Lahden oikorata

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelista puuttuu lähdemerkinnät tai ne on hankalasti integroitu ylipitkään linkkilistaan

Lahden oikorata

Perustiedot
Reitti	Kytömaa–Hakosilta
Rakennettu	2003–2006
Avattu	1. syyskuuta 2006
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Ratahallintokeskus
Liikenne
Operaattori(t)	VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk	79
Tavarajunia / vrk	4
Tekniset tiedot
Pituus	75,7 km
Raiteiden lkm	2
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	2x 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	220 km/h
• tavaraliikenteessä	120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	Kytömaa–Hakosilta
Ohjauskeskus	Kouvola
Suojastus	kyllä
Kulunvalvonta	JKV
Kerava–Lahti Km       Lyh.   Liikennepaikat  Kouvolaan  Heinolaan  Loviisaan 75,7 Lh Lahti  Salpausselälle 64,9 Hlt Hakosilta  Riihimäelle Porvoonjoki (silta) 50,5 Läh Lähdemäki 39,8 Sip Sipilä 30,3 Mlä Mäntsälä 21,6 Ksu Korvensuo 10,7 Haa Haarajoki 2,3 Kyt Kytömaa  Riihimäelle  Sköldvikiin 0,0 Ke Kerava  Helsinkiin Merkkien selitykset

Lahden oikorata on säännölliselle liikenteelle sunnuntaina 3. syyskuuta 2006 Keravan ja Lahden välille avattu Suomen nykyaikaisin rautatieosuus.^lähde?

Sisällysluettelo 1 Rautateiden suurin hanke kolmeen vuosikymmeneen 2 Riihimäen rataa Itä-Suomen liikenteelle korvaava 3 Moottoritien suuntainen 4 Suurnopeusrata 5 Aluevaikutuksia 6 Henkilöliikenne 6.1 Aikataulumuutoksia 7 Pääkaupunkiseudun lähiliikenne oikoradalla 8 Tavaraliikenne 8.1 Levanto 8.2 Nostava 9 Oikoratafestarit 9.1 Valokuvanäyttely 9.2 Oikorata-lehti 9.3 Musiikkia 9.3.1 Taidepanimo 10 Kirjallisuus 11 Katso myös 12 Aiheesta muualla 12.1 Festivaalit 12.1.1 Idän yöjunat 12.1.2 Pendolino-reitit 12.2 Matka-aika 12.3 Rahoitus 12.4 Yleistä

[muokkaa] Rautateiden suurin hanke kolmeen vuosikymmeneen

Kerava–Lahti-rautatielinja on valtion Ratahallintokeskuksen 331 miljoonan euron hanke ja samalla myös yksi suurimmista suomalaisista julkisen rakentamisen hankkeista vuosiin. Rautateillä vastaavan kokoinen edellinen hanke oli Jämsänkoski–Jyväskylä-rautatie, joka valmistui vuonna 1977. Radan koko pituus on 74 km, mistä 63 km on kokonaan uutta osuutta. Uusia rautatieasemia rataosuudella ovat Mäntsälän rautatieasema ja Haarajoen rautatieasema Järvenpäässä. Siltoja rataosuudella on 76.

[muokkaa] Riihimäen rataa Itä-Suomen liikenteelle korvaava

Rataosuus oikaisee itään johtavaa rataa siten, että Riihimäen sijasta junat kulkevat Keravalta suoraan Mäntsälän kautta Lahteen. Tämä nopeuttaa matka-aikoja Venäjän suuntaan ja Itä-Suomeen, minkä vuoksi Kerava–Lahti-rataosuutta sanotaan myös Savon radan oikaisuksi. Aiempi Riihimäeltä lähtevä ratalinja on vuodelta 1867. Oikoradan koeajot aloitettiin 3. kesäkuuta 2006.

[muokkaa] Moottoritien suuntainen

Kerava–Lahti-rautatie kulkee 80-prosenttisesti moottoritien lähellä, joten sen rakentamiseksi ei ole tarvinnut ottaa liikenteen käyttöön laajoja kokonaan uusia alueita. Maata on lunastettu kuitenkin 430 ha ja mailta asuinrakennuksia 27. Maaleikkauksia tehtiin 2 600 000 m³ ja kallioleikkauksia 1 900 000 m³. Ratapenkereitä ja muita maa-alueita rakennettiin 4 000 000 m³. Euroopan unionin rahastot kattoivat 331 miljoonan euron kustannuksista 20 miljoonaa euroa.

[muokkaa] Suurnopeusrata

Ratayhteydellä käytettävä suurin nopeus on 220 km/h. Oikoradan geometria sallisi 300 kilometrin tuntinopeudet, mutta hitaiden ja raskaiden tavarajunien takia kiskoja ei voida kallistaa tälle nopeudelle, koska muuten sisäkaarteiden kiskot kuluisivat kohtuuttomasti. Radan taloudellinen kannattavuus taas on laskettu siten, että sille tulee myös hitaita tavarajunia varsinkin Vuosaaren satamasta. Rata nopeuttaa matkustamista Lahteen ja edelleen idän suuntaan.

[muokkaa] Aluevaikutuksia

Oikoradan on ajateltu mahdollistavan entistä nopeamman työmatkaliikenteen Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle Pendolinojen avulla, mutta se myös ohjaa pääkaupunkiseudun kasvua Järvenpäähän ja Mäntsälään, mikäli kunnat pystyvät sopimaan VR:n kanssa lähiliikenteen tuesta. Oikoradan valmistumisen odotus on jo johtanut kaavoitukseen Etelä-Mäntsälässä. Myös Orimattila kaavailee uutta taajamaa radan varteen.^[1] Lahden ja Helsingin välinen työmatkaliikenne, pendelöinti, on synnyttänyt myös työmatkaliikenteen puolesta toimivan yhdistyksen Oiko ry:n.

[muokkaa] Henkilöliikenne

Matka-aika Helsingistä Lahteen oikorataa pitkin on 48 minuuttia Pendolinolla, 54 minuuttia InterCity²:lla, 60 minuuttia InterCityllä ja 60 minuuttia lähijunalla. Ennen oikoradan avautumista liikenteelle matka-aika oli Riihimäen kautta matkustettaessa lyhimmilllään tunti ja 21 minuuttia. Uusia asemia ovat Järvenpään Haarajoki ja Mäntsälä. Näillä asemilla pysähtyvät tunnin välein kulkevat lähijunat. Oikorata kuuluu kansainväliseen TEN-väylään (Trans European Network), joka kulkee Kööpenhaminasta ja Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin.

[muokkaa] Aikataulumuutoksia

Uuden radan käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös 3. syyskuuta 2006 alkaen osittain siihen liittyviä uudistuksia, joita kutsuttiin VR:n markkinoinnissa nimellä "Uusi juna-aika". Tämä tarkoitti maanlaajuista aikataulujen tarkistusta ja uusien junavuorojen käyttöönottoa. Myös joitain junavuoroja lakkautettiin. Merkittävimmät lakkautukset olivat Helsinki–Kuopio–Oulu ja Turku–Joensuu-yöjunaparien lopettaminen. Erityisen kova isku lakkautus oli Kajaanille ja Joensuulle, joissa junayhteydet heikkenivät merkittävästi. Myös junayhteydet Turun satamasta lähteviin laivoihin heikkenivät itäisestä Suomesta.

Paljon keskustelua aiheuttanut Kemijärven yöjunayhteys jatkuu vuoden loppuun asti, mutta siten, että Rovaniemellä tulee vaihtaa junaa. Lisäksi Pendolinot lakkasivat pysähtymästä Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Samalla Pendolinot ja Venäjän pikajunat kuitenkin aloittivat pysähtymisen Vantaan Tikkurilassa, mikä mahdollistaa nopean vaihtoyhteyden junista suoraan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

[muokkaa] Pääkaupunkiseudun lähiliikenne oikoradalla

Z-junat ajavat Lahden oikorataa pitkin suoraan Lahteen. Oikoradasta huolimatta osa Helsingin seudun lähijunista ajaa vielä Riihimäeltä Lahden kautta Kouvolaan.

