Espoon keskus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Espoon keskus
Esbo centrum
Espoon kartta jossa Espoon keskus korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro
Suuralue Vanha-Espoo
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku 16 192 (2006–2007)[1]
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot 02760, 02770
Osa-alueet Alakallio, Espoontori, Hösmärinmäki, Joupinmäki, Jouppi, Kaivomestari, Kannusillanmäki, Kiltakallio, Kirkkojärvi, Kirstinharju, Kulovalkea, Lakela, Pappilanmäki, Pitkänotko, Saarniraivio, Sokinvuori, Suna, Sunanniitty, Suvela, Suviniitty, Tuomarila, Tuomarinkallio
Lähialueet Kauniainen, Karvasmäki, Kaupunginkallio, Kuurinniitty, Muurala, Sepänkylä

Espoon keskus (ruots. Esbo centrum) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee likimain Espoon maantieteellisessä keskuksessa. Espoon keskus on myös Vanha-Espoon suuralueen, jonka väkiluku vuonna 2004 oli 31 092, aluekeskus. Espoon keskus on myös Espoon hallinnollinen keskus: Siellä sijaitsevat kaupungintalo, valtuusto ja virastokeskus. Espoon keskus rakennettiin nimensämukaisesti kaupungin keskustaksi syrjäyttämään Helsingin rajalla sijaitsevan Leppävaaran valta-asemaa.

Espoon keskuksen kaupunginosaan kuuluvat Kiltakallion, Kirkkojärven, Saarniraivion, Sunan, Suvelan ja Tuomarilan asuinalueet. Tälle niin sanotulle Suviniityn asuinalueelle on suunnitteilla lisää asuinrakentamista.

Espoon keskus sai nykyisen nimensä 1970-luvulla. Aiemmin paikalla ollutta kirkonkylää kutsuttiin Espoon kyläksi (ruots. Esbo by) tai Pappilankyläksi (ruots. Prästgårdsby). Tämä pieni kylä koostui viidestä suurehkosta tilasta, jotka ovat antaneet nimensä alueen asuinalueille: Doms (Tuomarila), Jofs (Jouppi), Kirsti (Kirstinmäki), Dahl ja Suna. Nykyinen keskusalue kuitenkin ulottuu myös kahden naapurikylän, Muuralan (ruots. Morby) ja Suvelan (ruots. Södrik) alueelle. 1900-luvun alkupuolella kutsuttiin usein myös koko aluetta Muuralaksi, jota nimeä nykyään käytetään vain keskuksen luoteispuolella olevasta alueesta. Tosin nimi Muurala saatetaan ottaa uudestaan käyttöön Espoon keskuksen tilalle osana alueen maineenparantamistoimenpiteitä. Kylässä on ollut pysyvää asutusta ainakin 700–800 vuotta, luultavasti paljon pidempään. Alueella on tehty arkeologisia löytöjä jo tuhansia vuosia aiemmin olleesta asutuksesta.lähde?

Espoon keskus ja kauppakeskus Espoontori

Alueen kaupallinen keskus on kauppakeskus Espoontori. Espoon keskuksessa toimivat Kuninkaantien lukio ja Omnia-ammattiopisto. Vuonna 2003 Espoon keskukseen valmistui Kaivomestarin kiinteistö, joka on Suomen mittakaavassa harvinainen: yksityisin varoin toteutettu lukio-, uimahalli- ja liikuntahallikiinteistö. Suomen ensimmäinen Ikea-tavaratalo sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä Espoon rautatieasemalta Bembölen suuntaan.

Espoon keskuksessa sijaitsee Espoon tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Samalla paikalla on aiemmin sijainnut puinen kirkko. Espoon keskuksessa sijaitsee myös muun muassa Lagstadin kotiseututalo. Nykyisin ruotsinkielisen kotiseutuyhdistyksen avoimena pitämä talo oli valmistuessaan vuonna 1873 Espoon ensimmäinen kansakoulu ja toimi sotien aikana muun muassa synnytyslaitoksena, kun naistenklinikka oli evakossa Espoossa.

Espoon VPK:n paloasema sijaitsi aiemmin Pappilanmäen juurella, paikalla, johon valmistui seurakuntatalo vuonna 1995.[2] VPK:n nykyinen rakennus on Espoonjoen eteläpuolella, Kannusillanmäen juurella.

Vuosina 20072009 Espoon keskusta on kehitetty voimakkaasti muun muassa rakentamalla uusia asuntoja ja viheralueita sekä parantamalla palveluita. Kauppakeskus Espoontorin viereen valmistui marraskuussa 2008 uusi Kauppakeskus Entresse, jonka ylimpään kerrokseen tulee uusi Keski-Espoon kirjasto. Uusi aluekirjasto tulee olemaan hieman Kirjasto Omenaa pienempi ja siten Espoon kolmanneksi suurin kirjasto.

Hieman myöhemmin valmistuu Kauppakeskus Espoontorin laajennusosa. Näiden rakennushankkeiden johdosta alueen kaupalliset palvelut tulevat lähivuosina lähes kolminkertaistumaan, ja kauppakeskusten yhteenlasketun pinta-alan määrä ylittämään 34 000 neliömetriä.lähde?

Osana kehittämishanketta Espoon keskuksen rautatieaseman päällä olevat jalankulkusillat saavat uuden pinnoitteen ja virastokeskuksen rakennukset (muun muassa kaupungintalo) peruskorjataan ja niiden julkisivumateriaalit uusitaan. On myös mahdollista, että kaupungintalo puretaan.

Junaradan eteläpuolelle niin sanotulle Suviniityn asuinalueelle on tulossa tornitalo maamerkiksi Espoon keskukselle.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Espoon rautatieasemalla pysähtyvät rantaradalla kulkevat kaukojunat pendolinoja myöten. Lähijunista Espoon keskuksessa eivät pysähdy Helsingin ja Karjaan välillä kulkevat Y-junat.

Linja-autovuoroja on lukuisia, niin seudullisia kuin paikallisiakin. Yhteyksiä on joka ilmansuuntaan. Useilla linjoilla pääsee Helsinkiin esimerkiksi Leppävaaran ja Munkkiniemen kautta. Lisäksi sisäisiä linjoja kulkee Tapiolaan.

[muokkaa] Viitteet

  1. Österholm, Eija: Tietoisku 3/2006 (PDF) (Tässä yhteydessä Espoon keskuksen asukasluku = Kanta-Espoon asukasluku − (Kaupunginkallion + Kuurinniityn + Ymmerstan asukasluvut)) 4.5.2006. Espoon kehittämis- ja tutkimusryhmä. Viitattu 6.10.2008.
  2. Espoon kaupunkipolut – Espoon keskus (PDF) (Sivu 7, Kohde 21) Espoon kaupunki. Viitattu 6.10.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoon keskus.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä