Ikuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ikuri on yksi Tampereen läntisistä kaupunginosista lähellä Nokian rajaa. Pääosa Ikurista on omakotialuetta. Ikurin itäosassa on myös Virontörmänkadun kerrostaloalue.

Ikurin omakotialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ikurin omakotitaloja.

Alueen tiet ovat pääosin nimetty maanviljelysaiheisesti, kuten Maamiehentie, Heinämiehentie ja Marjamiehentie. Ikurista Kalkkuun ulottuvan Myllypuron luonnonsuojelualueen puronvarsilehdot on luokiteltu luontopoliittisesti arvokkaaksi Natura-kohteeksi.[1] Tunnettu Popeda-yhtye on kotoisin Ikurista. Nimenä Ikuri esiintyy jo 1500-luvulla veroluetteloissa: Ikurin tilaa oli viljellyt Niilo Ijkuri hänen jälkeensä Simo Ikuri. 1600-luvun alussa tila liitettiin Hyhkyn Mattilan tilaan. Ikuri tuli kaupunginosan nimeksi vuonna 1948 hyväksytyn asemakaavan myötä. Ikuriin laadittiin melko pian myös lisäasemakaava, jonka alue käsitti Tohlopintien, nykyisen Tesomankadun ja Tesomajärven välisen alueen nykyisen "Länsiportin" tienoille asti. Tätä lisäasemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu. Ikurin asemakaava oli muotoiltu varsin väljäksi ja maastoa myötäileväksi. Eräänä lähtökohtana vaikuttaa olleen, että pahimpia kivikolukoita ei tonteiksi kaavoitettu, vaan jätettiin luonnonpuistoiksi. Pääosin sodanjälkeisen rintamamiesten ja siirtoväen asuttamiseksi luotu asuma-alue oli enimmältä osaltaan Epilän Kaarilan kartanon maita. Alueella alkoi hyvin nopeasti talojen rakentaminen, jopa niin nopeasti, että ennen vuotta 1950 alueella asukasmäärä oli jo 31, vaikka tiet, sähkö ja viemäriverkosto olivat vasta rakenteilla. Kulkuteinä käytettiinkin vanhoja alueella risteilleitä kärryteitä, jotka Lamminpään, Raholan ja Villilän suunnasta johtivat Ikurin osin kivikkoisten korpimetsien ja savisten vainioiden muodostamalle alueelle. Ikuriin oli muodostettu noin 10 aarin tonttien lisäksi myös 31 parin hehtaarin suuruista asuntoviljelystilaa. Linja-autoliikenne alkoi Ikurin vastaperustetun omakotiyhdistyksen anomuksesta Lamminpään linjan ylimääräisellä ruuhkavaunulla vuonna 1951 aluksi kaksi kertaa päivässä Haukiluomantien ja Maamiehentien risteykseen, ja sitä mukaa, kun tietä valmistui, linja ulottui Maamiehentien ja Kuokkijantien risteykseen. Linja 10n reitti ulottui vihdoin kesällä 1953 jo Ikurintien ja Tuohikorventien risteykseen, joka muodostuikin vuosikausiksi linjan päätepisteeksi. Sekaannuksia aiheutti, että sama linjannumero 10 ajoi joka toisen vuoron Ikuriin ja joka toisen Kalkkuun. Koska tieyhteyttä ei Ikurin ja Kalkun välillä suunnitelmista huolimatta ollut, muodostettiin kaksi linjaa vuoden 1954 alkupuolella; 10 jäi vain Kalkun linjaksi ja 13 alkoi liikennöidä Ikuriin. Ikurin ja naapurikaupunginosa Kalkun liikenne oli, kuten Jarmo Peltolan kirja Onnikoita ja rollikoita toteaa, todellista kunnallista liikennettä, olihan Ikurissa asukkaita seuraavan vuosikymmenen alussa 1257, linjalla kaksi onnikkaa ja ajomatka Keskustorilta 13 km.

Ikurissa on päiväkoti ja 1–4 vuosiluokkien koulu, joka remontoitiin 2000-luvun puolivälissä. Koulu on nykyisin Tesomajärven koulun toimipiste. Ikurin Virelä rakennettiin 1950-luvulla ja se on kovassa käytössä vieläkin erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa.

Virontörmänkatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tesomajärven länsipuolella sijaitseva Virontörmänkadun kerrostaloalue on virallisesti osa Ikuria, vaikka se onkin epävirallisesti nimetty ns. Länsi-Tesomaksi. Kadun varrella on Tesomajärven koulun Ikurin toimipiste, Tesoman neuvola ja kolme päiväkotia: Virontörmän päiväkoti, Myllärin päiväkoti ja Länsi-Tesoman päiväköti.

Tunnettuja ikurilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pate Mustajärvi, muusikko
  • Risto Lehtinen, muusikko
  • Ilari Ainiala, muusikko
  • Jussi Aaltonen, muusikko
  • Kimmo Tuomisto, muusikko
  • Arttu Ilomäki, jääkiekkoilija
  • Juha Järvenpää, jääkiekkoilija
  • Marianne Ihalainen, jääkiekkoilija
  • Anna Heiniö, pikajuoksija
  • Hannu Rantakari, voimistelija
  • Ale Saarvala, voimistelija

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Myllypuro Tampereen kaupunki. Viitattu 7.9.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomo Koivisto: Vireästi, Ikurin Vire 1957-1987
  • Tuomo Koivisto: Ikuri, Korpikolukkometsästä kotikyläksi, 2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.