Espoon rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Espoo
Esbo
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Epo
Rataosa  Helsinki–Turku
Sijainti  60°12′18″N, 024°39′22″EKoordinaatit: 60°12′18″N, 024°39′22″E
Osoite  Espoon silta, 02770 Espoo
Etäisyydet  Tuomarila 1,6 km
Kauklahti 3,7 km
Avattu  1903
Liikenne
Käyttäjiä   7 200 / vrk. (lähiliikenne, kevät 2008)[1]
Kaukoliikenne  Helsinki–Turku
Lähijunat  S U L E
Vaihtoyhteydet  Espoon bussit
18, 19, 27, 27V, 31, 42, 46, 81, 81V, 82, 82B, 82K, 82KB, 85, 85A, 86, 86H, 86HT, 86T, 87, 87K, 88, 88K, 88KB
Seutuliikenne
154, 154N, 154T, 156, 213, 213N, 270, 270N, 530, 535, 540(U-linja)
Espoon palvelulinjat
P80
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm (Liikenneviraston standardi)
Lyhin ja pisin pituus  240 m; 322 m[2]
Pinnoite  Asfaltti
Infonäytöt  6 kpl [2]
Asemarakennus
Tyyppi  V luokan asema
Suunnittelija  Bruno Granholm
Materiaali  puu
Rakennettu  1903, laajennus 1909 ja 1955
Lipunmyynti  kyllä
Hissejä  3
Ratapiha
Raiteisto  4 laituriraidetta
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons

Kuva asemalta
Espoon vanha asemarakennus.

Espoon rautatieasema (lyh. Epo, ruots. Esbo järnvägsstation) sijaitsee Espoon keskuksessa, rantaradan varrella, Tuomarilan ja Kauklahden asemien välissä, noin 20 kilometriä Helsingin päärautatieasemasta. Se on ainoa rautatieasema Espoon alueella, jossa myös kaukoliikenteen junat pysähtyvät. Se rakennettiin vuonna 1903 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaisesti. Asemaa laajennettiin 1909.

Asemarakennuksessa on koristeellisia yksityiskohtia. Rakennuksessa toimi Espoon asema vuosina 19031981 ja myös posti siirtyi asemalle heti sen valmistuttua, kun asemapäällikön ja postiaseman hoitajan virat yhdistettiin. Nykyisin Espoon asema toimii raiteiden yllä olevassa "ylikulkusillassa", joka valmistui 1981, ja posti sijaitsee radan eteläpuolella. Espoon kaupunki osti aseman 2008 VR-Yhtymältä. Aseman parannustyötä tehtiin 2009–2010[3] ja 31. toukokuuta 2010 vietettiin uusitun Espoon sillan avajaisia.[4] Parannustöissä varauduttiin myös tulevan matkakeskuksen tilavaatimuksiin korottamalla Espoontorin ja nelosraiteen välistä siltaa linja-autoterminaalia varten.[5]

Espoon asemalla pysähtyvät junat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman ympäristö ratalinjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha asemarakennus on pysynyt paikallaan yli 100 vuotta, mutta sen molemmin puolin ratalinjaus on muuttunut. Kaupunginkallion tunnelia ei alun perin ollut, vaan rata kiersi kallion pohjoispuolelta Läntisen jokitien kohdalta. Samoin aseman itäpuolinen kallioleikkaus on myöhemmin tehty. Vanha ratavalli -niminen tie kulkee vanhaa radan linjaa. Molemmissa paikoissa merkkejä radan vanhasta linjasta erottui maastossa vielä talvella 2004.

Asemalaiturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiturilta yksi liikennöidään Kirkkonummen suuntaan. Laiturin 1 toisella puolella on linja-autopysäkki ja taksiasema.

Keskilaituri jakautuu laitureihin 2 ja 3. Raiteelta 1 liikennöidään Kirkkonummen suuntaan ja raiteelta 2 Helsinkiin. Raiteet 3 ja 4 poistettiin käytöstä, kun E-junan pääteasema siirrettiin Kauklahteen.

Laiturin 4 toisella puolella on Espoon torialue ja pohjoiseen menevien linja-autojen kääntöpaikka sekä kauppakeskus Espoontori.

Leppävaaran kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavan Espoon asemalle ja näin pystyttäisiin tihentämään Rantaradan lähijunaliikennettä välillä HelsinkiEspoo.

Silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 avatussa sillassa toimii kahvila ja VR:n palvelutiskit. Siellä on myös kolme lippuautomaattia, joista yksi on käteis- ja matkakorttiautomaatti ja kaksi pankki- ja luottokorttiautomaatteja. Sillassa on myös 3 hissiä, 2 liukuportaat ja 3 porraskäytävää. Peruskorjauksen yhteydessä myös lasitus ja katto uusittiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo–Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä (PDF) (s. 34) 2009. Ratahallintokeskus. Viitattu 10.8.2009.
  2. a b Verkkoselostus 2010, s. 61, 117. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.12.2009).
  3. VR 26.2.2009
  4. http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/05/tunkkainen_betoniloukko_muuttui_raikkaaksi_haapalehdoksi_1715841.html Yle 26.2.2009]
  5. Espoo 14.12.2009