Laajalahti (Espoo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laajalahti
Bredvik
Kaupungin kartta, jossa Laajalahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Laajalahti korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 17[1]
Pinta-ala 5,0 km² [2]
Väkiluku 3 637 [3]  
Osa-alueet Laajaranta, Lupauksenvuori, Ruukinranta
Postinumerot 02140
Lähialueet Kilo, Leppävaara, Mankkaa, Otaniemi, Pohjois-Tapiola

Laajalahti (ruots. Bredvik) on Espoon kaupunginosa Leppävaaran ja Pohjois-Tapiolan välissä. Se on saanut nimensä samannimisestä lahdesta, jonka länsirannalla se sijaitsee. Alueella on lähinnä omakoti- ja rivitaloasutusta sekä muutamia kerrostaloja ostoskeskuksen läheisyydessä. Ostoskeskuksessa on kauppa, kampaamo, ja kaksi ravintolaa. Alueella toimii myös ainakin kolme päiväkotia, ala-aste sekä paikalliskirjasto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin varma merkki ihmisen oleskelusta Laajalahden alueella ovat röykkiöhaudat. Haudat on tehty pronssikaudella noin 3000 vuotta sitten. Nämä ns. hiidenkiukaat ovat olleet lähellä silloista merenrantaa. Laajalahden Turvesuon itälaidalla olevan kumpareen huipulla on röykkiöhauta. Aikoinaan meri näkyi tältä kumpareelta. Varhaisesta asutuksesta kertovat myös kampakeraamiset löydöt muinaisen meren rannoilta. Ensimmäinen kylä syntyi Laajalahteen, Elfvikin niemelle 1400-luvulla. Kylässä oli jo tuolloin useita taloja. Molempien kylien elinkeinona oli kalastus. Alueella harjoitettiin lisäksi pienimuotoista viljelyä ja karjankasvatusta. Bredvikin kylä autioitui 1600-luvun nälkävuosina tai isonvihan aikaan. Vuoden 1801 kartassa kylä on jälleen mukana. Siellä oli taas melko runsaasti taloja.

Laajalahden alueelta löytyy useita ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia, jotka kuuluivat Helsingin maa- ja merilinnoitukseen. Suurin säilynyt tukikohta XXXI:1-2, 4-5 sijaitsee Turvesuontien pohjoispuolella Laajalahdessa. Kohteessa on yhteensä noin 1,3 kilometriä osaksi kallioon louhittuja ja harkkomuurattuja juoksuhautoja, 18 suojarakennusta, 10 kpl A-, 5 kpl B- ja 1 kpl C-tyypin asemia sekä muutama hautoihin johtava porrasrakennelma.

Laajalahti kehittyi vauhdilla sodan jälkeen 1940-luvulla. Alueelle rakennettiin monia isohkon tontin käsittäviä omakotitaloja. Ainoat kerrostalot rakennettiin 70-luvulla, ja ne sijaitsevat lähes kaikki Heinjoenpolun varrella.

Kilon turverata sijaitsi Turvesuon Laajalahden puoleisella reunalla.

Laajalahdessa Hagalundintien, nykyisen Kehä I:n varrella sijaitsi aikoinaan radioasema korkeine radiomastoineen.

Osa alkuperäisestä Laajalahden alueesta luetaan nykyisin Pohjois-Tapiolan kaupunginosaan kuuluvaksi, mutta tunnetaan myös Etelä-Laajalahden nimellä.

Laajalahden ja myös Etelä-Laajalahden erikoisuus on sen katujen nimet, jotka on nimetty luovutetun Karjalan kuntien mukaan. Se on tehty siten, että katujen keskinäinen järjestys vastaa kuntien keskinäistä järjestystä Karjalassa. Etelässä on esimerkiksi Terijoentie ja Metsäpirtintie, pohjoisessa Jääskentie, Kirvuntie, Hiitolantie sekä Lumivaarantie.

Rintamamiestaloja Jaakkimantiellä

Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvinen näkymä Heinjoenpolulta. Tien päässä näkyy Laajalahden Alepa.

Laajalahdessa on asunut kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kuvanveistäjä Ville Vallgren. Akseli Gallen-Kallelan ateljee toimii nykyisin museona.

Laajalahdessa asuvia julkisuuden henkilöitä ovat esimerkiksi kirjailija-kuvittaja Mauri Kunnas, muusikko Jore Marjaranta, kansanedustaja Jyrki Kasvi sekä uutislukija Leena Kaskela.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajalahden liikekeskus toukokuussa 2014

Laajalahden liikekeskuksessa (Kirvuntie 22) sijaitsee mm. Alepa, ravintola Sävellys, Cityvarasto Oy (pienvarastoja vuokraava yritys), päiväkoti sekä muita pienempien yritysten toimistoja. Tien toisella puolella on ravintola Viikinki ja parturi-kampaamo. Lisäksi Laajalahdessa on kirjasto ja alakoulu.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä I kulkee Laajalahden kautta pohjois-eteläsuunnassa. Koska ranta-alue on pääosin rakentamatonta, suurin osa Laajalahden asutuksesta on tien länsipuolella.

Laajalahtea palvelevat seuraavat bussilinjat

  • 106 HelsinkiKampin keskusLeppävaara kulkee koko Laajalahden läpi.
  • 212 Helsinki – Elielinaukio – Kauniainen kulkee Pohjois-Laajalahden läpi.
  • 213N Helsinki – Elielinaukio – Kauklahti kulkee Pohjois-Laajalahden läpi.
  • 23 Uusmäki – Laajalahti kulkee Pohjois-Laajalahden läpi.

Lisäksi Kehä I:tä pitkin kulkee useita bussireittejä, kuten runkolinja 550.

Raide-Jokerin reitin on suunniteltu kulkevan Laajalahden kautta. Asemat on suunniteltu Hiitolantien länsipuolelle ja Sakkolantielle Kehä I:n itäpuolelle. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Villa Elfvik, Espoon kaupunginmuseo, 1986
  • Laajalahti ry:n 10-vuotisjuhlajulkaisu, 1960
  • Laajalahti ry:n 20-vuotisjuhlajulkaisu, 1970
  • Laajalahti ry:n 30-vuotisjuhlajulkaisu, 1980
  • Laajalahti ry:n 40-vuotisjuhlajulkaisu, 1990
  • Laajalahti ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu, 2000
  • Laajalahti ry:n 60-vuotisjuhlajulkaisu, 2010

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. Raide-Jokerin reitti Viitattu 22.7.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]