Kari Tapio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kari Tapio
Kari Tapio.jpg
Kari Tapio Helsingin musiikkimessuilla 2009.
Syntynyt 22. marraskuuta 1945
Kuollut 7. joulukuuta 2010 (65 vuotta)
Taiteilijanimet Kartsa, Klabbi
Kotipaikka Suonenjoki
Aktiivisena 1960–2010
Tyylilajit iskelmä
Laulukieli suomi
Ammatit laulaja
Levy-yhtiöt Edel Records Finland, AXR Music Oy

Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen; 22. marraskuuta 1945 Suonenjoki7. joulukuuta 2010 Espoo) oli suomalainen iskelmälaulaja.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Tapio oli nuorena innokas urheilumies ja harrasti erityisesti mäkihyppyä. Urheilu-ura kuitenkin katkesi lääkärin määräyksestä keuhkovarjostuman takia.[2] Ennen ammattimuusikon uraansa hän opiskeli oppisopimuksella kirjapainon latojaksi ja työskenteli latojana Pieksämäellä ja Kuopiossa.[3]

1960-luvulla Kari Tapio esiintyi kotipaikkakunnallaan Pieksämäellä paikallisten ER-Quartet ja Jami & The Noisemakers -yhtyeiden kanssa.[4] Käytyään vuonna 1966 koelaulussa Musiikki Fazerilla hän sai Toivo Kärjen kehoituksesta laulunohjausta Ture Aralta.[3]

Kari Tapio teki ensimmäisen singlensä ”Tuuli kääntyköön”/”Niskavuoren nuorimmainen” vuonna 1972 ja oli sen jälkeen mukana Dannyn kiertueilla, toimien aluksi apumiehenä ja muun muassa show'ssa käytetyn käärmeen hoitajana. Ennen 1970-luvun puoliväliä uraan mahtui myös jäsenyys Erkki Liikasen Aikapommi-yhtyeessä. Erkki Liikasen "testamentattua" Aikapommi-nimen Kari Tapiolle, kiersi reilun vuoden keikkalavoja Lea Laven, Kari Tapio & Aikapommi -yhtye.[4] Kari Tapion oma läpimurto tapahtui vuonna 1976 singlellä ”Laula kanssain”. Sitä seurasivat ”Viisitoista kesää” ja ”Kaipuu”. Myöhempien vuosien hittejä ovat olleet muiden muassa ”Olen suomalainen”, ”Myrskyn jälkeen”, ”En pyydä paljon” ja ”Paalupaikka”.

Monet Kari Tapion iskelmistä ovat kantrivaikutteisia. Hän teki suomenkielisiä versioita muun muassa Johnny Cashin, Waylon Jenningsin ja Kris Kristoffersonin lauluista, sekä levytti hänelle poikkeuksellisellisesti laulaen englanniksi Johnny Cashin kappaleen Ring Of Fire suomalaisten artistien Johnny Cash -tribuuttilevylle Cash Only. Hän on myös esittänyt coverversiot Hectorin lauluista ”Kuinka voit väittää (että yksinäinen oot)” ja ”Lumi teki enkelin eteiseen”.

Kari Tapio sijoittui Suomen euroviisukarsinnassa 2008 toiseksi kappaleella ”Valaise yö”. Samana vuonna hän lähti kiertueelle Paula Koivuniemen, Jorma Kääriäisen ja Riku Niemen johtaman orkesterin kanssa. Hänen viimeinen nauhoituksensa oli Felix Zengerin sekä Asan kanssa tehty kappale Pitkät päivät täällä.[5]

Kari Tapiolla oli myös cameo-rooli 6. tammikuuta 2012 ensi-illan saanneessa elokuvassa Vares – Kaidan tien kulkijat. Elokuva kuvattiin elo- ja syyskuussa 2010 muutama kuukausi ennen Kari Tapion kuolemaa.

