Personal trainer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Personal trainer on liikunta-alan ammattinimeke, joka vastaa henkilökohtaista kuntosaliohjaajaa. Personal trainer -nimikkeelle synonyymejä ovat mm. henkilökohtainen valmentaja, kunto-ohjaaja, omavalmentaja ja yksilöohjaaja.

Personal trainerit ovat perinteisesti työskennellyt liikunta- ja kuntokeskuksen yhteydessä tarjoten palvelujaan keskuksen jäsenille, mutta yhä useammin personal trainerin löytää myös muunlaisista toimintaympäristöistä. Personal trainer toimii lähtökohtaisesti henkilökohtaisena valmentajana, ohjaten asiakastaan kohti parempia terveystottumuksia. Asiakkaan tavoite määrittää personal trainerin työnkuvaa. Se voikin vaihdella pitkäjänteisestä elintapojen muutosprosessin tukemisesta lihasmassan kasvattamiseen tähtäävään intensiiviseen kuntosalivalmennukseen. Useimmat personal trainerit ovat erikoistuneet ohjaamaan tietynlaisia asiakasryhmiä, kuten painonpudottajia, kuntourheilijoita tai vaikkapa fitness-lajeissa kilpailemaan tähtääviä asiakkaita.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Personal trainer ei ole suojattu ammattinimike Suomessa. Personal trainer voi olla koulutustaustaltaan esimerkiksi fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja, tai hän on voinut suorittaa personal trainer -koulutuksen. Kuitenkin kuka tahansa voi käyttää personal trainer nimikettä itsellään.

Euroopassa toimiva European Health and Fitness Association (EHFA) on laatinut personal trainer -koulutukselle laatustantardit. EHFA:n standardien mukaisen koulutuksen käyneet personal trainerit löytyvät Ereps-rekisteristä.

Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan koulutustausta ja luotettavat sertifikaatit ennustavat personal trainerin tietotaitoa paremmin kuin kokemusvuodet kentällä.[1] Parhaiten tutkimuksessa menestyivät ne, joilla oli joko National Strength and Conditioning Associationin (NSCA) tai American College of Sports Medicinen (ASCM) sertifioima koulutus. Yhdysvalloissa, personal trainer -koulutusten laatua valvoo ja koulutustahoja akkreditoi National Commission for Certifying Agencies (NCCA), samaan tapaan kuin EHFA valvoo ja akkreditoi koulutustahoja EU:ssa.

Personal training tutkitusti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Personal trainingin hyötyä asiakkeelle on tutkittu kahdessa kokeellisessa, satunnaistetussa tutkimuksessa.[2][3]

Ensimmäisessä tutkimuksessa tulos penkkipunnerruksessa parani personal trainerin ohjauksessa 22 %, omatoimisesti 15 %. Jalkakyykyssä parannus oli 33 % ja 25 %, samassa järjestyksessä. Kyykkyhypyssä eroa ryhmien välillä ei ollut (mitattiin 10 toiston sarjana 30 % jalkakyykyn maksimista (1RM)). Voimakestävyys penkkipunnerruksessa (80 % penkkipunnerruksen 1RM) parani molemmissa ryhmissä, kallistuen personal trainingin hyväksi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kehon rasvattomassa massassa tai rasvaprosentissa ei ollut eroa ryhmien välillä.[2]

Toisessa tutkimuksessa personal trainerin ohjaamat miehet lisäsivät lihasmassaa keskimäärin 1,3 kg, verrokkiryhmässä lihasmassa ei lisääntynyt ollenaan. Kehonkoostumuksen mittaukseen käytettiin kaksienergiaista röntgensädeabsorptiometriaa eli DXA:a. Personal trainerin ohjauksessa tulos penkkipunnerruksessa parani 44 %:lla, omatoimisesti 19 %:lla. Ponnistusvoima parani personal trainerin ohjauksessa 6 %, omatoimisesti parannus jäi alle yhden prosentin. Personal trainerin avulla maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) parani 7 %, omatoimisesti harjoitelleilla se yllättävää kyllä heikkeni 3 %. Jalkaprässissä tulos parani personal trainerin ohjauksessa 38 %:lla ja omatoimisesti 25 %:lla. Eroa oli myös siinä, kuinka moni yleensäkään onnistui parantamaan tuloksiaan. Siinä missä personal trainerin ohjaamista miehistä kaikki paransivat jossain määrin tulostaan jalkaprässissä, tuli kehitystä omatoimisesti harjoitelleista alle neljällä viidestä. Penkkipunnerruksessa ja ponnistusvoimassa trendi oli sama, mutta ero ryhmien välillä oli suurempi personal trainingin hyväksi.[3]

Palkkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Personal trainerin ansainta voi vaihdella sen mukaisesti, kuinka hän on työllistynyt. Personal trainer voi työllistyä esimerkiksi itsenäisenä ammatinharjoittajana tai työsuhteessa liikunta- tai kuntokeskuksen kanssa. Nykyaikana myös osuuskuntapohjaiset laskutuspalvelut mahdollistavat personal trainerille yrittäjämäisen työskentelymallin. Palkkavertailun mukaan personal trainerin keskipalkka Suomessa on 2 425 euroa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Malek MH, Nalbone DP, Berger DE, Coburn JW. (2002). Importance of health science education for personal fitness trainers. J Strength Cond Res. 2002 Feb;16(1):19-24. PMID: 11834102.
  2. a b Mazzetti SA, Kraemer WJ, Volek JS, Duncan ND, Ratamess NA, Gómez AL, Newton RU, Häkkinen K, Fleck SJ. (2000). The influence of direct supervision of resistance training on strength performance. Med Sci Sports Exerc. 2000 Jun;32(6):1175-84. PMID: 10862549.
  3. a b Storer TW, Dolezal BA, Berenc M, Timmins JE, Cooper CB. (2014). Effect of Supervised, Periodized Exercise Training versus Self-Directed Training on Lean Body Mass and other Fitness Variables in Health Club Members. J Strength Cond Res. 2014 Jan 3. [Epub ahead of print]. PMID: 24276303.