Kuntosali
Wikipedia
Kuntosali on paikka, jossa perinteisesti voimailulajien urheilijat ovat harjoitelleet. Nykyään kuntosaliharjoittelu kuuluu voimailijoiden lisäksi myös lähes kaikkien muidenkin urheilijoiden harjoitusohjelmaan ja on myös suosittu harrastus tavallisten kuntoilijoiden keskuudessa. Lihaskunnon lisäksi voi harjoittaa myös aerobista kuntoaan. Jos palveluihin kuuluu perinteisen kuntosalin lisäksi muita liikuntapalveluja, kuten esimerkiksi ryhmäliikuntaa, palloilulajeja tai vesiurheilumahdollisuuksia, kutsutaan paikkaa yleisemmin nimellä kuntokeskus tai kuntoklubi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuntosalivälineet
[muokkaa] Vapaat painot
Perinteisimmät kuntosalivälineet ovat vapaat painot, toisin sanoen levytangot ja -painot sekä käsipainot. Kaikkia lihasryhmiä pystytään hyvin harjoittamaan vapailla painoilla, mutta jalkakyykyn suorittamiseen tarvitaan lisäksi yleensä kyykkyteline ja penkkipunnerruksen suorittamiseen punnerruspenkki. Vapailla painoilla tehtävissä liikkeissä liikerata on luonnollinen ja koordinaatio kehittyy paremmin kuin laitteilla tehtävissä liikkeissä.
Iso levytanko painaa tavallisimmin 20 kg, ja esimerkiksi hauiksen harjoittamiseen tarkoitettu pieni mutkatanko usein 8 tai 10 kg. Levypainojen yleisimmät koot ovat 1,25 kg, 2,5 kg, 5 kg, 10 kg, 15 kg, 20 kg, 25 kg ja 50 kg. Painot ovat usein standardivärisiä. Kilpailuja varten standardisoitu väri on:
- 10 kg painolle vihreä
- 15 kg painolle keltainen
- 20 kg painolle sininen
- 25 kg painolle punainen
Levypainojen paikallaan pitämiseen tarkoitettavien lukkojen standardipaino on 2,5 kg.
Käsipainoja on useilla kuntosaleilla kilon välein välillä 1–10 kg. Painavampia painoja löytyy usein 2,5 kg välein. Tavallisia ovat 12,5 kg, 15 kg, 17,5 kg, 20 kg jne. käsipainot).
[muokkaa] Kuntosalilaitteet
Vapaiden painojen ohella kuntosaleilta löytyy yleensä kokoelma erilaisia laitteita. Lihaskunnon harjoittamiseen tarkoitettuja laitteita ovat:
- alatalja
- ala- ja ylävinopenkki
- dippiteline
- erilaiset vatsalaudat
- hack-kyykkylaite
- jalkaprässi
- ojentajatalja
- pohjelaite (seisten ja istuen käytettävät versiot)
- punnerruslaite rinta- ja olkapääpunnerruksia varten
- rekkitanko
- reidenkoukistuslaite (istuen ja maaten käytettävät versiot)
- reidenojennuslaite
- reidenlähennyslaite
- reidenloitonnuslaite
- selkälihaskone
- Smith-laite
- vatsalihaskone
- ylätalja
Usein näkee myös monitoimilaitteita, jotka sisältävät useamman laitteen toimintoja.
Aerobisen kunnon harjoittamiseen tarkoitettuja laitteita ovat:
[muokkaa] Kuntosalit Suomessa
Kansallisen liikuntatutkimuksen 2005–2006[1] mukaan kuntosaliharrastajien määrä Suomessa (524 000) ylittää ensimmäisen kerran tutkimussarjan aikana yli puolen miljoonan harrastajan rajan. Kuntosaliharrastajien määrä on lisääntynyt neljän vuoden aikana 165 000, mikä merkitsee yli 40 000 uutta harrastajaa vuotta kohden. Kuntosaliharrastuksen yleistymistä voi tutkimuksen mukaan selittää kuntosalien määrän lisääntymisellä, salien laadun parantumisella ja alan yrittäjien aktiivisella markkinoinnilla. Tutkimuksen mukaan painonnostajien määrä on kuitenkin samalla aikavälillä laskenut 44 prosenttia. Harrastajien määrän kasvu selittyy tavallisten kuntoilijoiden määrän kasvulla.
Liikunta ja urheilu työllistävät yli 20000 suomalaista, kun viime vuosikymmenellä määrä oli tuhansia pienempi. Uusia työpaikkoja on syntynyt etenkin kuntosalibisnekseen. [1]
[muokkaa] K-kuntokeskukset
Suomen kuntoliikuntaliitto perusti vuonna 1934 K-salijärjestelmän kuntokeskussuositukset hyväksyneistä kuntosaleista. Tähän liittyneet kuntokeskukset osallistuvat Suomen Kuntoliikuntaliiton kehittämässä ja edistämässä laatujärjestelmässä ja koulutuksessa. K-Kuntokeskukseksi hyväksytyllä keskuksella on koulutetut ohjaajat, asianmukaiset tilat sekä turvalliset laitteet ja välineet. K-kuntokeskukset ovat tehneet myös antidopingsopimuksen Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n kanssa.[2]
[muokkaa] Kuntokeskukset
Suomessa on noin 450 kaupallista kuntosalia. Suurin osa kaupallisista kuntosaleista toimii itsenäisinä yrityksinä, osa taas toimii kuntokeskusketjujen puitteissa. Ketjuja ovat esimerkiksi CMS-klubit, jolla on 36 yksityisessä omistuksessa olevaa keskusta ympäri Suomea. Ladylinella on 24 naisille palveluja tarjoavaa keskusta. Finnbody-ketjuun kuuluu 12 keskusta. Elixialla keskuksia on yhdeksän, SATS:lla seitsemän ja Motivuksella seitsemän, joista osa on vain naisille. Lisäksi on ei-kaupallisia, yhdistysmuotoisina toimivia kuntosaleja, ja kuntien omistuksessa on kuntosaleja lähes 200.
