Ruokolahti
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.ruokolahti.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Imatran seutukunta |
| Perustettu | 1868 [1] |
| Kokonaispinta-ala | 1 219,85 km² 95:nneksi suurin 2013 [2] |
| – maa | 943,43 km² |
| – sisävesi | 276,42 km² |
| Väkiluku | 5 558 171:nneksi suurin 31.1.2013 [3] |
| – väestötiheys | 5,89 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [4] |
| – 0–14-v. | 14,1 % |
| – 15–64-v. | 59,0 % |
| – yli 64-v. | 26,9 % |
| Äidinkieli | 2011 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,3 % |
| Kunnallisvero | 19,50 % 229:nneksi suurin 2013 [5] |
| Kunnanjohtaja | Antti Pätilä |
Ruokolahti (epävirallisesti ruots. Ruokolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 558 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 219,85 km², josta 276,42 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 5,89 asukasta/km².
Ruokolahden naapurikunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Puumala, Rautjärvi, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Ruokolahden alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Jääsken ja Rautjärven rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ruokolahteen liitettiin alue Suomessa pysyneestä Jääsken osasta, joten Ruokolahti on Tohmajärven ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.
Ruokolahti nousi kesä–heinäkuussa 1992 lehtien otsikoihin paikkakunnalla tehtyjen leijonahavaintojen vuoksi. Ennestään paikkakunta tunnettiin Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksesta.
Sisällysluettelo |
Kyliä 1939 [muokkaa]
Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Huhtanen, Hyrkäs, Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immala, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus, Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkäniemi, Laamala, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä, Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pohja-Lankila, Poitsilanmaa, Puntala, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautionmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Sarajärvi, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Ruokolahden nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi maankuulu Ernst Lohrmannin suunnittelema puukirkko (1854), ja sen välittömässä läheisyydessä oleva puinen paanukattoinen kellotapuli jonka rakensi ruokolahtelainen kirvesmies Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen vuonna 1752. Molemmat sijaitsevat Ruokolahden kirkonmäellä. Muita kohteita kirkonmäellä ovat Kirkkopiha, kotiseutumuseo, Ruokolahti-talo ja ilmailumuistomerkki aivan kirkon lähellä.
Ruokolahden muita nähtävyyksiä ovat Rantalinna, Kolmiköytisen- ja Lapinvuoren kalliomaalaukset, Karoniemi, Salpalinja Syyspohjassa, Kukonharjun-, Kutveleen- ja Käyhkään kanavat, Kummakivi ja sammalsilta.
Uskonnolliset yhteisöt [muokkaa]
Ruokolahdella toimii evankelisluterilainen Ruokolahden seurakunta[7].
Etäisyydet [muokkaa]
- Helsingistä 274 km
- Kouvolasta 141 km
- Lappeenrannasta 53 km
- Imatralta 17 km
- Savonlinnasta 104 km
- Joensuusta 187 km
- Mikkelistä 119 km
- Viipurista 117 km
- Pietarista 267 km
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Paappa Eero ja Ropponen Jari: Jääsken kihlakunnan historia III 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1.
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Ruokolahdenn seurakunta Ruokolahden seurakunta. Viitattu 16.5.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Ruokolahden Kummakivi Retkipaikassa
- Ruokolahden kunnan kotisivut
- goSaimaa.com-matkailusivusto
- YLEn elävä arkisto – Ruokolahden leijona uutisissa
| Imatra - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Taipalsaari |
| Entiset kunnat Joutseno - Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Suomenniemi - Uukuniemi - Ylämaa |
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
