Olari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olari
Olars
Kaupungin kartta, jossa Olari korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Olari korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Matinkylä
Kaupunginosa nro 22[1]
Pinta-ala 5,7 km² [2]
Väkiluku 15 320 [3]  (2014)
Osa-alueet 321Friisilä
322 Lystimäki
232 Kuitinmäki
(tilastoalueet)[4]
Postinumerot 02210
Lähialueet 14Haukilahti, 21 Henttaa, 31 Kaitaa, 46 Latokaski, 26 Mankkaa, 23 Matinkylä, 15 Niittykumpu, 30 Nöykkiö
(naapurikaupunginosat)[5]

Olari (ruots. Olars) on kaupunginosa Espoossa Helsingin seudulla[1]. Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Aluetta rajoittuu pohjoisessa Espoon keskuspuistoon, idässä Kehä II:een, etelässä Länsiväylään ja lännessä Nöykkiöön. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin, Olarinmäen, lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn, Lystimäen ja Friisilän. Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 15 000 ihmistä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olari kirkko, Simo & Käpy Paavilainen
Olari-talo
Näkymä eteläisellä Kuitinmäellä Olarinkadun varrella Prisman itäpuolella.

Olarin kaupunginosa on saanut nimensä Espoossa sijainneen Olarsbyn kylän mukaan, jonka tiedetään olleen olemassa ainakin jo 1500-luvulla. Olarsbyn vanha kyläkeskus sijaitsi kuitenkin nykyisen Niittykummun alueella, joskin kylän maihin kuului myös nykyisen Olarin alue. Olarin nimen syntyä on usein pohdittu. Sen uskotaan perustuneen alueella sijainneen tilanomistajan nimeen Olar.lähde?

Gräsan kartano, joka oli yksi Espoon suurimmista kartanoista, sijaitsi Niittykummun lähellä (alue usein luetaan silti Olariin). Gräsanoja (ent. Gräsanjoki) oli tärkeä kalajoki ja kartanon omistajalla oli erinomaiset kauppalaivayhteydet Suomelahdelta jokea pitkin. Joessa oli myös lohia.

Hyvin säilynyt Kokinkylän (Kockby gård) kartano on vieläkin kauniin kukkulan päällä hyvin hoidettuna. Aikoinaan Storgård kartanosta (Suurkartano) lohkottiin kaksi uutta kartanoa, Kokinkylä ja Uusikartano. Kokinkylän kartano teki hyvät kaupat myydessään omistamansa Suurpellon Espoon kaupungille.

Nyky-Olarin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 70-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.

Olarille tunnusomaiset niin sanotut Olari-talot syntyivät, kun rakennusliike Arjatsalo halusi rakentaa talot muusta 60- ja 70-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä betonista valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla aloitettiin rakentamaan kerrostaloasuntoihin omia saunoja. Alueen pääarkkitehtina toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista viihtyisä asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana alueen itäreunaan (as.oy Marjalax, Itäportti 1) ja rakentaminen jatkui kohti länttä ja sen jälkeen etelään kaartuen aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.

Olarin alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarin keskus on vaihtunut useita kertoja. Ensimmäinen keskus sijaitsi Olarin kirkon ympärillä. Toinen keskus oli Olarinmäen keskellä. Kolmas keskus ja nykyinen ostari on Kuitinmäessä ja palvelut siellä ovat ihan hyvät. Uusimmaksi keskukseksi voisi laskea Piispansillan ympäristön mm. Metroaseman, kirjaston, postin ja muiden palveluiden mennessä sinne. Täten Matinkylä ja Olari ovat tavallaan metrokeskuksen lähiöitä, mutta omat lähipalvelut löytyy.

1970-luvulla haluttiin kehittää työpaikka-alue kasvavalle Olarille ja sen lähialueille.

Olarinluomasta haluttiin, että puistokadun eli Avenuen ympärillä kohoaa korkeita työpaikkarakennuksia. Olarinluoma on nyt Espoon kolmanneksi suurin teollisuus- ja työpaikka-alue.

