Hirvensalmi
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.hirvensalmi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Perustettu | 1656 |
| Kokonaispinta-ala | 746,59 km² 162:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 465,38 km² |
| – sisävesi | 281,21 km² |
| Väkiluku | 2 385 261:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 5,12 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2012 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 58,0 % |
| – yli 64-v. | 30,1 % |
| Äidinkieli | 2012 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero | 19,50 % 229:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Seppo Ruhanen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[5] • Kesk. • SDP • Kok. |
12 5 4 |
Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 385 henkeä,[2] ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on suosittu kesänviettopaikka. Hirvensalmella vietetään joka kesä Tervaleppä-juhlat.
Hirvensalmen naapurikuntia ovat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Puulaveden rantamaat ovat Savon vanhimpia asutusseutuja, Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656. Todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa. Seurakunta itsenäistyi 1851 Mikkelistä. Seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen. Arkistoa on tuhoutunut pappilan paloissa vuosina 1822 ja 1928. Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914.[6] Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1915 ja se suunnitteli Josef Stenbäck.
Hirvensalmella on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla. Vuosina 1907-1920 Kissakoskella toimi Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1907-1920 ja 1922-1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.
Piispa Maunu Tavast perusti 1442 piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo, nykyisen Lampuunlahden kohdalle.
Mikael Relander (1743-1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi. Pojanpojanpojanpoika oli presidentti Lauri Kristian Relander.
Väestönkehitys[muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät[muokkaa]
Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski,Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Noitti, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä
Etäisyyksiä[8][muokkaa]
- Helsinki 212 km
- Jyväskylä 104 km
- Kuopio 198 km
- Mikkeli 34 km
- Oulu 442 km
- Tampere 232 km
- Turku 323 km
Nähtävyyksiä ja tapahtumia[muokkaa]
- Hirvensalmen kirkko (J. D. Stenbäck, 1915)
- Kissakosken tehdas- ja voimalamiljöö.[9]
- Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo "Lepola".
- Tervaleppäjuhlat
- Herkkujen Yö
- Race Hirvensalmi, ratamoottoriveneiden SM-, EM- ja MM-tason kilpailuja
Tunnettuja hirvensalmelaisia[muokkaa]
- Seppo Heikinheimo, musiikkikriitikko
- Ahti Karjalainen, poliitikko
- A. F. Puukko, professori ja vanhan testamentin tutkija
- Justus Ripatti, laamanni, valtakunnansovittelija
- Kasperi Tanttu, sisällissodassa murhattu työläiskirjailija
- Pauli Tanttu, Mannerheim-ristin ritari, maanviljelijä
- Esa Siitari, näyttelijä
Urheiluseuroja: Hirvensalmen Urheilijat (HirvU), Hirvensalmen Veikot (HirV).
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Kirkollisten rakennusten kokopalot 1999. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 1.6.2008.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ [1]
- ↑ [2]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hirvensalmi Wikimedia Commonsissa- Hirvensalmen kunnan kotisivut
- Mikkelin seudun kartta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Puumala - Rantasalmi - Savonlinna - Sulkava |
| Entiset kunnat Anttola - Haukivuori - Jäppilä - Kangaslampi - Kerimäki - Mikkelin maalaiskunta - Pieksänmaa - Pieksämäen maalaiskunta - Punkaharju - Ristiina - Savonranta - Sääminki - Virtasalmi |
