Hirvensalmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hirvensalmi
Hirvensalmi.vaakuna.svg Hirvensalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hirvensalmi.fi
Sijainti 61°38′20″N, 26°46′50″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Perustettu 1656
Kokonaispinta-ala 746,58 km²
166:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 465,38 km²
– sisävesi 281,20 km²
Väkiluku 2 384
274:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
väestötiheys 5,12 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 13,1 %
– 15–64-v. 59,1 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,7 %
Kunnallisvero 19,5 %
221:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.

12
5
4

Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 384 henkeä,[2] ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on suosittu kesänviettopaikka. Hirvensalmella vietetään joka kesä Tervaleppä-juhlat.

Hirvensalmen naapurikuntia ovat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Ristiina.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Puulaveden rantamaat ovat Savon vanhimpia asutusseutuja, Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656. Todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa. Seurakunta itsenäistyi 1851 Mikkelistä. Seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen. Arkistoa on tuhoutunut pappilan paloissa vuosina 1822 ja 1928. Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914.[7] Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1915 ja se suunnitteli Josef Stenbäck.

Hirvensalmella on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla. Vuosina 1907-1920 Kissakoskella toimi Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1907-1920 ja 1922-1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.

Piispa Maunu Tavast perusti 1442 piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo, nykyisen Lampuunlahden kohdalle.

Mikael Relander (1743-1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi. Pojanpojanpojanpoika oli presidentti Lauri Kristian Relander.

[muokkaa] Kylät

Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski,Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä

[muokkaa] Etäisyyksiä[8]

[muokkaa] Nähtävyyksiä ja tapahtumia

[muokkaa] Tunnettuja hirvensalmelaisia

Urheiluseuroja: Hirvensalmen Urheilijat (HirvU), Hirvensalmen Veikot (HirV).

[muokkaa] Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  7. Kirkollisten rakennusten kokopalot 1999. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 1.6.2008.
  8. [1]
  9. [2]

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä