepäiväinen. Tapahtuman järjestäjät ilmoittivat, että kesällä 2006 järjestettiin viimeinen Jörisrock. Vuonna 2007 Iisvedellä järjestettiin Iisrock-tapahtuma, jonka pääesiintyjät olivat Mirror of Madness ja Technicolour.

Suonenjoen luterilainen puukirkko valmistui vuonna 1865 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkkoa on korjattu useasti, viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 1995 ja kirkko maalattiin uudelleen vuonna 2003. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös keskustaajaman vanhin rakennus, vanha kellotapuli. Tapuli valmistui vuonna 1823.

Suonenjoella on yhdeksän patsasta ja muistomerkkiä, joista tunnetuimmat ovat Suonenjoen kaupungintalon edustalla oleva Mansikkatytöt-patsas sekä Suonenjoen varrella, Kruununsillan vieressä sijaitseva Pähkinäsaaren rauhan muistoksi pystytetty muistolaatta.[19]

Muita nähtävyyksiä:

  • Kolikkoinmäen työläiskotimuseo, 1950-luvun asuun entisöity työläiskoti Kolikkoinmäellä.
  • Suonenjoen kotiseutumuseo, kirkon tuntumassa sijaitseva viljamakasiini 1800-luvulta jossa näytteillä mm. vanhoja huonekaluja, taloustarvikkeita, ja kirkollista esineistöä.
  • Kuivataipaleen museokanava

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä suonenjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  6. a b c Iiris Koivula: Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö 2001. Kuopio: Pohjois-Savon ympäristökeskus. Viitattu 13.8.2007.
  7. Suonenjoen lukio: Koulun historiaa Viitattu 13.8.2007.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjois_savon_kulttuuriympariston_hoito_ohjelma/kotiseutuni/iisveden_projekti/
  10. SUONENJOEN KAUPUNKI Taajama-alueiden osayleiskaava – Ehdotusvaihe 10.1.2008 Viitattu 19.9.2008.
  11. Suonenjoen toimintayksikkö 3.10.2005. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 13.8.2007.
  12. Sisä-Savon kansalaisopisto Viitattu 13.8.2007.
  13. Paikallislehti täytti 40 vuotta vuonna 2005 Sisä-Savon Sanomat. Viitattu 13.8.2007.
  14. Suomalaiset ja Venäläiset ystävyyskunnat Kuntaliitto. Viitattu 13.8.2007.
  15. Suonenjoen Vasama: Seuran esittely Viitattu 13.8.2007.
  16. Pohjois-Savon poliisilaitos 01.01.2009. Poliisi. Viitattu 1.1.2009.
  17. Suonenjoen paloasema 11.11.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.8.2007.
  18. Suonenjoen Mansikkakarnevaalit – historiaa Viitattu 21.5.2010.
  19. Patsaat ja muistomerkit Suonenjoen kaupunki. Viitattu 13.8.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]