[muokkaa] Tavaraliikenne

VR Cargon mukaan Lahden oikoradalle tulee vain kaksi tavarajunaparia. Kun tavaraliikenteessä rautatieoperaattori maksaa rataverkon käytöstä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,1 senttiä bruttotonnikilometriltä ja sähköisessä liikenteessä puolet eli 0,05 senttiä bruttotonnikilometriltä, Lahden oikoradan käytöstä on maksettava rahoitusvaiheessa 0,5 senttiä bruttotonnikilometriltä, jolloin sen käyttäminen maksaa tavaraliikenteessä sähkövetureilla kymmenen tai dieselvetureilla viisi kertaa niin paljon kuin muiden ratojen. 4000 tonnin tavarajunasta Keravalta Lahteen koituisi 1 628 euron maksu, kun taas Riihimäen kautta ajettuna maksettava määrä olisi 202 euroa. Ajansäästöä 1 426 euroa kalliimpi lyhyempi reitti toisi 37 minuuttia.

[muokkaa] Levanto

Oikorata kulkee Mäntsälästä Lahteen Orimattilan Levannon kautta. Sinne on suunniteltu pistoraidemahdollisuutta mahdollisesti perustettavan teollisuusalueen yhdistämiseksi oikorataan.

[muokkaa] Nostava

Ala-Okeroisten Nostavalta Hollolan kunta osti 110 ha maata Nostavan logistiikkakeskusta varten. Alue sijaitsee aivan oikoradan itäpuolella.

[muokkaa] Oikoratafestarit

Oikoratafestarit olivat markkinointitapahtuma, jolla VR hankki julkisuutta Lahden oikoradalle. 1 500 halukkaalle jaettiin maksuttomia junalippuja Lahdesta Mäntsälään ja takaisin tehtäviä junamatkoja varten festarijunalla, joka oli tyypiltään Sm4.

[muokkaa] Valokuvanäyttely

Rautatieasemilla oli valokuvanäyttely 32:sta Pietarin radan asemasta. Niistä vain Pietarin Suomen-rautatieasema oli ensimmäisen luokan asema, Viipurin ja Helsingin rautatieasemat toisen luokan asemia ja muut kolmannen tai neljännen luokan asemia.

[muokkaa] Oikorata-lehti

Ratahallintokeskus julkaisi Oikorata-lehden, jossa esiteltiin laajasti Oikoradan etuja. Se on jaettu ilmaisjakeluna ja sen saa myös Internetistä PDF-tiedostomuodossa.

[muokkaa] Musiikkia

Lahden rautatieaseman päässä olevan varastomakasiinirakennennuksen länsipuolella olleessa teltassa järjestettiin rock-konsertteja, joissa esiintyivät Alliance, Wiidakko ja Flipper. Juontajana toimi Jaana Pelkonen.

Lanunaukiolla Rautatienkadulla järjestettiin kuorolaulukonsertti.

Lahdessa rautatieaseman edessä Mannerheimin patsaalla järjestettiin veteraanisoittokunnan tapahtuma Raiteiden Ilta, joka korvasi Lahden taiteiden yön ja liittyi Lahden keskustan markkinointiin.

[muokkaa] Taidepanimo

Taidepanimossa oli avoimien ovien päivä, jonka aikana avattiin VISU 06 -kokonaisuuteen kuuluva Helsinki-Lahti -pienoisrautatiemaisema. Taidepanimon kolmannessa kerroksessa järjestettiin myös myyjäiset ja mahdollisuus akvarellimaalaaamiseen. Rautatieteema tulee esille myös elokuvana, kun Kino-Iiris esittää Suuri junaryöstö-elokuvan.

