Savonranta
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Savonlinna |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Savonlinnan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Savonlinna Savonranta |
| – syntynyt kunta | Savonlinna |
| Pinta-ala | 568,18 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 384,11 km² |
| – sisä | 184,07 km² |
| Väkiluku | 1 155 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 3,01 as/km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 10,4 % |
| – 15–64-v. | 62,7 % |
| – yli 64-v. | 26,9 % |
Savonranta on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asui 1 155 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 568,18 km2, josta 184,07 km2 oli sisävesiä.[1] Väestötiheys oli 3,01 asukasta/km2. Savonranta kuului Savonlinnan seutukuntaan. Vuoden 2009 alussa Savonranta liitettiin Savonlinnaan.
Savonrannan naapurikuntia olivat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi ja Rääkkylä.
Sisällysluettelo |
Kyliä [muokkaa]
Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Paasniemi, Pirttimäki, Säimen, Rönkönvaara, Turtianniemi, Oriniemi, Leivola, Vuokala (Kirkonkylä)
Naapurikunnat [muokkaa]
Heinävesi (Etelä-Savo), Enonkoski (Etelä-Savo), Kerimäki (Etelä-Savo), Kesälahti (Pohjois-Karjala), Rääkkylä (Pohjois-Karjala) ja Liperi (Pohjois-Karjala).
Historia [muokkaa]
Esihistoriallisella ajalla asutusta on ollut Kolovedellä ja Linnosaaressa.[4]
Keskiajalla Savonrannan seutu oli savolaisten, lähinnä sääminkiläisten ja rantasalmelaisten, kaskeamis- ja kalastusalueena. Pysyvä asutus alkoi vakiintua 1730-luvulla. Hallinnollisesti Savonranta oli suurimmaksi osaksi osa Sääminkiä, vuodesta 1647 Kerimäkeä. Joitakin nykyisen kunnan alueita kuului myös Rantasalmeen (1554–1852) ja Heinäveteen (1852–1917, Pirttimäki ja Leivola). Savonrannan kunta itsenäistyi 1882.
Savonrannan evankelisluterilainen seurakunta liitettiin vuonna 2007 Kerimäen seurakuntaan.[5] Vuonna 2009 Savonrannan kirkkopiirisiirrettiin Savonlinna-Säämingin seurakuntaan.[6] [7]
Paikallisia yrityksiä [muokkaa]
Savonrantalaisia yrityksiä ovat muun muassa Darecon-Electro ja vuolukiviuuneja valmistava Polarstone.
Vauvapalkkio [muokkaa]
Vähäisestä syntyvyydestä johtuen kunnanhallitus päätti joulukuussa 2006, että jokainen kunnassa syntyvä lapsi sai 20 000 euroa. Summa maksetaan 2 000 euron vuosittaisina lapsilisinä 10-vuotiaaksi saakka edellyttäen lapsen asumisen paikkakunnalla sen 10 vuoden ajan, jona summa maksetaan[8]
Kuntaliitos Savonlinnaan ja aiemmat osakuntaliitokset [muokkaa]
Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa.[9] Liitoksen toteutuminen ei kuitenkaan ollut alkuun varmaa[10][11] sillä kunnilla ei ollut yhteistä kuntarajaa. Sisäasiainministeriössä ei myöskään oltu hyväksytty keinotekoisia rajakäytäviä kahden eksklaavin välille. Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28.2.2008 äänin 12-4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostetaan ns. pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla alueet pelkästään Enonkosken kunnasta ja myöhemmin päätettiin että Enonkoskelle maksetaan "huoltokäytävän" viemästä alueesta 100000 euron kertakorvaus[12].[13][14] Savonrannan kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan käytävän kuntarakennetta eheyttävä vaikutus on vähäinen mutta kuitenkin paras vaihtoehto yksittäisten kuntalaisten ja seudullisen yhteistyön kannalta.[15] Keskustan ryhmän edustaja ja valtuuston puheenjohtaja myös iloitsi siitä että kolmen maaseutukunnan liitos ei toteutunut.[16]
Savonranta sijaitsi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla ja monet pohjoisosien asukkaat käyvät asioimassa lähimpänä sijaitsevassa Joensuussa ja vastaavasti eteläosista sekä Vuokalan taajamasta katsoen Savonlinna on luonteva asiointisuunta. Liitossuunnitelmissa vaihtoehtoina olivat yhdistyminen Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kesken, kunnan alueen jakaminen useampaan kuntaan sekä liitos pelkästään Savonrannan ja Savonlinnan välillä. Toteutunutta liitosta kritisoitiin sillä että velkainen Savonranta liittyy velkaiseen Savonlinnan kaupunkiin, kunnallisveroprosentti ja maksut nousevat sekä sillä että alueesta tulee käytännössä eksklaavi.
Aiemmin toteutettuja osakuntaliitoksia olivat Pirttimäen ja Leivolan kylien liittäminen Heinävedestä Savonrantaan vuoden 1918 lopussa.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Koloveden kansallispuisto [muokkaa]
Koloveden kansallispuisto on saimaannorpan kotivesiä, luonnontilaista saaristoluontoa ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Saimaan saaristoluontoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Puiston pinta-ala on 2300ha. Koloveden alueella on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana. Näistä muinaisista eräkävijöistä kertovat Ukonvuoren ja puiston tuntumassa sijaitsevien Havukka- ja Viierunvuoren jyrkkiin seinämiin maalatut hirvi- ja ihmishahmot, joilla on ikää noin 5000 vuotta.
Savonrannan kirkko [muokkaa]
August Bomanin suunnittelema ja Petteri Holopaisen rakentama Savonrannan kirkko valmistui 1863. Alttaritaulun ristillä on maalannut N. Makkonen (1903).,
Laskettelukeskus Lekotti [muokkaa]
Laskettelukeskus Lekotti jossa neljä valaistua rinnettä, rinnepituus 650 m ja korkeusero 75 m.
Säimenen myllymuseo [muokkaa]
Säimenessä sijaitseva 1880-luvulla rakennettu mylly jossa on nykyään kotiseutumuseo.
Vuokalan koskipuisto [muokkaa]
Taajaman alueella lähellä vierasvenesatamaa sijaitsee mm. myllytoiminnan ja sähköntuotannon näyttely, taide- ja käsityönäyttelyitä sekä Koloveden kansallispuiston opastuspiste.
Orivirran saarto [muokkaa]
Orivirran saarroksi kutsutun 1500-luvulla rakennetun linnakkeen jäännökset sijaitsevat kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä Linnosaaressa. Linnoituksen rauniot hävisivät suureksi osaksi, mutta viime vuosina museovirasto on kaivanut muurien jäänteet kohtuullisen hyvin esille. Rauniokummulle, vanhan lossirannan penkkaan on 1965 pystytetty arkkitehti H. Havaksen suunnittelema muistomerkki.
Paasselkä [muokkaa]
Paasselkä on kunnan eteläosassa sijaitseva yli 10-kilometrinen järviallas ja meteoriittikraatteri. Paasselän syntyminen meteoriitin törmäyksessä oli pitkään epäilyksenalaisena, mutta 16. huhtikuuta 1999 kraatteri virallisesti julkistettiin porauksissa löytyneiden törmäyksen merkkien havaintojen jälkeen.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ http://www.nba.fi/fi/lausuntotie3204
- ↑ Savonrannan evankelisluterilainen seurakunta liitetään Kerimäen seurakuntaan
- ↑ SAVONRANNAN SEURAKUNNAN HISTORIIKKI
- ↑ Kirkkopiirit hakevat yhteyttäSAVONMAA 25.06.2008
- ↑ http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=070105&Depa=kolumni&Model=ajuttusivu.html&Story=3108341.txt
- ↑ Savonlinna ja Savonranta yhdistyvät (STT 12. helmikuuta 2008)
- ↑ Uudistettu kuntajakolaki
- ↑ Kuntajakolaki, yhteinen kuntaraja on edellytys kuntaliitokselle 3§, 44 §
- ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Kuntien yhteispalaveri ei saavuttanut yksimielisyyttä rajakäytävästä", 28.2.2008
- ↑ Hallinto- ja kuntaministeri vaatii, että toisiinsa yhdistyvillä kunnilla pitää olla yhteistä maarajaa
- ↑ Sanomalehti Itä-Savo: Savonlinna ja Savonranta neuvottelupöytään
- ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan valtuusto valitsi pohjoisen yhdyskäytävän, ns. pienimmän riesan vaihtoehdon", 3.3.2008
- ↑ Sanomalehti Puruvesi, "Savonrannan tilinpäätös oli hyvä", 19.6.2008
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonranta Wikimedia Commonsissa- Savonrannan kunnan kotisivu
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
