Karjalan historiallinen maakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Historiallinen maakunta Suomessa
Karjala
Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.svg Historical province of Karelia in Finland.png

vaakuna

sijainti

nykymaakunnat alueella Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala kokonaan sekä
Pohjois-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Savo

Karjala (ruots. Karelen) on Suomen itäisin historiallinen maakunta. Sen naapureita ovat lounaassa Uudenmaan historiallinen maakunta ja Häme, lännessä Savo ja pohjoisessa Pohjanmaa.

Historia [muokkaa]

Finnish Karelia 1864-1940.png

Suomen Karjala
vuoteen 1940:
vaaleamman
vihreällä osa,
joka nykyään
kuuluu Venäjään

Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi sai Moskovan Venäjältä mm. Laatokan Karjalan, Aunuksen Karjalasta lohkaistun Raja-Karjalan ja sen luoteispuolisen alueen, suunnilleen myöhemmän Pohjois-Karjalan. Lääniin suuntautui voimakas muuttoliike Savosta. Tämän seurauksena alkuperäinen karjalainen, uskonnoltaan ortodoksinen väestö jäi siellä vähemmistöksi Raja-Karjalaa lukuun ottamatta.

Suuren Pohjan sodan seurauksena Ruotsi luovutti Raja- ja Laatokan Karjalan sekä koko Karjalankannaksen ja Viipurin ympäristön Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Tämän jälkeen Turun rauhassa 1743 raja siirtyi Kymijokeen saakka. Kun Venäjä oli valloittanut Suomen alueen Ruotsilta Suomen sodassa 1808-1809, liitettiin 1721 ja 1743 Ruotsin luovuttamat alueet eli Vanha Suomi vuonna 1812 uutena Viipurin lääninä Suomen suuriruhtinaskuntaan. Siestarjoen asetehtaan alue siirrettiin suuriruhtinaskunnasta varsinaiseen Venäjään 1864.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomi luovutti Neuvostoliitolle suuren osan Karjalan historiallisen maakunnan alueesta. Tuolloin määritelty, nykyinen Suomen ja Venäjän välinen raja kaakossa seuraa karkeasti ottaen Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa.

Katso myös [muokkaa]