Kauklahti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kauklahti
Köklax

Espoon kaupunginosat

Kaupunginosa nro

Suuralue

Suur-Kauklahti

Pinta-ala

km²

Väestö

- Väkiluku

- Väestötiheys

/km²

Postinumerot

Osa-alueet

Bassenmäki, Hansakallio, Hansavalkama, Kauklahdenpuisto, Kuninkaankartano, Kyytimäki, Lasihytti, Myntinsyrjä, Näkinkylä, Sierakivi, Suolatori

Lähialueet

Espoonkartano, Kaupunginkallio, Gumböle, Kurttila, Muurala, Vanttila

Kauklahti (ruots. Köklax, kutsumanimeltään Kökkeli) on Espoon länsiosassa Kehä III:n varrella sijaitseva kaupunginosa.

Lähimmät suuret keskukset ovat Espoon keskus (noin viisi kilometriä itään) ja Espoonlahti (noin kahdeksan kilometriä kaakkoon). Kauklahden naapurikaupunginosat ovat Suur-Kauklahteen lukeutuvat Espoonkartano, Vanttila ja Kurttila.

[muokkaa] Historia

Alkujaan nimi Kauklahti tarkoitti Espoonlahden perukasta koilliseen työntynyttä pitkää ja kapeaa lahtea.^[1] Sen rannat ovat Espoon vanhimpia asuinalueita; vanhin asutuksesta kertova arkeologinen löytö on tehty lähellä Espoonkartanoa ja on peräisin kivikaudelta noin 4000 eaa. 1200-luvulle asti Kauklahti oli hämäläisten kauppapaikka, kunnes lahti kasvoi umpeen ja alueelle tuli ruotsalaista väestöä. Kauklahden kautta kulki myös vanha Turusta Viipuriin johtanut Kuninkaantie.

Helsingin-Turun rantarata valmistui 1903, ja alusta lähtien sillä oli asema myös Kauklahdessa. Aseman ympärille muodostui pian huomattava teollisuustaajama. Sinne perustettiin muun muassa lasitehdas, joka kuitenkin meni konkurssiin vuonna 1951.

Kauklahden suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1891 Åminnen kartanossa. Espoon kunta otti kansakoulun hallintaansa 1902. Useiden muuttojen jälkeen koulu sai oman koulutalon vuonna 1911. Uusi ajanmukaisempi arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema koulutalo vihittiin 25. toukokuuta 1959. Kymmenen luokkahuonetta ja erikoistiloja sisältävä koulu oli osittain yksikerroksinen ja osittain kaksikerroksinen. Kahdessa rivitalossa oli asunnot 12 opettajalle.^[2]

Kauklahden ruotsinkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1906 Sakan tilalla. Nykyinen koulurakennus Kurttilassa valmistui 1910 ja kuuluu jugendtyylin merkittäviin puisiin koulurakennuksiin torneineen ja kymmenine kattoineen. Koulun nimi peruskoulu järejstelmään siirtymisen myötä on Kungsgårdsskolan. Koulusta valmistui kuvitettu historiikkiteos 100 vuotisjuhlan kunniaksi.

[muokkaa] Palvelut ja yritykset

Liikekeskus Kauklahden keskustassa.

Kauklahdessa kunnallisia palveluita tarjoavat muun muassa kirjasto, terveysasema, alakoulu, yhdistetty yläkoulu-lukio ja nuorisotila. Yksityisistä palveluista Kauklahdessa voidaan mainita apteekki, autokoulu, R-kioski rautatieasemalla, kukkakauppa, hammaslääkäri, eläinlääkäri, muutama parturi-kampaamo sekä Valintatalon ruokakauppa, jossa on myös asiamiesposti, Matkahuollon palvelupiste ja pankkiautomaatti. Monet tuntevat Kauklahden myös Halmeen leipomosta, jonka Emil Halme perusti vuonna 1899. Leipomo-kahvila on edelleen toiminnassa. Kesän 2008 lopulla Kauklahden teollisuualuelle Vanttilaan avattiin pizzeria.

Kauklahden aseman eteläpuolella Vanttilassa on Kauklahden teollisuusalue, jossa sijaitsee muun muassa Lumenen (entisen Noiron) kosmetiikkatehdas. Aseman luona toimi vuosina 1923–1952 Kauklahden lasitehdas, joka oli merkittävä työllistäjä. Nykyään rakennuksessa toimii Kuusakoski Oy:n palvelupiste.

