Kuninkaantie
Wikipedia
| Kuninkaantie Kungsvägen |
Kuninkaantie (ruots. Kungsvägen) on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Venäjälle Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin asti. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty myös Suureksi Rantatieksi. Suomen matkailumarkkinoinnissa tie alkaa Turusta.
Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Tie on yhdistänyt Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä, mutta vain harvoissa kohdissa nykyiset valtatiet enää kulkevat vanhan tielinjauksen kohdalla. Jotkin osuudet vanhasta Kuninkaantiestä on nykyisin luokiteltu seututeiksi, toiset yhdys- tai paikallisteiksi, mutta paikoitellen vanha tielinjaus on kokonaan katkaistu.
Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, jotka majoittivat ja kestitsivät Kuninkaantien kulkijoita. Mahtavien aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin.
Idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka aarteistoon voi nykyään helposti tutustua. Keskiaikaiset kirkot, kauniit kartanot, maalaukselliset ruukinkylät, idylliset satamakaupungit ja viehättävät kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta menneisyydestä.
Tie on merkitty ruskein kilvin, jossa on kultaisen kruunun kuva, ja kyltissä lukee Kuninkaantie. Karjaalta itään, Kirkkonummelle, tie haarautuu kulkemaan sekä Inkoon että Siuntion kautta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuninkaantie pääkaupunkiseudulla
Keskiaikainen Kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki eikä alkuperäinen tielinjaus kulje Helsingin kautta. Pääkaupunkiseudulla se kulki pitkän matkan jokseenkin lähellä nykyistä Kehä III:ta, Kirkkonummen Jorvaksesta Vantaan Hakkilaan saakka. Helsingistä länteen johtavan Länsiväylän edeltäjä, 1930-luvulla rakennettu Jorvaksentie, päättyikin alkujaan lännessä juuri Jorvakseen, jossa se liittyi vanhaan päätiehen.
Jorvaksesta vanha Kuninkaantie jatkui koilliseen, Espoon kartanon ohi sekä Kauklahden ja Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen, joka on vanha teiden risteyspaikka. Tällä välillä tien eri osuuksilla on nykyisin muun muassa nimet Mansalantie, Kuninkaankartanontie ja Iso Maantie. Bembölessä Kuninkaantiestä erkani jo varhain Helsinkiin johtava tie, joka hieman oikaistuna on nykyinen Turuntie.
Jo Helsingin perustamisen jälkeen vanhan Kuninkaantien osuus Bembölestä Hakkilaan jäi sivutieksi. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanolle on nykyisin virallisestikin nimeltään Kuninkaantie. Kartanon puistossa vanhan tien kohdalla on nykyisin vain kapea puistokäytävä. Järvenperästä vanha tie jatkui Pitkäjärven kaakkoisrantaa pitkin Vantaan puolelle. Martinlaakson tienoilla se on nykyisin osittain kokonaan poissa käytöstä ja jäänyt tonttien alle. Idempänä se jatkui nykyistä Ylästöntietä pitkin Helsingin pitäjän kirkonkylään ja sieltä edelleen Tikkurilan kautta Hakkilaan. Hakkilassa siihen yhtyi toinen vanha Helsinkiin johtava tie, nykyistä Lahdenväylää myötäilevä Vanha Porvoontie. Tästä liittymäkohdasta Kuninkaantie jatkui edelleen, nykyisin yhä suurelta osin Vanhan Porvoontien nimisenä, Kuninkaanmäen ja Sipoon kirkonkylän kautta Porvooseen.
[muokkaa] Kunnat manner-Suomessa
- Turku
- Kaarina
- Piikkiö
- Paimio
- Halikko
- Salo
- Perniö
- Tammisaari
- Karjaa
- Pohja
- Lohja
- Inkoo
- Siuntio
- Kirkkonummi
- Espoo
- Vantaa
- Sipoo
- Porvoo
- Pernaja
- Loviisa
- Ruotsinpyhtää
- Pyhtää
- Kotka
- Hamina
- Virolahti
[muokkaa] Säännöt kuninkaantiellä
- Ohita vastaantulija vasemmalta, jotta miekkakäsi on ohitettavan puolella! Vastaantulija saattaa olla maantierosvo. (Sääntö kumottiin Ruotsissa vasta 1967!)
- Älä rasita hevosta, vaihda se seuraavassa kestikievarissa.
- Älä aja tai ratsasta humalassa.
- Liian pieni poika ei saa olla ajomiehenä.
- Älä kilju, kiroa tai melua tiellä! Siitä sakotetaan viidellä hopeataalarilla!
