Olari
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Nimeä ja asukaslukua lukuunottamatta lähteetöntä. |
|
|||
| Espoon kaupunginosat | |||
| Kaupunginosa nro | 21 | ||
| Suuralue | Suur-Matinkylä | ||
| Pinta-ala | km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 15 088 (1.1.2012)[1] | ||
| - Väestötiheys | /km² | ||
| Postinumerot | 02210 | ||
| Osa-alueet | |||
| Lähialueet | Haukilahti, Henttaa, Kaitaa, Latokaski, Mankkaa, Matinkylä, Niittykumpu, Nöykkiö | ||
Olari (ruots. Olars) on kaupunginosa Espoossa Helsingin seudulla[2]. Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Aluetta rajoittuu pohjoisessa Espoon keskuspuistoon, idässä Kehä II:een, etelässä Länsiväylään ja lännessä Nöykkiöön. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin, Olarinmäen, lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn, Lystimäen ja Friisilän. Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 15 000 ihmistä.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Olarin kaupunginosa on saanut nimensä Espoossa sijainneen Olarsbyn kylän mukaan, jonka tiedetään olleen olemassa ainakin jo 1500-luvulla. Olarsbyn vanha kyläkeskus sijaitsi kuitenkin nykyisen Niittykummun alueella, joskin kylän maihin kuului myös nykyisen Olarin alue.
Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 70-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.
Olarille tunnusomaiset niin sanotut Olari-talot syntyivät, kun Arjatsalolla päätettiin talot rakentaa muusta 60- ja 70-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä betonista valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla aloitettiin rakentamaan kerrostaloasuntoihin omia saunoja. Alueen pääarkkitehtina toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista viihtyisä asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana alueen itäreunaan (as.oy Marjalax, Itäportti 1) ja rakentaminen jatkui kohti länttä ja sen jälkeen etelään kaartuen aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.
Olarin kadunnimistö[muokkaa]
- Kuitinmäki: tähtitieteelliisä nimiä, esimerkiksi Avaruuskatu ja Kuunkatu
- Vanha Olari: päivänaikoja, esimerkiksi Päivänkajontie ja Keskiyöntie
- Lystimäki: vuodenaikoja esimerkiksi Kuukausikuja ja Kevätkuja
Tulevaisuudessa[muokkaa]
Niittykummun asemakaavamuutos vaikuttaa osaan Olarin kaakkoisosia, esimerkiksi Gräsantulliin. Olarista tulee melko hyvät yhteydet Matinkylään ja Otaniemen suuntaan kun metron läntinen jatke valmistuu.
Kuuluisia olarilaisia[muokkaa]
Kirjailija Jari Tervo on asunut Olarissa. Hänen kirjoittamissa kirjoissa Minun sukuni tarina (1999) ja Kallellaan (2000) löytyy viitteitä Olariin. Olarissa asui myös entinen huippujääkiekkoilija Jere Lehtinen. Olarissa asuvat muun muassa rap-artistit Raimo, Edu Kehäkettunen, Setä Koponen sekä rap-duo Tuomio & Kone.
Luonto[muokkaa]
Olarin pohjoisosassa on Espoon keskuspuistoa. Olarin pururata on siellä.[3]
Palvelut[muokkaa]
Kuitinmäen ostoskeskuksen läheisyydessä on muun muassa päivittäistavarakauppoja, apteekki, taksiasema, ravintoloita, kuntosali, videovuokraamo, nuorisotila, kappeli ja hammashoitola. Vuonna 2004 Kuitinmäentien varteen avattiin Prisma. Koulupalveluja tarjoavat Kuitinmäen koulu, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu ja Papinniityn koulu. Olarissa on myös asukaspuisto, pururata ja koirapuisto. Olarin koulu ja lukio sekä Espoon Steinerkoulu ovat Olarin välittömässä läheisyydessä Henttaalla.[4]
Ruomelanraitin kävelykadun varrella, Olarinmäen huipulla on Pub Olarius ja muita ravintoloita, Espoon kaupungin kuntosali, seurakunnan nuorisotila, useita päiväkoteja ja muita palveluita.
Olarin kirkko sijaitsee Niittykummussa ja kappeli Kuitinmäen ostoskeskuksessa.
Liikenne[muokkaa]
Linja-autoyhteyksiä Olarista:
- Kampin keskukseen seutulinjat 121, 122 ja 165K
- Espoon keskukseen sisäiset linjat 19 ja 31
- Espoonlahteen sisäiset linjat 12, 14 ja 43 sekä seutulinja 165K
- Jorvin sairaalaan sisäinen linja 31
- Kauniaisiin sisäinen linja 35, ja 43
- Leppävaaraan sisäiset linjat 5 ja 35
- Matinkylään sisäiset linjat 5, 10 ja 35
- Otaniemeen sisäinen linja 10 sekä seutulinjat 195 ja 505
- Pasilaan seutulinja 505
- Tapiolaan sisäiset linjat 10, ja 19 sekä seutulinjat 195 ja 505
- Töölöön ja Elielinaukiolle seutulinja 195
Liikenne Espoon rautatieasemille [1]
- 5 Matinkylä-Leppävaara (Leppävaaran rautatieasema)
- 19 Tapiola-Tuomarilan as. (Tuomarilan rautatieasema)
- 31 Friisilänaukio-Jorvi (Espoon rautatieasema)
- 35 Matinkylä-Leppävaara (Kauniaisten rautatieasema,Leppävaaran rautatieasema)
- 43 Kivenlahti-Järvenperä (Kauniaisten rautatieasema)
Liikenne Helsingin rautatieasemille
- 505 Puolarmetsä-Verkkosaari (Pasilan rautatieasema)
- 195 Latokaski-Elielinaukio (Helsingin rautatieasema)
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2011/2012 (pdf) 2012. Espoon kaupunki. Viitattu 27.12.2012.
- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (pdf) 12.12.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 27.12.2012.
- ↑ Keskuspuisto Espoon kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
- ↑ http://kartat.espoo.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Kaupunginosat&cp=6674068,25485342&z=4
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olari Wikimedia Commonsissa- Olarin koulu ja lukio
- Suunnistuskartta Olarin koulun lähialueesta
- Kuvia Kuitinmäestä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Pohjois-Espoo: Bodom – Kalajärvi – Kunnarla – Lahnus – Lakisto – Luukki – Niipperi – Perusmäki – Röylä – Vanhakartano – Velskola |
| Suur-Espoonlahti: Espoonlahti – Kaitaa – Latokaski – Nöykkiö – Saunalahti – Soukka – Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti: Espoonkartano – Kauklahti – Kurttila – Vanttila |
| Suur-Leppävaara: Karakallio – Kilo – Laaksolahti – Leppävaara – Lintuvaara – Lippajärvi – Sepänkylä – Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä: Henttaa – Matinkylä – Olari |
| Suur-Tapiola: Haukilahti – Laajalahti – Mankkaa – Niittykumpu – Otaniemi – Pohjois-Tapiola – Tapiola – Westend |
| Vanha-Espoo: Espoon keskus – Gumböle – Högnäs – Järvenperä – Karhusuo – Karvasmäki – Kaupunginkallio – Kolmperä – Kuurinniitty – Muurala – Nupuri – Nuuksio – Siikajärvi – Vanha-Nuuksio – Ämmässuo |
