Pääkaupunkiseudun lähiliikenne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lähijunat ja Helsingin metro kartalla.
Sm1-tyyppinen lähijuna Keravan asemalla.
Sm2-mallinen K-lähijuna Malmin asemalla

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne tarkoittaa VR-Yhtymän julkista paikallisjunaliikennettä Suomen pääkaupunkiseudulla. Lähiliikenne käyttää pääasiassa sähkömoottorijunia (Sm1, Sm2, Sm4, Sm5) mutta pääradalla on ruuhkaliikenteessä myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koottuja junia. Uudet junat hankkii ja niitä hallinnoi Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy. Viimeksi tarjouspyyntöjä uusista junista on tehty syyskuussa 2005. Lähiliikenne on, kuten Helsingin metrokin, täysin raskaisiin sähköjuniin perustuvaa joukkoliikennettä. Myös raideleveys on sama, 1524 mm, mutta liikennöintitavat eroavat jonkin verran: lähijunat saavat sähkönsä raitiovaunujen tapaan ilmajohdosta, metro puolestaan sivuvirtakiskosta. Lähiliikenteen junilla on myös käytössä myös kaukoliikenteen raiteet, jolloin on mahdollista tarjota 2-3 kertaa Helsingin metroa nopeampaa liikennettä. Tulevaisuudessa tekniset ratkaisut lähiliikenteen junien ja Helsingin metrojen välillä kasvavat, kun käyttöön otetaan metron automaattiajo ja laituriovet. Operaattorikohtaiset erot ovat mm. vuoroväli, lähiliikenteessä 10-60 minuuttia ja metrossa 8-10 minuuttia sekä palvelut junissa ja asemilla.

Junavuoroja ajetaan päivittäin keskimäärin 850. Lähiliikenteen junissa voi HSL-alueella käyttää vain HSL:n lippuja, muualla pätee VR:n vyöhyketariffi. Pääkaupunkiseudun liikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaava viranomainen on eduskunnan hyväksymän joukkoliikennelain[1] mukaan 1. tammikuuta 2010 alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Junatarjonta on pääkaupunkiseudulla tiheää. Keskimäärin junia kulkee pienemmiltä asemilta 1–3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta Helsingin rajojen sisällä, mutta junat tarjoavat melko tiheästi yhteyksiä myös muihin Helsingin seudun kuntiin. Lähijunat ovat ruuhka-aikaan nopeudessa hyvin kilpailukykyisiä auton kanssa, keskinopeus on esimerkiksi R-junalla Keravalta Pasilaan 96 km/h pysähdykset mukaan laskettuna.lähde? Vertailun vuoksi autolla ruuhka-ajan ulkopuolellakin keskinopeus olisi tällä välillä 57 km/h.

Kaupunkiradat ovat Ratahallintokeskuksen ja kaupunkien yhteisiä projekteja rakentaa lisäraide tiheästi liikennöidyille rataosuuksille pääkaupunkiseudulla, mikä sallii lähiliikenteen erottamisen kaukoliikenteestä. Omilla raiteilla voidaan liikennöidä useammin ja varmemmin, eikä kaukoliikenne häiriinny lähiliikenteestä.

Lähiliikenteen ratoja on neljä. Kaikki radat alkavat Helsingin päärautatieasemalta ja jatkavat Pasilan rautatieaseman läpi pysähtyen siellä ennen erkaantumistaan eri suuntiin. Lahden oikorata erkanee pääradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja Martinlaakson rata rantaradasta Helsingin Haagassa. Lähiliikenteessä siirryttiin avorahastukseen 1. tammikuuta 1987. Enää etukäteen ostettua matkalippua ei esitetty konduktöörille, vaan lipun voi leimata vaunun eteisessä olevassa leimauslaitteessa. Lipun voi edelleen ostaa myös junasta, mutta 2000-luvulta lähtien vain osastosta, jonka oven vieressä on lipunmyynnistä kertova sininen tarra.

Lähiliikenteen käytössä olevat rataosuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen rata on osa päärataa ja jatkuu pohjoiseen Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Sähköjunaliikenne radalla alkoi vaiheittain, rataosuudella HelsinkiHiekkaharju 1. syyskuuta 1970, HiekkaharjuKerava 1. joulukuuta 1970 ja KeravaRiihimäki 28. tammikuuta 1972.

Vuonna 2004 avattu Keravan kaupunkirata mahdollisti laajan vuorotarjonnan lisääntymisen Helsingin ja Keravan välisellä 11 asemalla.

Lahden oikorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. syyskuuta 2006 liikenteelle avattu Kerava-Lahti-oikorata erkanee pääradasta Keravan Kytömaalla. Rataosuudella ajetaan lähiliikennettä Z-junalla, joka pysähtyy Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä ennen saapumistaan Lahteen.

