Kyttälä

Rongankatu Pohjois-Kyttälässä. Kadun paikalla sijaitsi aiemmin Tammerkoskeen laskenut Ronganoja.

Kyttälä on kaupunginosa Tampereen keskustassa. Kyttälän pohjoisrajana on Satakunnankatu. Etelässä Kyttälä rajoittuu Ratinaan Aleksanterinkatua ja Vuolteenkatua myöten. Lännessä Kyttälä rajoittuu Tammerkoskeen ja idässä rautatiehen. Hämeenkatu jakaa Kyttälän Etelä- ja Pohjois-Kyttälään (XI ja XII kaupunginosat).

Alun perin Tampereen kaupunki sijaitsi kokonaan Tammerkosken länsipuolella. Kun Tampereen teollistuminen alkoi 1850-luvulla, kaupunkiin virtasi työväkeä, jolle ei riittänyt asuinsijoja. Hatanpään kartano alkoi vuokrata maapalstoja Tammerkosken itäpuolelta Messukylän puolelta. Nimensä alue sai Skyttälän talosta. Kaavaa tai rakennusjärjestystä ei ollut, ja talot rakennettiin pellolle sikin sokin. Hallinnollisesti alue liitettiin Tampereeseen 1. heinäkuuta 1877. Vuonna 1892 aluetta ryhdyttiin purkamaan uuden asemakaavan tieltä.

Kyttälän pohjoisosan rakennukset ovat enimmäkseen 1900-luvun alusta, jolloin Hämeenkadun puoleiset tontit rakennettiin liikerakennuksiksi. Kyttälä kärsi pahoja vahinkoja Tampereen valtauksessa 1918.

Rakennuksia

• Tampereen ortodoksinen kirkko
• Tampereen rautatieasema
• Haarlan palatsi (1923)
• Vanha postitalo (1927)
• Tampereen klassillinen lukio (1907)
• Hotelli Tammer (1929)
• Hotelli Tampere (ent. hotelli Emmaus) (1936)
• Suomen Pankin talo (1943)
• Ruuskasen talo (1892-1901)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyttälä Wikimedia Commonsissa
• Kyttälän rytöpesästä Tampereen liikekeskukseksi (Tampere-seura)
• Kyttälä (tampere.fi)
• Kaupunginosa XI - Kyttälän pohjoisosa (uta.fi)
• Kaupunginosa XII - Kyttälän eteläosa (uta.fi)

Tampere