Riihimäen rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riihimäki
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Ri
Rataosa  Helsinki–Riihimäki
Riihimäki–Tampere
Riihimäki–Lahti
Sijainti  60°44′07″N, 24°46′52″E
Osoite  Asemanaukio, 11130 Riihimäki
Etäisyydet  Hyvinkää 12,0 km
Ryttylä 9,5 km
Hikiä 8,0 km
Avattu  17.3.1862
Liikenne
Kaukoliikenne  Intercity
yöpikajunat
Taajamajunat  Riihimäki-Lahti(-Kouvola), Riihimäki-Helsinki, Tampere-Helsinki
Lähijunat  R H T
Asemarakennus
Lipunmyynti  kyllä
Hissejä  2
Ratapiha
Raiteisto  5 laituriraidetta (raiteet 1, 4, 5, 7 ja 8)
3 ohittavaa raidetta
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons

Kuva asemalta
Aseman laiturialuetta.

Riihimäen rautatieasema (lyh. Ri) on Suomen rataverkon liikennepaikka Riihimäen kaupungissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Alun perin asemarakennus suunniteltiin rakennettavan tiilestä, koska se oli Turengin ja Hämeenlinnan kanssa ehdolla Pietarin radan risteysasemaksi. Risteysaseman sijainnin jäätyä kuitenkin epävarmaksi asema suunniteltiin lopulta puusta. Radanrakennuksen taloudellisista vaikeuksista johtuen asema jäi rakentamatta, vaikka perustukset olivatkin jo valmiina. Rautatien avautuessa Riihimäellä oli tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.[1]

Pietarin rata päätettiin lopulta vuonna 1867 rakentaa Riihimäen kautta sopivan maaston sekä sotilaallisten syiden takia. Ensimmäinen varsinainen asemarakennus Riihimäelle tuli seuraavana vuonna, kun Hyvinkäältä siirrettiin työpäällikön asuinrakennus, jota laajennettiin kaksikerroksisella lisäsiivellä. Myöhemmin rakennusta laajennettiin useaan otteeseen tilan kasvattamiseksi ja uusien toimintojen lisäämiseksi.[1]

Nykyinen asemarakennus oli alkuperäisissä suunnitelmissa tarkoitus sijoittaa keskelle ratapihaa, mutta siitä luovuttiin kalliin hinnan vuoksi. Lopulta Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rakennus valmistui entisen paikalle vuonna 1935.[1]

Rautatieaseman eteläpuolelle avattiin matkakeskus huhtikuussa 2009. Samassa yhteydessä myös asemarakennuksen sisätiloja peruskorjattiin.[2]

[muokkaa] Riihimäen–Lopen rautatie

Pääartikkeli: Riihimäen–Lopen rautatie

Riihimäen–Lopen rautatie oli vuonna 1907 tehtailija H. G. Paloheimon rakentama 600 mm:n raideleveydellä ollut kapearaiteinen rautatie Riihimäen rautatieasemalta Lopen Kesijärvelle.

Rata oli alun perin Paloheimo-yhtiön tavarankuljetuksiin tarkoitettu hevosvetoinen rillirata, mutta vuonna 1911 se purettiin ja rakennettiin uudelleen järeämmillä kiskoilla. Radan uusimisen yhteydessä radalle hankittiin kaksi höyryveturia, jolloin alkoi myös aikataulunmukainen henkilöliikenne.

Henkilöliikenteen lisäksi rautatie palveli Santajärven ja Kesijärven sahoja, tiilitehdasta, sekä välitti muuta rahtia. Radalla oli liikennettä vuoteen 1952, jonka jälkeen se purettiin.

Rata alkoi Riihimäen rautatieaseman lännenpuoleiselta sivulta ja jatkui siitä nykyisiä Paloheimonkatua Kulmalan Puistokadulle ja siitä edelleen Riihimäen lasitehtaan ohi länteen. Kapearaiteinen rata toi Riihimäen asemalle jonkin verran henkilöliikennettä, sekä rahdin siirtokuormausta.

[muokkaa] Hotelli

Riihimäen-Lopen rautatien omistaja H. G. Paloheimo omisti yhdessä Valtion Rautateiden kanssa Riihimäen asemaa vastapäätä hotellin, joka oli rakennettu vuonna 1878. Vuoden vanhana hotelli paloi, mutta uudelleen rakennettuna se palveli aseman läpi kulkevia matkustajia usealla eri nimellä vuoteen 1943 asti, jonka jälkeen siitä tuli Paloheimo-yhtiön pääkonttori.

[muokkaa] Junien lähtöraiteet

  • Raiteelta 1 liikennöivät kaukojunat sekä joitakin T-, H- ja R-lähijunia Helsinkiin.
  • Raiteilla 2, 3 ja 6 ei ole laituria. Pysähtymättä ohi kulkevat junat (mm. Pendolinot) käyttävät niitä.
  • Raiteelta 4 liikennöidään pohjoiseen (Tampereen suuntaan). Muutamat vuorot tosin käyttävät joko raidetta 5 tai 7.
  • Raiteilta 5 ja 7 kulkevat T-, H- ja R-lähijunat Helsinkiin.
  • Raiteelta 8 liikennöivät taajamajunat Lahteen ja Kouvolaan.

[muokkaa] Lähteet

  1. a b c Iltanen, Jussi: ”4. Päärata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 65-67. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. Riihimäen matkakeskus avattiin riihimaki.fi. 1.4.2009. Viitattu 20.6.2010.

[muokkaa] Katso myös

Tämä rautatieliikennepaikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä