Pendelöinti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lähijuna pysähtyneenä Helsingissä Pasilan asemalle.

Pendelöinti (ruotsin sanasta pendla ’liikkua edestakaisin, heilua’, alun perin latinan sanasta pendulum, heiluri) tarkoittaa nykykielessä asuinpaikkakunnan ja työssäkäyntipaikkakunnan välistä työmatkaliikennettä. Työmatkaliikenteen osuus muusta liikenteestä on heilurimaista töiden alkamis- ja päättymisajankohtana, ja aiheuttaa selvän piikin liikenteessä olevien henkilöiden määrässä.

Pendelöinnin aiheuttama heiluriliike on parhaiten todettavissa Helsingin lähiliikenteessä, jossa aamuisin suuri määrä ihmisiä saapuu Helsinkiin junilla, henkilöautoilla ja linja-autoilla. Samat ihmiset palaavat takaisin iltapäivällä.

Ruotsin kielen sana ett pendeltåg eli kirjaimellisesti heilurijuna (paikallisjuna tai lähijuna) kuvaa junayksikköä, joka liikkuu tietyllä reitillä edestakaisin joko jatkuvasti tai vain tiettyinä vuorokaudenaikoina.

Pitkät työmatkat ennustavat sosiaalista eristymistä, joka tekee ihmiset onnettomiksi[1]. Erään laskelman mukaan tunnin mittainen matka työpaikalle vähentää ihmisen tyytyväisyyttä niin, että tasoissa pysyäkseen hänen olisi saatava vastineeksi 40% enemmän palkkaa kuin ihmisen, jonka työpaikka on kodin lähellä[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Robert Putnam (Harvard) lehtihaastattelussa
  2. Bruno Frey and Alois Stutzer (Zurichin yliopisto): “Stress That Doesn’t Pay: The Commuting Paradox”, lyhennelmä lehdessä
Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.