Historiaa: Pitkäikäinen paikallinen pub, Kökkelin Hörppis lopetti toimintansa kahdesti (ja lopulta sulki ovensa lopullisesti). Saneerattussa autohuoltamossa toimi jonkin aikaa pizzeria Kehäkeidas.

1990-luvun alkupuolella lopetti myös keskustassa toiminut "ET", elintarvikekioski. Aikaisekseen ET oli erikoinen siitä, että kioskiin pääsi kauppamaisesti asioimaan sisäpuolelle. Kauklahden R-Kioski remontoitiin sisäkioskiksi vasta myöhemmin. Apteekki laajensi sittemmin toimintansa senkin tiloihin. Kaksi pankkikonttoria, Merita (ent. SYP) ja Leonia (ent. Postipankki) sulkivat myös vuoron perään.

[muokkaa] Nähtävyydet

Espoonkartano (1700-luvulta) ja vanha Espoonkartanon silta ovat alueen tunnettuja nähtävyyksiä. Komea vanha kivisilta on myös Bensulsin tien varressa.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Kauklahteen on hyvät junayhteydet johtuen siitä, että rantarata kulkee Kauklahden läpi. Kauklahden asemalla pysähtyvät paikallisjunat S, U, L ja E tarjoten palvelua useimmiten noin 15 minuutin välein. Paikallisjunaliikenteeseen tuli edelleen parannusta 12. elokuuta 2007 alkaen, kun E-junien pääteasemaksi tuli Kauklahti ja junaliikenteen vuorovälit tihenivät 30 minuutista 15 minuuttiin. Lisäksi linja-autot 18 ja 65 (Espoon sisäinen) sekä 165 (seutubussit) palvelevat alueen asukkaita.

[muokkaa] Rakennuskanta, asuntomessualue

Kauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluetta.

Muutamassa vuosikymmenessä mökkivaltaisesta radanvarren kylästä on tullut lähiömäisempi, ja kerrostalojakin on rakennettu 1970-luvulta asti. Kauklahden keskustan tuntuma on jo ennen asuntomessujen aikaa kokenut suuria mullistuksia: 1990-luku toi Kustaanmäen ja Ramsaynkujan suuret rivitaloalueet. Muutamatkin tuhopoltot harvensivat vanhoja puutaloja. Tänä päivänä Kauklahti on erittäin nopeasti kasvavaa seutua, muun muassa Hansavalkama on uusi rakenteilla oleva asuinalue Kehä III läheisyydessä.

Vuoden 2006 asuntomessut pidettiin Kauklahdessa. Messuilla kävi odotettua vähemmän väkeä, 174 305 kävijää ^[3], mutta Espoon kaupunki oli julkisuudessa niihin silti tyytyväinen. Asuntomessualue sai kävijöiltä palautetta epäonnistuneesta kaupunkisuunnittelusta ja liian oudoista, pröystäilevistä talokohteista.^lähde? Esimerkiksi ekologisia näkökohtia ei messutaloissa ole myöhemmistä messuista poiketen otettu juurikaan huomioon. Myönteisenä piirteenä voi kuitenkin pitää, että useimmat messutalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Lehdistössä kiiteltiin messualueen arkkitehtejä modernista ja ennakkoluulottomasta suunnittelusta ^[4] Alkukankeudesta huolimatta asuntomessualue on pikku hiljaa saanut uudet asukkaansa. Syksyllä 2008 ainoastaan harva messuasunnoista oli edelleen tyhjillään.

[muokkaa] Lähitulevaisuus

Vaarallinen Hyttipojankujan vartioitu tasoristeys on siirtymässä historiaan; risteys suljettiin eritasoristeyksen rakentamisen vuoksi 4.6.2009. Tasoristeyksen kautta kuljettiin paljon Kauklahden teollisuusalueelle ja Vanttilaan. Suurena vaaratekijänä oli paitsi junien nopeudet, niin myös tasoristeyksen sijainti Ison maantien välittömässä läheisyydessä heti mäen alla, autoilijoiden varomattomuus sekä liikennesääntöjen noudattamattomuus tasoristeyksen alueella. Puomien ollessa alhaalla toisinaan pitkäänkin – kun tasoristeys oli Kauklahden aseman varoalueella – sumppuuntui myös Iso maantie helposti. Eritasoristeyksen avulla ongelma poistuu, kun uusi tunneli avataan syksyllä 2010.