Kitee

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kitee
Kitee.vaakuna.svg Kitee.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.kitee.fi
Sijainti 62°05′55″N, 30°08′15″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Perustettu 1631
– kaupungiksi 1992
Kokonaispinta-ala 1 141,31 km²
99:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 865,70 km²
– sisävesi 275,61 km²
Väkiluku 9 169
116:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 10,59 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 23,8 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 97,1 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
 suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
16
10
5
3
1
Kiteen kivikirkko
Rantakentän katsomoa
Kiteen rautatieasema Tolosenmäessä
Pullo Kiteen kirkas -pontikkaa

Kitee (aik. ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 9 169 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 141,31 km2, josta 275,61 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,59 asukasta/km2. Kiteen naapurikunnat ovat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi.

Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka seurauksena noin 1 000 asukasta joutui evakkoon.

Sisällysluettelo

Kylät

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu,Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Varmoniemi, Välivaara

Uskonnolliset yhteisöt

Kiteellä toimii evankelisluterilainen Kiteen seurakunta[7]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[8] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys[9][10]. Lisäksi Luther-säätiöllä on paikkakunnalla jumalanpalvelusyhteisö, jonka jumalanpalveluksia pidetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa[11].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta[12] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta[13]. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko[14], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[15].

Järviä

Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Heinäjärvi, Pieniheinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi), Piimäjärvi.

Nähtävyyksiä

Liikenne

Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.

Kuntaliitossuunnitelmat

25.3.2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista Rääkkylän kanssa. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnnanvaltuusto samana päivänä.[18]

Keskustaajama

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6000 ihmistä (http://www.kitee.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kitee/esittely/taskutietoa.htx) ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin ja Rantalan alakoulut, Arppeen yläkoulu ja lukio, joista kolme jälkimmäistä muodostavat Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on K-supermarket ja samalla kauppakeskus Kupiainen, S-market ja K-market Kotipesä. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma ja huoltoliike Motormesta. Huoltoasemia keskustassa on ABC:n ja Teboilin huoltoasemat. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös kaksi autokauppaa, Veljekset Laakkosen sivutoimipiste sekä Autokonetalo Wascko. Useita pienempiä liikkeitä löytyy päätien varrelta, muun muassa kellosepänliikke, grilli, varaosaliike, Tekniset, Expert jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.

Muuta

Kaupungin suurimmat teollisuusyritykset ovat Puhos Board (lastulevytehdas), Hexion Oy (liimatehdas), Stora Enso, Timber Oy (saha), Kidex Oy (huonekalutehdas), Marimekko ja Kivisampo (kivimurskaamo).

Kiteellä on erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Paikkakunnalla on peruskoulu, lukio, ammattikoulu, Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimipiste sekä aikuiskoulutusta.

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä) ja on tunnettu myös pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme Suomen-mestaruutta, viimeksi 2005.

Kitee on myös kuuluisan metalliyhtye Nightwishin kotikaupunki.

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla, Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen. [19]

Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  7. ↑ Kiteen ev.lut. seurakunta Kiteen ev.lut. seurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  8. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.7.2011.
  9. ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys Viitattu 23.7.2011.
  10. ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ry Kauppalehti.fi. Viitattu 23.7.2011.
  11. ↑ Kitee Suomen Luther-säätiö. Viitattu 23.7.2011.
  12. ↑ Kiteen helluntaiseurakunta Kiteen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  13. ↑ Kiteen Vapaaseurakunta Kiteen Vapaaseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  14. ↑ Pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  15. ↑ Jumalanpalvelukset Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  16. ↑ Kiteen pienoisrautatiekerho
  17. ↑ Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
  18. ↑ Karjalainen 25.3.2008
  19. ↑ http://www.kitee.fi/dman/Document.phx?documentId=hi07709092423230&cmd=download

Aiheesta muualla

Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat
Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo
Entiset kunnat
Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat[1] (1940 ja 1944[2])
* kaupungit Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
* kauppalat Koivisto | Lahdenpohja
* maalaiskunnat Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2] | Pyhäjärvi | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Artículo bueno-blue.svg ‎Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Symbol support vote.svg Suursaari | Terijoki | Symbol support vote.svg Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Osaksi luovutetut kunnat (1940) Ilomantsi | Jääski[3] | Kitee | Korpiselkä[3] | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Petsamo[2] | Pälkjärvi[3] | Säkkijärvi[3] | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Uukuniemi | Vahviala[3] | Vehkalahti | Virolahti | Värtsilä | Ylämaa
Osaksi myyty kunta (1947) Inari[4]
Kokonaan vuokrattu kunta (1940) Hanko[5]
Osaksi vuokratut kunnat (1940[5] ja 1944[6]) Bromarv[5] | Degerby[6][7] | Espoo[6] | Inkoo[6] | Kirkkonummi[6] | Siuntio[6]
Alueiden muita huomattavia paikkakuntia Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
  1. ↑ Kunnat lakkautettiin vuonna 1948
  2. ↑ a b c Petsamosta luovutettiin koillisosa (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa eli sisältäen myös Kalastajasaarennon luoteisosan ja Keskisaarennon suuremman osan ilman edustan Heinäsaaria) 1940 ja koko kunta 1944
  3. ↑ a b c d e Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946 ja kunta lakkautettiin 1948
  4. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue 1947
  5. ↑ a b c Hangon vuokra-aluetta 1940 (palautui 1941, virallisesti 1944)
  6. ↑ a b c d e f Porkkalan vuokra-aluetta 1940 (palautui 1956)
  7. ↑ Porkkalan vuokra-alueen ulkopuolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntaan 1946 ja vuokra-alueella ollut osa 1957
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kitee&oldid=11177647
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä