Retretti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo taidekeskuksesta Punkaharjulla. Yleisnimenä retretti voi tarkoittaa retriittiä.
Retretin sisäänkäynnit vuonna 2007
Retretti vuonna 1984

Retretti oli Punkaharjun Tuunaansaaressa toiminut, Pekka Hyvärisen perustama ja nimikoima taidekeskus, jossa järjestettiin laajoja kuvataide- ja taideteollisuusnäyttelyjä sekä joskus konsertteja. [1] Campus Artis-säätiö omistaa Retretti-tuotenimen ja Retretin kiinteistön omistaa Leevi Hakola ja sijoittaja Kai Mäkelä. Retretin toiminta loppui, kun Retretti Oy meni konkurssiin syksyllä 2012, mutta konkurssi raukesi konkurssipesän varattomuuteen. [2] Campus Artis-säätiö suunnittelee seuraavaa Retretin näyttelyä, Retretti Downtown-galleriaa Savonlinnan maakuntamuseoon. [3]

Kooltaan Retretti oli Pohjoismaiden suurimpia taidekeskuksia. Vuosina 1983–87 rakennettuja näyttely- ja muita sisätiloja on 7 300 neliötä, ja niiden rinnalla yleisö voi käydä hiljentymässä 1985 valmistuneessa, Hyvärisen peruskallioon suunnittelemassa ja rakennuttamassa konserttisalissa .[4] Ympärivuotisia työntekijöitä oli viisi ja kausityöntekijöitä 70–90.[4] Retretin yleisöä palvelivat myös taidekeskuksen kahvila ja A-oikeuksin toimiva Retretti-ravintola.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi Retretti-näyttelyjä järjestettiin viitenä kesänä Punkaharjun keskustaajamassa sijaitsevalla Punkasalmen ala-asteen koululla Puruveden rannassa 1978–1982. Siellä Retretillä oli käytössään noin 1600 neliömetriä sisätilaa ja koulun avara rantapiha ulkoveistoksia varten.

Ennen nykyisen taidekeskuksen rakentamista Punkasalmen ns. "vanhassa Retretissä" esiteltiin etupäässä uutta suomalaista taidetta. Lisäksi Punkasalmen "vanhassa Retretissä" 1970- ja 80-lukujen taitteessa oli esillä laajat Salvador Dalin ja virolaisen taidegrafiikan näyttelyt ja kesällä 1982 lähes sadasta teoksesta koostunut Suomen taiteen kultakauden mestari Pekka Halosen maalausten näyttely.

Nykyisen taidekeskuksen ensimmäisen rakennusvaiheen noin 900 neliön suuruiset, mutta vain kesäkäyttöön tarkoitetut näyttelyhallit ja kahvila, avattiin 1983 Albert Edelfeltin taiteen suurnäyttelyllä. [4]

Avausnäyttelyyn koottiin yhteensä 301 Albert Edelfeltin teosta ja 51 Veikko Haukkavaaran veistosta. Niitä kävivät ihailemassa elokuussa 1983 virallisella Suomen valtiovierailullaan muun muassa Ruotsin kuningaspari Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia yhdessä presidenttipari Mauno ja Tellervo Koiviston kanssa.

Samalla kun Retretin uusista näyttelytiloista 3 700 m2 rakennettiin vuosina 1984–1986 maan alle louhittuun luolaan, sinne valmistui myös 1 000 istuinpaikan Kalliosali omalla sisäänkäynnillään ja luolaravintolallaan. Kesäksi 1986 myös Retretin kahvilatila laajeni nykyiseksi 2-kerroksiseksi taidekeskuksen ravintolaksi avarine toimisto- ja keittiötiloineen.

Vuosina 1985–1987, jolloin Retretin konserttisalia käytettiin aktiivisesti, siellä järjestettiin Savonlinnan Oopperajuhlien ja Retretin oman ohjelmiston ooppera- ja balettiesityksiä sekä sinfonia-, kamari-, viihde- ja jazzmusiikin konsertteja.

Kesän 1986 tärkeimpinä orkesterivieraina Retretissä esiintyivät Philharmonia Orchestra (London) Esa-Pekka Salosen johdolla. Muista vuoden 1986 esityksistä ja esiintyjistä mainittakoon Erik Bergmanin 75-vuotisjuhlakonsertti ja Kaija Saariahon "elektroakustisten" sävellysten kantaesitys (solisteinaan Marjatta Airas, sopraano ja Jukka Tiensuu, piano), sekä Finlandia-kvartetin, Helsingin Barokkiyhtyeen ja Raschèr-saksofonikvartetin konsertit, sekä Oopperajuhlien 1986 Vuoden taiteilija Jorma Hynnisen juhlakonsertti.

Kesäksi 1986 Kalliosalissa tuli ensi-iltaan Jacques Offenbachin ooppera Orfeus manalassa.

Kesällä 1987 Kalliosali ja sen lämpiönä toiminut silloinen luolaravintola muutettiin Yöretretti-tapahtumien estradeiksi. Jazz-öiden pääesiintyjiä olivat kotimaisen ohjelmatarjonnan rinnalla Count Basie Orchestra (2 konserttia Frank Fosterin johdolla), The Modern Jazz Quartet sekä Gary Burton Quartet ja pianisti Makoto Ozone.

Kalliosalin vetovoimaisimpia esiintyjiä 1987 olivat Leonidas Kavakos (2 konserttia) sekä yhteiskonserteissaan Arto Noras ja Ralf Gothóni.

Retretin konsertti- ja muun esitystaiteen toiminta loppui syyskuussa 1987, kun taidekeskuksen luolatilat rakennuttanut ja Kalliosalin toiminnasta vastannut Helsingin Taidetalo Oy:n tytäryhtiö Retretti Oy ajautui emoyhtiönsäkin nurin vetäen konkurssiin.

Kesän 2009 päänäyttely esitteli Albert Edelfeltin teoksia. Luolastossa on Kim Simonssonin ja Vesa Varrelan näyttelyt. Lisäksi esillä on muun muassa lasitaidetta Kyösti Kakkosen kokoelmista.[5]

Retretin läheisyydessä Savonlinnan radan varrella sijaitsee Pekka Hyvärisen 1987 rakennuttama Retretin seisake. Sen ainoa rakennelma on yli 28 000 kilogrammaa painava Olavi Lanun betoniveistos – 6,5 metrin korkuinen kohotetun polvensa päälle käsivarsiensa varaan junamatkustajien sadesuojaksi päänsä painanut istuva mieshahmo. Retretin konkurssin jälkeen paikalliset asukkaat ovat yleisesti kutsuneet tätä radanvarren veistosta "Itkeväksi Pekaksi".

Taidekeskus Retretin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin tammikuussa 2009 Tampereen taidemuseon tutkija, filosofian maisteri Tapani Pennanen. Hän toteutti Retretille aikaisemmin 2000 von Wright -veljesten näyttelyn.[6] Viimeisemmäksi Retretin toimitusjohtajaksi valittiin syyskuussa 2011, Vaasan entinen museojohtaja Anne-Maj Salin. [7]

Retretissä olleita näyttelyitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/8799622.html
  2. Retretin toimitilat YLE Etelä-Savo. Viitattu 28.9.2013.
  3. Retretin konkurssi raukesi Itä-Savo. Viitattu 28.9.2013.
  4. a b c Karjalainen, Marja-Liisa: Monen ammattilaisen taideteos. (Itä-Savon liite) Retretti, 15.6.2009, s. 12–13. Retretti.
  5. Retretti avoinna koko kesän. (Itä-Savon liite) Retretti, 15.6.2009, s. 14. Retretti.
  6. Karjalainen, Marja-Liisa & Runonen, Carmen: Uusi toimitusjohtaja hyppäsi liikkuvaan junaan. (Itä-Savon liite) Retretti, 15.6.2009, s. 11. Retretti.
  7. Anne-Maj Salinista Retretin toimitusjohtaja Helsingin sanomat. Viitattu 28.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Koordinaatit: 61°48′12″N, 029°17′24″E