Punkaharju

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Samannimisestä harjusta on erillinen artikkeli Punkaharju (harju).
Punkaharju
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Savonlinna
Punkaharju.vaakuna.svg Punkaharju.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°45′20″N, 029°23′20″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Perustettu 1924
Kuntaliitokset Sääminki (1973)
Liitetty 2013
– liitoskunnat Savonlinna
Kerimäki
Punkaharju
– syntynyt kunta Savonlinna
Pinta-ala 748,12 km² [1]
(1.1.2012)
– maa 471,26 km²
– sisävesi 276,86 km²
Väkiluku 3 702  [2]
(31.12.2012)
väestötiheys 7,86 as/km² (31.12.2012)

Punkaharju on Suomen entinen kunta, nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asui lakkauttamishetkellä 3 702 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 748,12 km2, josta 276,86 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 7,86 asukasta/km2. Punkaharju on maisemistaan tunnettu pitäjä, jonka keskustaajama on Punkasalmi ja toinen taajama Putikko. Punkaharjun naapurikunnat olivat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 alkaen Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta. Vuonna 2013 kunta liitettiin Savonlinnaan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkaharju on kuuluisa Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Se kulkee Puruveden poikki jakaen sen Isoon ja Pikku-Puruveteen, joiden väliset salmet sijaitsevat harjun kummassakin päässä. Harjualueella sijaitseva Punkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991. Alueesta muodostui merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui nykyinen Valtionhotelli.

Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), Taidekartano Johanna Oras, Punkaharjun valtionpuisto ja huvipuisto Kesämaa. Punkaharjulla sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), sekä Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkaharjun Harjutie (yhdystie 4792, entinen valtatie 14).

Punkaharjun kautta kulkee Savonlinnan rata, jonka varrella kunnan alueella ovat Punkaharjun ja Luston asemat sekä Retretin seisake. Rata kulkee Punkaharjun pohjoisreunaa pitkin yhdessä valtatien 14 kanssa. Punkaharjulta pääsee kesäisin myös laivalla Savonlinnaan.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkaharjun merkittävimpiä työnantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat sekä kuntoutuskeskus Kruunupuisto.

Kulttuuri ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidekartano Johanna Oras ja Putikko järjestävät kesäisin taidenäyttelyitä. Punkaharjulla toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Kulennoisten Pallo (KuP) ja Punkaharjun Urheilijat (PuU). Rallikuski Juho Hänninen on kotoisin Punkaharjulta. Biisonimafian tekijät ovat kotoisin Punkaharjulta; ja myös B2-elokuva on kuvattu Punkaharjulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu
Luonto
Urheilu