Kari Tapio sai uransa aikana yhteensä 21 kultalevyä, 8 platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Vuonna 2003 hän sai Iskelmä-Finlandia-palkinnon. Emma-gaalassa hänet valittiin parhaaksi miespuoliseksi artistiksi vuosina 1999 ja 2005.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kari Tapion puoliso oli vuodesta 1964 Pia Viheriävaara. Heillä on kolme lasta, Jani, Jiri ja Joona Jalkanen. Jani ja Jiri soittivat isänsä taustayhtyeessä ja Joona toimi hänen managerinaan.[6][7] Kari Tapiolla on myös avioliiton ulkopuolinen neljäs poika Karri .[8] Kari Tapio asui vuosia Kirkkonummen Masalassa[2] ja muutti vuonna 2010 Espoon Haukilahteen.[9]

Kari Tapio menehtyi äkilliseen sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010. Kari Tapion pojan Joona Jalkasen MTV:lle kertoman mukaan Kari Tapio oli palaamassa taksilla edellisyön itsenäisyyspäivän juhlista kotiinsa Espoon Haukilahteen. Jalkanen kertoi, että hänen isänsä oli nukahtanut taksiin. Kotipihalla häntä yritettiin herätellä tuloksetta, jolloin paikalle kutsuttiin ambulanssi. Ambulanssin henkilökunta yritti elvyttää Kari Tapiota, mutta hänet todettiin lopulta kuolleeksi omalla kotipihallaan. Kari Tapio siunattiin 22. joulukuuta 2010 Tapiolan kirkossa. Hautajaiset järjestettiin avoimena tilaisuutena ja kirkossa oli 700 ystävää ja fania. Kansaa oli myös kirkon ulkopuolella.[10][11]

Muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen kaupunki on pystyttänyt muistomerkin Kari Tapion kunniaksi torin laidalle. Muistomerkkiin on hakattu ”Myrskyn jälkeen” -laulun sanat, joissa kuitenkin oli aluksi pieniä virheitä alkuperäiseen verrattuna. Virheet on kuitenkin myöhemmin korjattu.[12]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 28 suosituinta levytystä (1987)
  • Toivotut (1992)
  • Viisitoista kesää (1995)
  • 20 suosikkia – Olen suomalainen (1995)
  • 20 suosikkia – Luoksesi Tukholmaan (1997) (kultalevy)
  • Parhaat (1997)
  • Kaikki parhaat (1999) (#2 platinalevy)
  • 20 suosikkia – Kulkurin kyyneleet (2001)
  • 20 suosikkia – Sanoit liian paljon (2001)
  • Kaikkien aikojen parhaat – 40 klassikkoa (2CD, 2002) (#17 platinalevy)
  • Nostalgia (2005)
  • Lauluja rakkaudesta (2006) (#13)
  • Kaikkien aikojen parhaat Vol.2 (2CD, 2008) (#6 kultalevy)
  • Klabbi/Olen Suomalainen 2009-10-09
  • Sinivalkoinen ääni (10CD, 2009) (#26)
  • Laulaja 1945–2010 (3CD, 2011) (#1)
  • Valaise yö – Lauluja elämää suuremmasta (2011) (#17)
  • Olen Suomalainen (kokoelma) – 44 huippuhetkeä (2CD, 2011) (#19)

Muut albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailevana artistina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listasijoitukset Suomen viralliselta albumilistalta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ujosta pojasta kasvoi iskelmän pitkätyöläinen. Helsingin Sanomat, 9.12.2010. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.12.2010.
  2. a b Ranta, Hannu: Kari Tapion suosio kestää ksml.fi. 17.7.2003. Viitattu 10.1.2011.
  3. a b Kaivanto, Petri: Kari Tapio - Laulaja ja lauluntekijä Viitattu 10.1.2011.
  4. a b Henriksson, Laura: Kari Tapio Pomus.net. Viitattu 23.3.2008.
  5. Kari Tapio mukana tuoreella hiphop-singlellä 2.3.2011. yle.fi/satumaa. Viitattu 21.3.2011.
  6. Forsman, Carita: Kari Tapio kokee elävänsä jatkoaikaa Kaleva.fi. 16.9.2006. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 8.12.2010.
  7. Talvitie, Liisa: Kari Tapion perhebisnes Apu.fi. 11.11.2010. Helsinki: A-Lehdet Oy. Viitattu 8.12.2010.
  8. Hymy: Kari Tapiolla salattu poika Ilta-Sanomat 30.12.2010
  9. Kari Tapio osti luksustalon Espoosta – naapurina Malesian suurlähettiläs jokakoti.fi. 30.04.2010. Viitattu 10.1.2011.
  10. Kari Tapio haudan lepoon Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2010.
  11. Kari Tapion siunaustilaisuus täytti Tapiolan kirkon Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2010.
  12. Kari Tapion muistomerkissä virheitä: Poika soitti valmistajalle Iltasanomat. Viitattu 13.7.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kari Tapio.