Voidaankin sanoa, että Olari oli aikansa Kallio. Trendikäs, Nuorekas aikaansa seuraava lähiö. Nykyään Olari on menettänyt hohtoaan, mutta on vieläkin arvostettu alue. Olarissa on rosoista kauneutta ja uusiutuvia juttuja. Monet rap-artistit ovat saaneet inspiraatiota kotikylästään. Monet lapsiperheetkin suosivat aluetta turvallisuutensa ja palveluidensa takia. Onhan Olari melkein suomalaisen pikkukaupungin kokoinen. Onhan Matinkylä-Olarista tulossa trendikäs kaupunkialue keskelle Espoota meren ja metsän lähelle. Helsinkiin pääsee busseilla 20 minuutissa useita eri linjoja. Palveluina on kauppoja ja kouluja, sekä puistoja ja päiväkoteja.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olari sijaitsee Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 km Helsingin keskustasta länteen. Olari rajoittuu Pohjoisessa Keskuspuistoon ja Henttaaseen, Lännessä Nöykkiöön, Etelässä Matinkylään ja Länsiväylään ja Idässä Niittykumpuun ja Kilonväylään.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarissa on 4 alakoulua, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu, sekä Friisilän koulu. Lisäksi Olarissa on kaksi yläastetta, Kuitinmäen koulu ja Olarin koulu, jossa toimii myös matemaattis-luonnontieteellispainotteinen Olarin lukio.[6] Ympäri aluetta on päivä- ja iltapäiväkoteja.

Olarin kadunnimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuitinmäki: tähtitieteelliisä nimiä, esimerkiksi Avaruuskatu ja Kuunkatu
  • Vanha Olari: päivänaikoja, esimerkiksi Päivänkajontie ja Keskiyöntie
  • Lystimäki: vuodenaikoja esimerkiksi Kuukausikuja ja Kevätkuja

Kuuluisia olarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Jari Tervo on asunut Olarissa.lähde? Hänen kirjoittamissa kirjoissa Minun sukuni tarina (1999) ja Kallellaan (2000) löytyy viitteitä Olariin. Olarissa asui myös entinen huippujääkiekkoilija Jere Lehtinen.lähde? Olarissa asuvat muun muassa rap-artistit Raimo, Edu Kehäkettunen, Setä Koponen[7], BJD sekä rap-duo Tuomio & Kone.lähde?

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarin pohjoisosassa on Espoon keskuspuistoa. Olarin pururata ja koirapuisto ovat siellä.[8] Uuskartanontien pohjoispäähän Suurpellon lähelle ollaan parhaillaan rakentamassa Elokuussa 2014 valmistuvaa skeittipuistoa. Alueelle jätetään kalliota jolla voi vaikka istua ja katsella ympärille. Skeittipuistosta tulee keskikokoinen. Olarinkadun itäistä jalankulkuväylää ollaan parantamassa Kävelyn ja Pyöräilyn malliväyläksi (esim. Baana).

Kuitinmäen ostoskeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella on ruokakauppoja, useita ravintoloita, nuorisotiloja sekä kappeli. Ostoskeskukseen tulee busseja mm. 121 ja 122 Kampista, 31 ja 19 Espoon Keskuksesta, 543 Kivenlahdesta Leppävaaraan, 533 ja 16 Matinkylään ja 19, 195, 505 Tapiolaan. Vuonna 2004 Kuitinmäentien varteen avattiin Prisma. Olarissa on myös asukaspuisto, pururata ja koirapuisto. Olarin koulu ja lukio sekä Espoon Steinerkoulu ovat Olarin välittömässä läheisyydessä Henttaalla.[9]

Olarinluoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarinluoma on rakennustarvikkeiden myyntiin keskittynyt teollisuusalue, jossa on myös elektroniikan valmistusta ja tukkumyyntiä. Olarinluoman ja Tontunmäen kyljessä on kiinni teräsyhtiö Outokummun pääkonttori. Alue on pääasiassa teollisuusaluetta, jossa ei asu paljonkaan ihmisiä. Olarin kirkko sijoittuu Olarinluomaan. Olarinluoman läpi halkoo seutuliikenteen bussi 105, väliä Kamppi-Mankkaa

Olarin ostoskeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarin ostoskeskus eli vanhempi ostoskeskus sijaitsee Olarinmäen keskellä. Alueelta löytyy Pizzeria, Kuntosali ja pieni uimahalli, Parturi kampaamoja, Kauneushoitoloita, Iltäpäiväkoteja ja Espoon Kuvataidekoulu.

Olarinkadun liikekeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarinkadun ostoskeskus sijaitsee Olarin eteläosissa lähellä Länsiväylää sieltä löytyy mm. Prisma Olari, Silmäasema, Alko, Pizzeria, Shell, Presso kahvila, Kopijyvä, Judokoulu ja parturikampaamo.

Olarin kirkko sijaitsee Niittykummussa ja kappeli Kuitinmäen ostoskeskuksessa.

Isossa Omenassa on Olarin posti ja kirjasto. Isossa Omenassa on myös paljon erikoistavaraliikkeita sekä kaksi tavarataloa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjainlinjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne Espoon ja Kauniaisten rautatieasemille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne Helsingin rautatieasemille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]