Olari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olari
Olars
Espoon kartta jossa Olari korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro 22[1]
Suuralue Suur-Matinkylä
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku 15 088 (1.1.2012)[2]
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot 02210
Osa-alueet 321 Friisilä
322 Lystimäki
232 Kuitinmäki
(tilastoalueet)[3]
Lähialueet 14 Haukilahti, 21 Henttaa, 31 Kaitaa, 46 Latokaski, 26 Mankkaa, 23 Matinkylä, 15 Niittykumpu, 30 Nöykkiö
(naapurikaupunginosat)[4]

Olari (ruots. Olars) on kaupunginosa Espoossa Helsingin seudulla[1]. Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Aluetta rajoittuu pohjoisessa Espoon keskuspuistoon, idässä Kehä II:een, etelässä Länsiväylään ja lännessä Nöykkiöön. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin, Olarinmäen, lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn, Lystimäen ja Friisilän. Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 15 000 ihmistä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olari kirkko, Simo & Käpy Paavilainen
Olari-talo
Näkymä eteläisellä Kuitinmäellä Olarinkadun varrella Prisman itäpuolella.

Olarin kaupunginosa on saanut nimensä Espoossa sijainneen Olarsbyn kylän mukaan, jonka tiedetään olleen olemassa ainakin jo 1500-luvulla. Olarsbyn vanha kyläkeskus sijaitsi kuitenkin nykyisen Niittykummun alueella, joskin kylän maihin kuului myös nykyisen Olarin alue.

Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 70-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.

Olarille tunnusomaiset niin sanotut Olari-talot syntyivät, kun Arjatsalolla päätettiin talot rakentaa muusta 60- ja 70-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä betonista valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla aloitettiin rakentamaan kerrostaloasuntoihin omia saunoja. Alueen pääarkkitehtina toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista viihtyisä asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana alueen itäreunaan (as.oy Marjalax, Itäportti 1) ja rakentaminen jatkui kohti länttä ja sen jälkeen etelään kaartuen aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olari sijaitsee Länsiväylän pohjoispuolella noin 15km Helsingin keskustasta länteen. Olari rajoittuu Pohjoisessa Keskuspuistoon ja Henttaaseen, Lännessä Nöykkiöön, Etelässä Matinkylään ja Länsiväylään ja Idässä Niittykumpuun ja Kilonväylään.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarissa on 4 alakoulua, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu, sekä Friisilän koulu. Lisäksi Olarissa on kaksi ylä-astetta, Kuitinmäen koulu ja Olarin koulu, jossa toimii myös matemaattis-luonnontieteellispainotteinen Olarin lukio.[5] Ympäri aluetta on päivä- ja iltapäiväkoteja.

Olarin kadunnimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuitinmäki: tähtitieteelliisä nimiä, esimerkiksi Avaruuskatu ja Kuunkatu
  • Vanha Olari: päivänaikoja, esimerkiksi Päivänkajontie ja Keskiyöntie
  • Lystimäki: vuodenaikoja esimerkiksi Kuukausikuja ja Kevätkuja

Kuuluisia olarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Jari Tervo on asunut Olarissa.lähde? Hänen kirjoittamissa kirjoissa Minun sukuni tarina (1999) ja Kallellaan (2000) löytyy viitteitä Olariin. Olarissa asui myös entinen huippujääkiekkoilija Jere Lehtinen.lähde? Olarissa asuvat muun muassa rap-artistit Raimo, Edu Kehäkettunen, Setä Koponen[6], BJD sekä rap-duo Tuomio & Kone.lähde?

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarin pohjoisosassa on Espoon keskuspuistoa. Olarin pururata ja koirapuisto ovat siellä.[7]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitinmäen ostoskeskuksen läheisyydessä on muun muassa päivittäistavarakauppoja, apteekki, taksiasema, ravintoloita, kuntosali, nuorisotila, kappeli ja hammashoitola. Vuonna 2004 Kuitinmäentien varteen avattiin Prisma. Koulupalveluja tarjoavat Kuitinmäen koulu, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu ja Papinniityn koulu. Olarissa on myös asukaspuisto, pururata ja koirapuisto. Olarin koulu ja lukio sekä Espoon Steinerkoulu ovat Olarin välittömässä läheisyydessä Henttaalla.[8]

Ruomelanraitin kävelykadun varrella, Olarinmäen huipulla on Pub Olarius ja muita ravintoloita, Espoon kaupungin kuntosali, seurakunnan nuorisotila, useita päiväkoteja ja muita palveluita.

Olarin kirkko sijaitsee Niittykummussa ja kappeli Kuitinmäen ostoskeskuksessa.

Isossa Omenassa on Olarin posti ja kirjasto. Isossa Omenassa on myös paljon erikoistavaraliikkeita sekä kaksi tavarataloa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjainlinjat

  • 121,A/K/T/NT/AT/NK/N [[1]]
  • 122, A [[2]]
  • 195, N [[3]]
  • 16, A/B [[4]]
  • 10, K [[5]]


Liikenne Espoon ja Kauniaisten rautatieasemille [6]

Liikenne Helsingin rautatieasemille

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Espoon viralliset kaupunginosat (pdf) 12.12.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 27.12.2012.
  2. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2011/2012 (pdf) 2012. Espoon kaupunki. Viitattu 27.12.2012.
  3. Espoon karttapalvelu, aluejaot (valinta "kaupunginosat" ja "osa-alueet") Espoon kaupunki. Viitattu 26.6.2013.
  4. Espoon karttapalvelu, aluejaot (valinta "kaupunginosat") Espoon kaupunki. Viitattu 1.7.2013.
  5. [Espoon kaupunki, peruskoulut]
  6. Ylitalo, Marko: Onko Suomi-hiphop vieras käsite? Tällä soittolistalla pääset alkuun! 17.1.2014. Sanoma News. Viitattu 19.1.2014.
  7. Keskuspuisto Espoon kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  8. http://kartat.espoo.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Kaupunginosat&cp=6674068,25485342&z=4

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]