Savonranta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savonranta
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Savonlinna
Savonranta.vaakuna.svg Savonranta.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°10′25″N, 029°12′25″EKoordinaatit: 62°10′25″N, 029°12′25″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Perustettu 1868
Liitetty 2009
– liitoskunnat Savonlinna
Savonranta
– syntynyt kunta Savonlinna
Pinta-ala 568,18 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 384,11 km²
– sisävesi 184,07 km²
Väkiluku 1 155  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 3,01 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 10,4 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 26,9 %

Savonranta on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asui 1 155 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 568,18 km2, josta 184,07 km2 oli sisävesiä.[1] Väestötiheys oli 3,01 asukasta/km2. Savonranta kuului Savonlinnan seutukuntaan. Vuoden 2009 alussa Savonranta liitettiin Savonlinnaan.

Savonrannan naapurikuntia olivat Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi ja Rääkkylä.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Paasniemi, Pirttimäki, Säimen, Rönkönvaara, Turtianniemi, Oriniemi, Leivola, Vuokala (Kirkonkylä)

Naapurikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinävesi (Etelä-Savo), Enonkoski (Etelä-Savo), Kerimäki (Etelä-Savo), Kesälahti (Pohjois-Karjala), Rääkkylä (Pohjois-Karjala) ja Liperi (Pohjois-Karjala).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisella ajalla asutusta on ollut Kolovedellä ja Linnosaaressa.[4]

Savonranta Etelä-Savon kartalla

Keskiajalla Savonrannan seutu oli savolaisten, lähinnä sääminkiläisten ja rantasalmelaisten, kaskeamis- ja kalastusalueena. Pysyvä asutus alkoi vakiintua 1730-luvulla. Hallinnollisesti Savonranta oli suurimmaksi osaksi osa Sääminkiä, vuodesta 1647 Kerimäkeä. Joitakin nykyisen kunnan alueita kuului myös Rantasalmeen (1554–1852) ja Heinäveteen (1852–1917, Pirttimäki ja Leivola). Savonrannan kunta itsenäistyi 1882.

Savonrannan evankelisluterilainen seurakunta liitettiin vuonna 2007 Kerimäen seurakuntaan.[5] Vuonna 2009 Savonrannan kirkkopiirisiirrettiin Savonlinna-Säämingin seurakuntaan.[6] [7]

Paikallisia yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonrantalaisia yrityksiä ovat muun muassa Darekon-Electro ja vuolukiviuuneja valmistava Polarstone.

Vauvapalkkio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähäisestä syntyvyydestä johtuen kunnanhallitus päätti joulukuussa 2006, että jokainen kunnassa syntyvä lapsi sai 20 000 euroa. Summa maksetaan 2 000 euron vuosittaisina lapsilisinä 10-vuotiaaksi saakka edellyttäen lapsen asumisen paikkakunnalla sen 10 vuoden ajan, jona summa maksetaan[8]

Kuntaliitos Savonlinnaan ja aiemmat osakuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa.[9] Liitoksen toteutuminen ei kuitenkaan ollut alkuun varmaa[10][11] sillä kunnilla ei ollut yhteistä kuntarajaa. Sisäasiainministeriössä ei myöskään oltu hyväksytty keinotekoisia rajakäytäviä kahden eksklaavin välille. Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28.2.2008 äänin 12-4 että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostetaan ns. pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla alueet pelkästään Enonkosken kunnasta ja myöhemmin päätettiin että Enonkoskelle maksetaan "huoltokäytävän" viemästä alueesta 100000 euron kertakorvaus[12].[13][14] Savonrannan kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan käytävän kuntarakennetta eheyttävä vaikutus on vähäinen mutta kuitenkin paras vaihtoehto yksittäisten kuntalaisten ja seudullisen yhteistyön kannalta.[15] Keskustan ryhmän edustaja ja valtuuston puheenjohtaja myös iloitsi siitä että kolmen maaseutukunnan liitos ei toteutunut.[16]

Savonranta sijaitsi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla ja monet pohjoisosien asukkaat käyvät asioimassa lähimpänä sijaitsevassa Joensuussa ja vastaavasti eteläosista sekä Vuokalan taajamasta katsoen Savonlinna on luonteva asiointisuunta. Liitossuunnitelmissa vaihtoehtoina olivat yhdistyminen Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kesken, kunnan alueen jakaminen useampaan kuntaan sekä liitos pelkästään Savonrannan ja Savonlinnan välillä. Toteutunutta liitosta kritisoitiin sillä että velkainen Savonranta liittyy velkaiseen Savonlinnan kaupunkiin, kunnallisveroprosentti ja maksut nousevat sekä sillä että alueesta tulee käytännössä eksklaavi.

Aiemmin toteutettuja osakuntaliitoksia olivat Pirttimäen ja Leivolan kylien liittäminen Heinävedestä Savonrantaan vuoden 1918 lopussa.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koloveden kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koloveden kansallispuisto on saimaannorpan kotivesiä, luonnontilaista saaristoluontoa ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Saimaan saaristoluontoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Puiston pinta-ala on 2300ha. Koloveden alueella on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana. Näistä muinaisista eräkävijöistä kertovat Ukonvuoren ja puiston tuntumassa sijaitsevien Havukka- ja Viierunvuoren jyrkkiin seinämiin maalatut hirvi- ja ihmishahmot, joilla on ikää noin 5000 vuotta.

Savonrannan kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Bomanin suunnittelema ja Petteri Holopaisen rakentama Savonrannan kirkko valmistui 1863. Alttaritaulun ristillä on maalannut Niko Makkonen (1903).,

Laskettelukeskus Lekotti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskettelukeskus Lekotti jossa neljä valaistua rinnettä, rinnepituus 650 m ja korkeusero 75 m.

Säimenen myllymuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säimenessä sijaitseva 1880-luvulla rakennettu mylly jossa on nykyään kotiseutumuseo.

Vuokalan koskipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajaman alueella lähellä vierasvenesatamaa sijaitsee mm. myllytoiminnan ja sähköntuotannon näyttely, taide- ja käsityönäyttelyitä sekä Koloveden kansallispuiston opastuspiste.

Orivirran saarto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivirran saarroksi kutsutun 1500-luvulla rakennetun linnakkeen jäännökset sijaitsevat kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä Linnosaaressa. Linnoituksen rauniot hävisivät suureksi osaksi, mutta viime vuosina museovirasto on kaivanut muurien jäänteet kohtuullisen hyvin esille. Rauniokummulle, vanhan lossirannan penkkaan on 1965 pystytetty arkkitehti H. Havaksen suunnittelema muistomerkki.

Paasselkä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paasselkä on kunnan eteläosassa sijaitseva yli 10-kilometrinen järviallas ja meteoriittikraatteri. Paasselän syntyminen meteoriitin törmäyksessä oli pitkään epäilyksenalaisena, mutta 16. huhtikuuta 1999 kraatteri virallisesti julkistettiin porauksissa löytyneiden törmäyksen merkkien havaintojen jälkeen.

Näkymä Orivirran sillalta Pukkiluodolle päin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]