Rantarata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjaan rata kaartaa Espoon läpi länteen Kirkkonummen kautta Karjaalle. Kaukoliikenteen junat jatkavat eteenpäin rantarataa Turkuun. Sähköjunaliikenne alkoi Karjaan radalla Helsingistä Kirkkonummelle 26. tammikuuta 1969. Sähköistys Kirkkonummelta Karjaalle valmistui 1. tammikuuta 1993.

Leppävaaran kaupunkirata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaaran kaupunkiradan käyttöönotto 2. kesäkuuta 2002 mahdollisti vuorotarjonnan olennaisen lisäämisen Helsingin ja Leppävaaran välillä. Samalla Leppävaaran palvelualueen bussilinjastossa useita seutulinjoja suoraan Helsingin keskustaan lakkautettiin ja muutettiin liityntäliikenteeksi lähijuniin Leppävaaran asemalle.

Vantaankosken rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaankosken rata kulkee samaa reittiä pääradan kanssa Helsingistä Pasilaan ja Rantaradan kanssa Helsingistä Huopalahteen. Radalla liikennöi M-juna päiväsaikaan arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuorovälillä ja alkuillasta 15 min välein. Liikenne loppuu arkisin ja sunnuntaisin nykyään 2000-luvun alussa todetuista vandalismisyistä ja riittävän vartioinnin puutteesta johtuen aiemmin kuin muilla radoilla, jo klo 23.30. Puuttuvia myöhäisyön yhteyksiä korvataan suorilla bussiyhteyksillä. Perjantai- ja lauantai-iltoina radalla liikennöidään myös yöliikennettä. Sunnuntaiaamuna vuoroväli on puoli tuntia ja päivällä 15 minuuttia.

Vantaankosken rata tunnetaan myös Martinlaakson radan nimellä, sillä rata rakennettiin alun perin 1970-luvulla Martinlaaksoon asti, ja rataa jatkettiin Martinlaaksosta Vantaankoskelle 1990-luvun alussa. Vantaankoskelle on liikennöity 2. syyskuuta 1991 alkaen. Martinlaakson rata oli ensimmäinen suurprojektina suunniteltu rata, jossa ratayhteys, asemat sekä asemien palvelualueiden asemakaavoitus suunniteltiin yhdessä. Tämän ansiosta radan varren asuinalueet ovat tiiviitä, palvelut ovat lähellä sekä julkisen liikenteen – etenkin lähijunien – käyttö runsasta lyhyistä kävelymatkoista johtuen.lähde?

Rakenteilla oleva Kehärata tulee yhdistämään Vantaankosken Riihimäen rataan Tikkurilan kohdalla.

Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat

Tulevaisuuden suunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metro- ja kaupunkiradat sekä niiden suunnitellut laajennukset kartalla

Kehärata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kehärata

Rakenteilla oleva Kehärata (aiemmalta nimeltä Marja-rata) yhdistää uudella rataosalla Vantaankosken radan ja pääradan jatkamalla Vantaankosken rataa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Hiekkaharjuun. Hankkeen rakentaminen alkoi vuonna 2008, ja rata on tarkoitus avata vuonna 2015. Pääradasta rata erkanee Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä.

Pisara-rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pisara-rata

Pisara-rata on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisjunarata, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa ohjaamalla junat Pasilasta pisaran muotoiselle ratalenkille, jolla olisi myös vaihtoyhteys metroon Hakaniemessä sekä mahdollisesti Töölössä.

Junaliikenne Nikkilään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestä Keravan asemalta Ahjon kautta Nikkilään[2] ja mahdollisesti edelleen Kilpilahteen ja/tai Porvooseen.[2] Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon kaavoitetaan lisää asutusta ja mahdollisesti Sipookin tekee samoin. Konkreettisia suunnitelmia ei ole tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen aloittamiseen rataosalla. Ratahallintokeskus teki Sipoon kunnan kanssa selvitystä alueen maankäytöstä. Selvityksen tulos oli, että liikenne aloitetaan vasta jos alueelle kaavoitetaan tarpeeksi asutusta.

Tällä hetkellä rata Keravan ja Nikkilän välillä ei täytä henkilöliikenteen asettamia vaatimuksia. Radalta pitäisi poistaa tasoristeyksiä, rakentaa turvalaitteita ja laiturirakenteita. Sipoo kuitenkin vastustaa liikenteen aloittamista, ja kaikki suunnitelmat ovat tähän mennessä kaatuneet. Lisäksi Porvoon museoradalla lähestulkoon koko ratainfrastruktuuri tulisi uusia, mikäli sähköjunaliikennettä Porvooseen asti alettaisiin harjoittaa.

Asiaan vaikuttavat myös muut seikat kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuomien bussipuolen palveluita heikentävät vaikutukset, öljyjunaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat.lähde? Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pidemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]