Kauklahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kauklahti
Köklax
Espoon kartta jossa Kauklahti korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro
Suuralue Suur-Kauklahti
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot
Osa-alueet Bassenmäki, Hansakallio, Hansavalkama, Kauklahdenpuisto, Kuninkaankartano, Kyytimäki, Lasihytti, Myntinsyrjä, Näkinkylä, Sierakivi, Suolatori
Lähialueet Järvikylä, Espoonkartano, Kaupunginkallio, Gumböle, Kurttila, Muurala, Vanttila

Kauklahti (ruots. Köklax, puhekielessä Kökkeli) on Espoon länsiosassa Kehä III:n varrella sijaitseva kaupunginosa.

Lähimmät suuret keskukset ovat Espoon keskus (noin viisi kilometriä itään) ja Espoonlahti (noin kahdeksan kilometriä kaakkoon). Kauklahden naapurikaupunginosat ovat Suur-Kauklahteen lukeutuvat Espoonkartano, Vanttila ja Kurttila.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauklahden nimi on muuntunut alkuperäisestä nimestä Kaukalaksi, joka tarkoitti Espoonlahden perukasta koilliseen työntynyttä pitkää ja kapeaa lahtea.[1]

Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinalueita; vanhin asutuksesta kertova arkeologinen löytö on tehty lähellä Espoonkartanoa ja on peräisin kivikaudelta noin 4000 eaa. 1200-luvulle asti Kauklahti oli hämäläisten kauppapaikka, kunnes lahti kasvoi umpeen ja alueelle tuli ruotsalaista väestöä. Kauklahden kautta kulki myös vanha Turusta Viipuriin johtanut Kuninkaantie.

Helsingin-Turun rantarata valmistui 1903, ja alusta lähtien sillä oli asema myös Kauklahdessa. Aseman ympärille muodostui pian huomattava teollisuustaajama. Sinne perustettiin muun muassa Kauklahden lasitehdas, joka kuitenkin meni konkurssiin vuonna 1951.

Kauklahden suomenkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1891 Åminnen kartanossa.lähde? Espoon kunta otti kansakoulun hallintaansa 1902. Useiden muuttojen jälkeen koulu sai oman koulutalon vuonna 1911. Uusi ajanmukaisempi arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema koulutalo; Hansakallion Koulu, vihittiin 25. toukokuuta 1959. Kymmenen luokkahuonetta ja erikoistiloja sisältävä koulu oli osittain yksikerroksinen ja osittain kaksikerroksinen. Kahdessa rivitalossa oli asunnot 12 opettajalle. Hansakallion koulua peruskorjattiin ja laajennettiin 2009-2011, laajennuksen myötä rivitalot purettiin. Kauklahden ruotsinkielinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1906 Sakan tilalla. Nykyinen koulurakennus Kurttilassa valmistui 1910 ja kuuluu jugendtyylin merkittäviin puisiin koulurakennuksiin torneineen ja kymmenine kattoineen. Koulun nimi peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä on Kungsgårdsskolan. Koulusta valmistui kuvitettu historiikkiteos 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Palvelut ja yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikekeskus Kauklahden keskustassa.

Kauklahdessa kunnallisia palveluita tarjoavat muun muassa kirjasto, terveysasema, alakoulu, yhdistetty yläkoulu-lukio ja nuorisotila. Yksityisistä palveluista Kauklahdessa voidaan mainita apteekki, autokoulu, R-kioski rautatieasemalla, kukkakauppa, hammaslääkäri, eläinlääkäri, muutama parturi-kampaamo sekä ruokakauppa, jossa on myös asiamiesposti, Matkahuollon palvelupiste ja pankkiautomaatti. Kauklahdessa sijaitsee myös Halmeen leipomo, jonka Emil Halme perusti vuonna 1899.lähde? Leipomo-kahvila on edelleen toiminnassa.

Kauklahden aseman eteläpuolella Vanttilassa on Kauklahden teollisuusalue, jossa sijaitsee muun muassa Lumenen (entisen Noiron) kosmetiikkatehdas. Aseman luona toimi vuosina 1923–1952 Kauklahden lasitehdas, joka oli merkittävä työllistäjä. Nykyään rakennuksessa toimii Kuusakoski Oy:n palvelupiste.

