Siirtoväki
Sivulta puuttuu 
Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta sekä jatkosodan jälkeen koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle. Heistä suurin osa oli maakuntataustaltaan karjalaisia.
Suomen siirtoväki on maailman miljoonien karkotettujen, pakolaisten jne. joukossa siinä mielessä erityisasemassa, että se on koko ajan säilyttänyt kansalaisoikeutensa ja sen hyväksi on harjoitettu aktiivista siirtoväkipolitiikkaa. Siirtoväkeä varten tehdyt erityisjärjestelyt koskivat ensisijaisesti maataloussiirtoväkeä, vaikkakin myös muille siirtoväkeen kuuluville myönnettiin etuuksia asunnon hankkimisessa. Siirtoväkijärjestelyissä otettiin pääperiaatteeksi, että muut suomalaiset luovuttavat osan omaisuudestaan siirtoväen asuttamista varten. Vuosien 1942 ja 1945 omaisuudenluovutuslaeilla ei saatu riittävää tuottoa, joten päädyttiin hankkimaan varoja verotuksella. Vuoden 1940 korvauslaki jäi panematta toimeen ja vuoden 1942 niin sanottu ensimmäinen korvauslaki rakentui sen toivon varaan, että Suomi saisi luovutetut alueet pysyvästi takaisin, joten vuonna 1945 säädettiin toinen korvauslaki. Siirtotilalla eli maanhankintatilalla tai asutustilalla tarkoitetaan siirtoväelle luovutetuilla alueilla menetettyjen tilojen korvaukseksi maanhankintalailla pakkolunastetuista maista muodostettuja tiloja. Ne pyrittiin muodostamaan niin, että mahdollisimman harva joutuisi luovuttamaan itselleen ja perheelleen tärkeitä tilan osia, joten asutustiloihin otettiin paljon maata mm. rappiotiloista. Vuonna 1940 säädettiin maataloussiirtoväen asuttamiseksi siirtoväen pika-asutuslaki ja vuonna 1945 maanhankintalaki. Suomen jäljellejääneiden alueiden tilallisten oli luovutettava maitaan maataloussiirtoväelle. Saman kunnan maataloussiirtoväki pyrittiin sijoittamaan samalle alueelle. Kokonaisuudessaan siirtoväkeä oli noin 420 000 henkeä eli 11 % Suomen silloisesta väkiluvusta.
Porkkalanniemestä ja Upinniemestä sekä lähialueilta vuonna 1944 siirtymään joutunut väestö sai mahdollisuuden palata koteihinsa vuonna 1956, kun Neuvostoliitto luopui ennenaikaisesti hallintavallastaan Porkkalan vuokra-alueeseen, mutta läheskään kaikki näiltä alueilta evakkoon lähteneet eivät tätä oikeuttaan käyttäneet.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
Otavan iso tietosanakirja, artikkeli siirtoväki.
