Hirvensalmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hirvensalmi
Hirvensalmi.vaakuna.svg Hirvensalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hirvensalmi.fi
Sijainti 61°38′20″N, 026°46′50″EKoordinaatit: 61°38′20″N, 026°46′50″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Perustettu 1656
Kokonaispinta-ala 746,59 km²
162:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 465,38 km²
– sisävesi 281,21 km²
Väkiluku 2 317
262:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 4,98 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,9 %
– 15–64-v. 58,0 %
– yli 64-v. 30,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.

12
5
4

Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 317 henkeä,[2] ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on suosittu kesänviettopaikka. Hirvensalmella vietetään joka kesä Tervaleppä-juhlat.

Hirvensalmen naapurikuntia ovat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puulaveden rantamaat ovat Savon vanhimpia asutusseutuja, Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656. Todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa. Seurakunta itsenäistyi 1851 Mikkelistä. Seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen. Arkistoa on tuhoutunut pappilan paloissa vuosina 1822 ja 1928. Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914.[6] Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1915 ja se suunnitteli Josef Stenbäck.

Hirvensalmella on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla. Vuosina 1907-1920 Kissakoskella toimi Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1907-1920 ja 1922-1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.

Piispa Maunu Tavast perusti 1442 piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo, nykyisen Lampuunlahden kohdalle.

Mikael Relander (1743-1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi. Pojanpojanpojanpoika oli presidentti Lauri Kristian Relander.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hirvensalmen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 165
1985
  
2 904
1990
  
2 835
1995
  
2 757
2000
  
2 666
2005
  
2 579
2010
  
2 439
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski,Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Noitti, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä

Etäisyyksiä[8][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2012 ja 2013 Hirvensalmella on kuvattu televisiosarjan Vain elämää molemmat tuotantokaudet.

Tunnettuja hirvensalmelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  6. Kirkollisten rakennusten kokopalot 1999. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 1.6.2008.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. [1]
  9. [2]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]