Pitkäikäinen paikallinen pub, Kökkelin Hörppis lopetti toimintansa kahdesti (ja lopulta sulki ovensa lopullisesti). Saneeratussa autohuoltamossa toimi jonkin aikaa pizzeria.

1990-luvun alkupuolella lopetti myös keskustassa toiminut "ET", elintarvikekioski. Aikaisekseen ET oli erikoinen siitä, että kioskiin pääsi kauppamaisesti asioimaan sisäpuolelle. Kauklahden R-Kioski remontoitiin sisäkioskiksi vasta myöhemmin. Apteekki laajensi sittemmin toimintansa senkin tiloihin. Kaksi pankkikonttoria, Merita (ent. SYP) ja Leonia (ent. Postipankki) sulkivat myös vuoron perään.

Bassenmäellä sijaitsee Kauklahden VPK joka toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonkartano (1700-luvulta) ja vanha Espoonkartanon silta ovat alueen tunnettuja nähtävyyksiä. Bensulsin tien varressa vanha kivisilta.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauklahteen on hyvät junayhteydet johtuen siitä, että rantarata kulkee Kauklahden läpi. Kauklahden asemalla pysähtyvät paikallisjunat S, U, L ja E tarjoten palvelua useimmiten noin 15 minuutin välein. Paikallisjunaliikenteeseen tuli edelleen parannusta 12. elokuuta 2007 alkaen, kun E-junien pääteasemaksi tuli Kauklahti ja junaliikenteen vuorovälit tihenivät 30 minuutista 15 minuuttiin. Lisäksi linja-autot 18 ja 65 (Espoon sisäinen) sekä 165 ja 213 (seutubussit) palvelevat alueen asukkaita.

Rakennuskanta, asuntomessualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluetta.
Kauklahden vuoden 2006 asuntomessujen aluetta.

Muutamassa vuosikymmenessä mökkivaltaisesta radanvarren kylästä on tullut lähiömäisempi, ja kerrostalojakin on rakennettu 1970-luvulta asti. Kauklahden keskustan tuntuma on jo ennen asuntomessujen aikaa kokenut suuria mullistuksia: 1990-luku toi Kustaanmäen ja Ramsaynkujan suuret rivitaloalueet. Nykyään Kauklahti on kasvuseutua, muun muassa Hansavalkama on uusi rakenteilla oleva asuinalue Kehä III läheisyydessä.

Vuoden 2006 asuntomessut pidettiin Kauklahdessa. Messuilla kävi odotettua vähemmän väkeä, 174 305 kävijää [2], mutta Espoon kaupunki oli julkisuudessa niihin silti tyytyväinen. Lehdistössä kiiteltiin messualueen arkkitehteja modernista ja ennakkoluulottomasta suunnittelusta [3]

Lähitulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaarallinen Hyttipojankujan vartioitu tasoristeys on siirtynyt historiaan; risteys suljettiin eritasoristeyksen rakentamisen vuoksi 4.6.2009. Tasoristeyksen kautta kuljettiin paljon Kauklahden teollisuusalueelle ja Vanttilaan. Suurena vaaratekijänä oli paitsi junien nopeudet, niin myös tasoristeyksen sijainti Ison maantien välittömässä läheisyydessä heti mäen alla, autoilijoiden varomattomuus sekä liikennesääntöjen noudattamattomuus tasoristeyksen alueella. Puomien ollessa alhaalla toisinaan pitkäänkin – kun tasoristeys oli Kauklahden aseman varoalueella – sumppuuntui myös Iso maantie helposti. Eritasoristeyksen avulla ongelma poistui, kun uusi tunneli avattiin 14. tammikuuta 2011.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikä on Kauklahti Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.8.2010.
  2. Loppuraportti
  3. Hesarin artikkeli
  4. Espoon Vantinportti avataan liikenteelle perjantaina HS.fi pääkaupunkiseutu. 13.1.2011. Viitattu 15.1.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]