[muokkaa] Kirjallisuus

Nopeat Itäradat -hankkeen päällikkönä toiminut Pertti Punkamaa kirjoitti kirjan "Oikaistiin - ei ajettu ohi, oikoradan syntyvaiheet", jossa kerrotaan Lahti–Kerava-radan ideasta August Fellmanin ideoinnista 1910-luvulta sen suunnitteluun 1980-luvun lopulla ja toteutukseen.

Myös Pietarin radasta on kirjoitettu kaksi kirjaa. Lahden kaupunginmuseon ja Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen kustantama "Lahti-Pietari, kulttuurirata" kertoo kuvateoksena Pietarin radasta.

[muokkaa] Katso myös

• Intercity
• Sm3 Pendolino
• Sm4

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Oiko ry
• Ratahallintokeskus: Oikorata Kerava–Lahti
• Savon radan varren kunnat selvittävät radan oikaisua 1989
• Rautatiesuunnitelmat 1870-1930-luvuilla
• Oiko ry:n artikkelikokoelma Etelä-Suomen Sanomista
• Oikorata-lehti

[muokkaa] Festivaalit

• ESS: [1] Juhlajuna saapui etuajassa, 1.9.2006
• Lahden kaupunki: [2] Syyskuun ensimmäisenä Lahdessa juhlitaan oikorataa, 16.8.2006

[muokkaa] Idän yöjunat

• Helsingin Sanomat/Suomen tietotoimisto: [3] Yöjunareittien lakkauttamista vastustetaan jäähyväistempauksella 2.9. ja 3.9.2006

• Helsingin Sanomat: [4] Tarja Cronberg: Valtion rahoitettava yöjunat, 28.8.2006

• Yleisradio: [5] Kampanja vetoaa yöjunien puolesta, 23.8.2006

• Kaleva:[6] Lapin liitto: VR:n laskelmat yöjunaliikenteestä syyniin, 18.8.2006

[muokkaa] Pendolino-reitit

• HS: [7] Lisää lähijunia 2008 ?, 3.9.2006

• ESS: [8] Junien määrä Lahden ja Helsingin välillä lähes tuplaantuu, 24.8.2006

• Suomen Rautatieuutiset: [9] Kunnat hakevat kasvuvauhtia oikoradasta 10.5.2006

• Suomen Rautatieuutiset: [10] VR ei saa ymmärtämystä kantahämäläisiltä, 27.3.2006

[muokkaa] Matka-aika

• HS: [11] Juna-aikataulut muuttuvat koko maassa, 1.9.2006
• ESS:[12] Pendolinolla voittaa vain kuusi minuuttia, 31.8.2006
• Suomen Rautatieuutiset: [13] Iso Vaalee tulee ja pelastaa, 20.7.2006

[muokkaa] Rahoitus

• Suomen Rautatieuutiset: [14] Investointivero vie tavaraliikenteen oikoradalta
• ESS: [15] Oikoradalle tarjotaan alennuslippuja, 22.8.2006
• Suomen Rautatieuutiset: [16] Haarajokelaiset eivät pidä VR:n hinnoittelusta, 17.7.2006

[muokkaa] Yleistä

• ESS:[17] Oikorata tuplasi Lahden-Helsingin matkustajamäärän, 8.12.2006
• ESS:[18] Uuden oikoradan junaliikenne poikki (Henkilö junan alle), 6.9.2006
• Yle: [19] Oikoradan henkilöliikenne käyntiin, 3.9. 2006
• T&T: [20] Oikorata potkaisee isoja rataprojekteja liikkeelle, Harri Repo, 31.8.2006
• HS/Suomen Tietotoimisto: [21] Valtiovarainministeriö esittää budjettiin työllisyyspakettia (rautatiehankkeita), 27.7.2006
• ESS: [22] Oikorata kesti kuormitustestit, 15.6.2006