Lahden oikorata

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lahden oikorata
Perustiedot
Reitti  Kytömaa–Hakosilta
Rakennettu  20032006
Avattu  1. syyskuuta 2006
Omistaja  Suomen valtio
Ylläpitäjä  Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk  79
Tavarajunia / vrk  4
Tekniset tiedot
Pituus  75,7 km
Raiteiden lkm  2
Raideleveys  1524 mm
Sähköistys  2x 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  220 km/h
 • tavaraliikenteessä  120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus  Kytömaa–Hakosilta
Ohjauskeskus  Kouvola
Suojastus  kyllä
Kulunvalvonta  JKV
Juhlajuna oikoradalle ja paikallisjuna ennen lähtöään Lahdessa 1. syyskuuta 2006.
Juhlajuna oikoradalle kuusi minuuttia ennen lähtöään Lahdessa 1. syyskuuta 2006.
Oikoradan kiskoja asennetaan Mäntsälässä 27. heinäkuuta 2005.

Lahden oikorata on Keravan ja Lahden välinen Suomen nykyaikaisin rautatieosuus. Oikorata avattiin 3. syyskuuta 2006.[1] Se erkanee pääradasta Kytömaalla ja liittyy Riihimäki–Lahti-rataan Hakosillassa.

Rautateiden suurin hanke kolmeen vuosikymmeneen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerava–Lahti-rautatielinja on valtion Ratahallintokeskuksen 331 miljoonan euron hanke ja samalla myös yksi suurimmista suomalaisista julkisen rakentamisen hankkeista vuosiin. Rautateillä vastaavan kokoinen edellinen hanke oli Jämsänkoski–Jyväskylä-rautatie, joka valmistui vuonna 1977. Radan koko pituus on 74 km, mistä 63 km on kokonaan uutta osuutta. Uusia rautatieasemia rataosuudella ovat Mäntsälän rautatieasema ja Haarajoen rautatieasema Järvenpäässä. Siltoja rataosuudella on 76.

Riihimäen rataa Itä-Suomen liikenteelle korvaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosuus oikaisee itään johtavaa rataa siten, että Riihimäen sijasta junat kulkevat Keravalta suoraan Mäntsälän kautta Lahteen. Tämä nopeuttaa matka-aikoja Venäjän suuntaan ja Itä-Suomeen, minkä vuoksi Kerava–Lahti-rataosuutta sanotaan myös Savon radan oikaisuksi. Aiempi Riihimäeltä lähtevä ratalinja on vuodelta 1867. Oikoradan koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006.

Moottoritien suuntainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerava–Lahti-rautatie kulkee 80-prosenttisesti Lahdenväylän lähellä, joten sen rakentamiseksi ei ole tarvinnut ottaa liikenteen käyttöön laajoja kokonaan uusia alueita. Maata on lunastettu kuitenkin 430 ha ja mailta asuinrakennuksia 27. Maaleikkauksia tehtiin 2 600 000 m³ ja kallioleikkauksia 1 900 000 m³. Ratapenkereitä ja muita maa-alueita rakennettiin 4 000 000 m³. Euroopan unionin rahastot kattoivat 331 miljoonan euron kustannuksista 20 miljoonaa euroa.

Suurnopeusrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratayhteydellä käytettävä suurin nopeus on Pendolinolla 220 km/h. Oikoradan geometria sallisi 300 kilometrin tuntinopeudet, mutta hitaiden ja raskaiden tavarajunien takia kiskoja ei voida kallistaa tälle nopeudelle, koska muuten sisäkaarteiden kiskot kuluisivat kohtuuttomasti. Radan taloudellinen kannattavuus taas on laskettu siten, että sille tulee myös hitaita tavarajunia varsinkin Vuosaaren satamasta. Rata nopeuttaa matkustamista Lahteen ja edelleen idän suuntaan.

Aluevaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikoradan on ajateltu mahdollistavan entistä nopeamman työmatkaliikenteen Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle Pendolinojen avulla, mutta se myös ohjaa pääkaupunkiseudun kasvua Järvenpäähän ja Mäntsälään, mikäli kunnat pystyvät sopimaan VR:n kanssa lähiliikenteen tuesta. Oikoradan valmistumisen odotus johti kaavoitukseen Etelä-Mäntsälässä. Myös Orimattila kaavailee uutta taajamaa radan varteen.[2] Lahden ja Helsingin välinen työmatkaliikenne, pendelöinti, on synnyttänyt myös työmatkaliikenteen puolesta toimivan yhdistyksen Oiko ry:n.

Henkilöliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matka-aika Helsingistä Lahteen oikorataa pitkin on 48 minuuttia Pendolinolla, 54 minuuttia InterCity²:lla, 54 minuuttia InterCityllä ja 61 minuuttia lähijunalla. Ennen oikoradan avautumista liikenteelle matka-aika oli Riihimäen kautta matkustettaessa lyhimmillään tunti ja 21 minuuttia. Uusia asemia ovat Järvenpään Haarajoki ja Mäntsälä. Näillä asemilla pysähtyvät tunnin välein kulkevat lähijunat. Oikorata kuuluu kansainväliseen TEN-väylään (Euroopan laajuinen verkko, Trans-European network), joka kulkee Kööpenhaminasta ja Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin.

Aikataulumuutoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden radan käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös 3. syyskuuta 2006 alkaen osittain siihen liittyviä uudistuksia, joita kutsuttiin VR:n markkinoinnissa nimellä "Uusi juna-aika". Tämä tarkoitti maanlaajuista aikataulujen tarkistusta ja uusien junavuorojen käyttöönottoa. Myös joitain junavuoroja lakkautettiin.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne oikoradalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Z-junat ajavat Lahden oikorataa pitkin suoraan Lahteen ja osa niistä jatkaa Lahdesta taajamajunina Kouvolaan. Oikoradasta huolimatta osa Helsingin seudun lähijunista ajaa vielä Riihimäeltä Lahden kautta Kouvolaan. Riihimäen ja Lahden välillä ajetaan yksi junavuoro tunnissa suuntaansa.

Tavaraliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR Transpointin mukaan Lahden oikoradalle tulee vain kaksi tavarajunaparia. Kun tavaraliikenteessä rautatieoperaattori maksaa rataverkon käytöstä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä ja sähköisessä liikenteessä puolet eli 0,05 senttiä bruttotonnikilometriltä, Lahden oikoradan käytöstä on maksettava rahoitusvaiheessa 0,5 senttiä bruttotonnikilometriltä, jolloin sen käyttäminen maksaa tavaraliikenteessä sähkövetureilla kymmenen tai dieselvetureilla viisi kertaa niin paljon kuin muiden ratojen. 4 000 tonnin tavarajunasta Keravalta Lahteen koituisi 1 628 euron maksu, kun taas Riihimäen kautta ajettuna maksettava määrä olisi 202 euroa. Ajansäästöä 1 426 euroa kalliimpi lyhyempi reitti toisi 37 minuuttia.

Henna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikorata kulkee Mäntsälästä Lahteen Orimattilan Hennan kautta. Sinne on suunniteltu pistoraidemahdollisuutta mahdollisesti perustettavan teollisuusalueen yhdistämiseksi oikorataan.

Nostava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunta osti Ala-Okeroisten Nostavalta 110 hehtaaria maata Nostavan logistiikkakeskusta varten. Alue sijaitsee aivan oikoradan itäpuolella.

Oikoratafestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen festivaalijuna Mäntsälään juuri ennen lähtöään Lahdessa 1. syyskuuta 2006. Juna on tyypiltään Sm4.
Oikoratafestarit nuorille: Alliance feat Lahdessa 1. syyskuuta 2006.
Oikoratafestarit ja Raiteiden ilta varttuneille: Lahden Veteraanisoittokunta Lahden rautatieasemaa vastapäätä Mannerheimin patsaan aukiolla 1. syyskuuta 2006.

Oikoratafestarit olivat markkinointitapahtuma, jolla VR hankki julkisuutta oikoradalle. 1 500 halukkaalle jaettiin maksuttomia junalippuja Lahdesta Mäntsälään ja takaisin tehtäviä junamatkoja varten festarijunalla, joka oli tyypiltään Sm4.

Valokuvanäyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieasemilla oli valokuvanäyttely 32:sta Pietarin radan asemasta. Niistä vain Pietarin Suomen-rautatieasema oli ensimmäisen luokan asema, Viipurin ja Helsingin rautatieasemat toisen luokan asemia ja muut kolmannen tai neljännen luokan asemia.

Oikorata-lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratahallintokeskus julkaisi Oikorata-lehden, jossa esiteltiin laajasti Oikoradan etuja. Se on jaettu ilmaisjakeluna ja sen saa myös Internetistä PDF-tiedostomuodossa. [2]

Musiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden rautatieaseman päässä olevan varastomakasiinirakennuksen länsipuolella olleessa teltassa järjestettiin rock-konsertteja, joissa esiintyivät Alliance, Wiidakko ja Flipper. Juontajana toimi Jaana Pelkonen. Lanunaukiolla Rautatienkadulla järjestettiin kuorolaulukonsertti. Lahdessa rautatieaseman edessä Mannerheimin patsaalla järjestettiin veteraanisoittokunnan tapahtuma Raiteiden Ilta, joka korvasi Lahden taiteiden yön ja liittyi Lahden keskustan markkinointiin.

Taidepanimo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidepanimossa oli avoimien ovien päivä, jonka aikana avattiin VISU 06 -kokonaisuuteen kuuluva Helsinki-Lahti -pienoisrautatiemaisema. Taidepanimon kolmannessa kerroksessa järjestettiin myös myyjäiset ja mahdollisuus akvarellimaalaamiseen. Rautatieteema tulee esille myös elokuvana, kun Kino-Iiris esittää Suuri junaryöstö -elokuvan.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeat Itäradat -hankkeen päällikkönä toiminut Pertti Punkamaa kirjoitti kirjan "Oikaistiin - ei ajettu ohi, oikoradan syntyvaiheet", jossa kerrotaan Lahti–Kerava-radan ideasta August Fellmanin ideoinnista 1910-luvulta sen suunnitteluun 1980-luvun lopulla ja toteutukseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lahti - Salpausselän kaupunki 12.2.2007. YLE. Viitattu 16.6.2009.
  2. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahden oikorata.