Sulkava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomen kuntaa. Artikkeli kalalajista, katso Sulkava (kala).
Sulkava
Sulkava.vaakuna.svg Sulkava.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sulkava.fi
Sijainti 61°47′15″N, 28°22′15″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Perustettu 1871 (1630)
Kokonaispinta-ala 769,21 km²
152:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 584,69 km²
– sisävesi 184,52 km²
Väkiluku 2 843
242:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 4,86 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 11,5 %
– 15–64-v. 57,4 %
– yli 64-v. 31,1 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Tanja Matikainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vas.

11
5
3
1
1

Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 843 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,21 km2, josta 184,52 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,86 asukasta/km2. Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.

Sulkava kuuluu saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2009 nämä ovat 650 000 euroa, 2010 puolestaan 1,1 miljoonaa euroa. Kunnassa pitkään suunniteltu Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla merkitsisi parannuksia liikenneyhteyksiin, mutta myös saaristokuntastatuksen ja sen mukanaan tuomien taloudellisten tukien menettämistä.[6]

Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna. Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan keskustaan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa.

Alanteentie Sulkavan keskustassa

Sisällysluettelo

Nähtävyydet [muokkaa]

Pisamalahden rannalla sijaitsee Sulkavan linnavuori, joka on eräs Suomen arvokkaimmista muinaislinnoistalähde?. Linnavuoren laella löytyvät 1100-luvulta peräisin olevat puolustusvallin jäännökset. Linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770 ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[7] Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[8]

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin.

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista, jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.

Tapahtumat [muokkaa]

Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.

Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.

Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[9]

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sulkavan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 379
1985
  
4 146
1990
  
3 923
1995
  
3 758
2000
  
3 456
2005
  
3 196
2010
  
2 938
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät [muokkaa]

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.

Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi: Lohilahden koulu. Kyläkauppoja on jäljellä yksi, Lohilahdella.

Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  6. Kurki, Aki: Saaristokunnan edut tärkeitä. Itä-Savo, 13.5.2009, s. 5.
  7. Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info Lohilahti, Sulkava Viitattu 15.4.2009. Suomi
  8. Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  9. Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8-11. Rajavartiolaitos.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla [muokkaa]