Tampereen rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampere
Tammerfors
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Tpe
Rataosa  Riihimäki–Tampere
Tampere–Haapamäki
Tampere–Seinäjoki
Tampere–Pori
Sijainti  61°29′55″N, 023°46′23″E
Osoite  Rautatienkatu 25, 33100 Tampere
Avattu  1876
Liikenne
Käyttäjiä   3 417 000 (v. 2008) [1]
Kaukoliikenne  Helsinkiin, Turkuun, Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun, Poriin, Kuopioon, Rovaniemelle, Kemijärvelle, Pieksämäelle
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus  500 m [2]
Pinnoite  Asfaltti
Infonäytöt  15 kpl [2], 3 kpl / raide
Asemarakennus
Tyyppi  maanpäällinen asema
Lipunmyynti  kyllä
Hissejä  2
Ratapiha
Raiteisto  5 laituriraidetta

Tampereen rautatieasema (lyh. Tpe, ruots. Tammerfors järnvägsstation) on Tamperetta palveleva rautatieasema, joka on Suomen merkittäviä rautatieasemia ja sijaitsee Suomen pääradan varrella. Tampereen keskeisellä paikalla sijaitseva asema ja sen rautatiepiha ovat toimineet kaupungin osien jakajana lähes Tammerkosken tavoin: paikkojen sijainti määritellään usein sen mukaan, kummalla puolen asemaa ne ovat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen, nykyistä asemaa edeltänyt puinen asemarakennus valmistui 1876 palvelemaan liikennettä vastavalmistuneilla rataosuuksilla HämeenlinnaToijala–Tampere ja Turku–Toijala–Tampere. Vanhasta asemasta rakennettiin 2. luokan asema radan tyyppipiirustuksista poikkeavien erillisten piirustusten mukaisesti. Sen suunnittelijana pidetään Knut Nylanderia.

Asemarakennus on Eero Seppälän ja Otto Flodinin suunnittelema, funktionalismia edustava rakennus, joka valmistui vuonna 1936. Noin 36-metrinen kellotorni liitettiin jälkikäteen suunnitelmiin rautatiehallituksen vaatimuksesta (korkeus katutasosta laskien noin 50 metriä). Kaupungin pääkatu Hämeenkatu alkaa rautatieasemalta jatkuen Hämeensillan yli läntiseen päähän Aleksanterin kirkolle. Tammelan puolelta asemaa alkaa Itsenäisyydenkatu (vuoteen 1958 saakka Puolimatkankatu) jatkuen Kalevan kirkolle.

Asema palveli hyvin tehtävässään alkuaikoina, sillä silloin Tampereelle saapui vain muutama juna päivässä. Pian se kävi kuitenkin ahtaaksi, ja asemaa jouduttiin laajentamaan useaan otteeseen. Tuolloin Tampereelle päätettiin rakentaa uusi asema, josta järjestettiin suunnittelukilpailu.

Yhteydet kaupungissa Tammelan ja ydinkeskustan välillä paranivat ratkaisevasti, kun asemapihan ali puhkaistiin tunneli, joka valmistui samaan aikaan uuden aseman kanssa.

Tampereen rautatieasemaan on tehty vain hyvin vähän muutoksia vuosien varrella. Asemanseutu on sen sijaan muuttunut. Aseman eteläpäähän rakennettiin vuonna 1983 myymälä-pysäköintirakennus. Vuonna 1989 Asema-aukiolta puhkaistiin asemarakennuksen läpi 98 metriä pitkä liiketunneli, ns. Asematunneli, jonka varrella toimii nykyään parisenkymmentä liikettä. Samalla aseman lipputoimisto muutti uusiin tiloihinsa. Lipputoimiston yhteyteen rakennettiin matkatavaralle uudet tilat vuonna 1994. Vuonna 2008 valmistui ratapihan alittava Matkakeskustunneli.

Vuonna 2012 avattiin myös Rongankadun tunneli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Se helpottaa kulkemista Tammelan ja keskustan välillä. Tunnelista on yhteys kaikille laitureille.

Raiteistoa uusittiin laajasti 1990-luvun loppupuolella, jolloin vanhan tavara-aseman lastausraiteet purettiin ja veturitallit poistettiin käytöstä. Myös eräitä läheisille varastorakennuksille johtaneita raiteita on purettu. Vuonna 2004 katkaistiin ratapihalta lähtevä pistoraide Naistenlahden voimalaitokselle pohjoispäästään. Raiteen eteläpäätä käytetään vaunujen säilytykseen ja järjestelyyn.

Vanhan tavara-aseman makasiinit purettiin alkusyksyllä 2009.

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosikymmenten kiistanaiheena on ollut idea matkakeskuksesta Tampereelle: nykyisellään kaukoliikenteen keskukset linja-autoasema ja rautatieasema ovat verraten etäällä toisistaan.

Tampereen rautatieasemalla on nykyään kolme laituria, joista kaksi ensimmäistä on katettu. Raiteita on yhteensä viisi, mutta suunnitteilla on ollut yhden laiturin lisääminen, jolloin raiteiden määräksi tulisi seitsemän.

Tampereen rautatieasemalta lähtee ja sinne saapuu päivittäin noin 150 junaa. Päivittäin Tampereen aseman kautta kulkee noin 10 000 junamatkustajaa, ja vuosittainen matkustajamäärä on noin 1,5 miljoonaa. Vilkkainta liikenne on Helsingin suuntaan. Tampereelta pääsee myös pohjoiseen sekä Turun, Jyväskylän ja Porin suuntiin. Pendolino-junat kulkevat Tampereelta Helsinkiin, Jyväskylän kautta Kuopioon sekä Seinäjoen kautta Ouluun.

Tampereen nykyinen tavara-asema sijaitsee matkustajaliikenteen aseman eteläpuolella Rautaharkossa. Sen yhteydessä on Viinikan ratapiha, joka on eräs Suomen vilkkaimmista järjestelyratapihoista. Vihreä rakennus radan itäpuolella matkustajaliikenteen asemaa vastapäätä on vanha tavara-asema.

Viinikan ratapihalta johti aiemmin Tampereen kaupungin omistama raide Helsingin moottoritien yli Nekalan kaupunginosaan, jossa raide haarautui useita tukkuliikkeitä palvelleiksi yksityisraiteiksi. Nykyään raideyhteys ratapihan ja Nekalan välillä on katkaistu ja suurin osa raiteista on purettu. Pistoraiteen viimeisinä vuosina moottoritien ylittänyttä ratasiltaa käytettiin vaunujen säilytykseen. Nuoriso on nykyään ominut sillan ajanviettopaikakseen.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 30 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen rautatieasema.