Eero Järnefelt
| Eero Järnefelt | |
|---|---|
 Omakuva |
|
| Syntynyt | 8. marraskuuta 1863 Viipuri, Suomi |
| Kuollut | 15. marraskuuta 1937 Helsinki |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Ala | Taidemaalari |
opiskelleita suomalaisia
Taiteen maailma 1898–1924
Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916–1920.
Albert Edelfelt | Akseli Gallen-Kallela | Eero Järnefelt | Pekka Halonen | Ville Vallgren | Väinö Blomstedt | Magnus Enckell
Erik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863 Viipuri – 15. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori (1912). Järnefeltin tunnetuimpia töitä ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä.
Sisällysluettelo |
Elämänvaiheita [muokkaa]
Järnefeltin vanhemmat olivat kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori Alexander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth (o.s. Clodt von Jürgensburg). Hänellä oli kahdeksan sisarusta: Kasper, Arvid, Ellida, Ellen, Armas, Aino, Hilja ja Sigrid. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Helsingin yksityisestä suomalaisesta alkeisopistosta 1881 Järnefelt opiskeli maalausta Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874 ja 1878, sekä Pietarin taideakatemiassa 1883-86 ja 1886–1888 Pariisissa Académie Julianissa. Hän teki opintomatkoja 1894–1895 Italiaan ja Krimile 1899. Järnefelt sai vaimonsa Suomalaisen teatterin näyttelijä Saimi Swanin kanssa viisi lasta, joista Heikki tunnetaan tutkijana.
Hän osallistui 1889 Pietarissa järjestettyyn Venäläisten ja suomalaisten taiteilijain näyttelyyn, sekä Mir iskusstvan järjestämään Kansainväliseen näyttelyyn Pietarissa 1899.[1]
Järnefelt toimi Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana 1902–1928. Hän sai professorin arvonimen 1912 ja oli myös Suomen Taideakatemian jäsen ja puheenjohtaja. Eero Järnefelt oli vastaanottavainen 1800-luvun naturalistisille virtauksille. Hänen tuotantonsa oli korkeatasoista ja hän oli työssään kunnianhimoinen. Hänen sukutaustansa, joka yhdisti suomenkieliset kulttuuripyrinnöt ja pietarilaisen aristokratian taidepiirit, oli omiaan luomaan paatoksellisia ja runollisia teoksia.[2]
1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahden Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa ja maalasi siellä teoksensa Isäntä ja rengit sekä viimeisteli Kaski-nimisen maalauksensa. Pohjois-Karjalan Kolilla Järnefelt kävi ensimmäisen kerran taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon kanssa 1892 ja palasi sinne myöhemmin useita kertoja, viimeisen kerran 1936. Järnefelt maalasi useita teoksia Kolin maisemista esimerkiksi maalauksen Syysmaisema Pielisjärveltä vuonna 1899.
Eero Järnefelt rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta-nimisen taiteilijakodin joka valmistui 1901. Järnefelt asui perheineen Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka jolloin perhe muutti Helsinkiin. Tämän jälkeen he viettivät aikaa Suvirannassa vain kesäisin ja juhlapäivinä.
Eero Järnefeltin 1800-luvun lopun taiteesta on nähtävissä samanaikaisen venäläisen, realistiseen ja iskevään kuvaukseen pyrkivän taiteen piirteitä. Hänen pääteoksekseen mainittu maalaus Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on harvoja tuona aikana Suomessa tehtyjä maalauksia, joissa maaseutuväestön ankeaa elämää kuvattiin ihannoimatta.
Järnefelt tavattiin säännöllisesti muun sukunsa tavoin keskustelujen parissa Minna Canthin salongissa.
Raahen kirkon alttaritaulu Heräävä toivo vuodelta 1926 oli Eero Järnefeltin viimeiseksi jäänyt suuri työ.
Järnefelt on haudattu Helsingin Hietaniemeen: U28-5-13.selvennä
Teosten myyntejä [muokkaa]
Guassimaalaus Pihapiiri, myytiin Hagelstamin huutokaupassa marraskuussa 1997 39 000 markalla.[2]
Maalauksen Pyykkiranta, 1889 osti Anders Wiklöf 630 000 euron hintaan joulukuussa 2007. Tätä kalliimpia ovat olleet Helene Schjerfbeckin seitsemän teosta.[3]
Maalauksia [muokkaa]
- Savolaisvene, 1888.
- Ranskalainen viinitupa, 1888.
- Kesäyön kuu, 1889.
- Pyykkiranta, 1889.
- Pihapiiri, quassi, 1890.
- Heinäkuun päivä, 1891.
- Keuruun kirkon alttaritaulu, 1891.
- Saimi kedolla. 1892.
- Kaski eli Raatajat rahanalaiset, 1893.
- Isäntä ja rengit, 1893.
- Ahvenruoho, 1895.
- Leikkiviä lapsia, 1895.
- Jyväskylän maaseurakunnan kirkon alttaritaulu, 1896.
- Mathilda Wreden muotokuva, 1896.
- Taiteilijan pojan Heikki Järnefeltin muotokuva, 1897.
- Syysmaisema Pielisjärveltä, 1899.
- Kotimatkalla, 1903.
- Rantakuva, 1903.
- Kaislikkoranta, 1905.
- Maalaiskaupassa, 1905.
- Juhani Ahon muotokuva, 1906.
- Liedon kirkon alttaritaulu, 1908.
- Helsingin rautatieaseman ravintolan Koli-maisemafresko, 1911 (yhdessä A.W. Finchin ja Ilmari Aallon kanssa).
- Helsingin yliopiston juhlasalin Aurora-seura, 1916 (tuhoutui Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944).
- Helsingin yliopiston juhlasalin Flora-juhla, 1920 (tuhoutui Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944).
- Presidentti Mannerheimin muotokuva, 1922.[4]
- Kylpijät, 1923.
- Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulu, 1932.
- Maisema Kolilta, 1928.
- Jokimaisema, 1931.
- Ester Sihtola (maalaus) 1934.
-
Kesäyön kuu, 1889.
-
Saimi kedolla, 1892.
-
Isäntä ja rengit, 1893.
-
Metsälampi, 1894.
-
Vesileinikki, 1895.
-
Taiteilijan poika, 1897.
-
Kotimatkalla, 1903.
-
Leena, 1903.
-
Kaislikkoranta, 1905.
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Lindqvist, Leena (toim.): Taiteilijan tiellä – Eero Järnefelt 1863 – 1937. Otava, 2002. ISBN 951-1-144-66-9.
- Toppi, Marko (toim.): Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1889-1914. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-113-1.
- Toppi, Marko (toim.): Vain tosi on pysyväistä. Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1915-1944. SKS, 2013. ISBN 978-952-222-399-9.
Lähteet [muokkaa]
- Pauliina Laitinen-Laiho: Taide&Antiikki, Taloustaito, s. 23, 05/2009
- Leena Nokela (toim.): Rakkaat vanhat tavarat. Otava, 1998. ISBN 951-1-14302-6.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Petrova, Evgenia (päätoim.): Mir Iskusstva - taiteen maailma, s. 319. Näyttelyluettelo Helsinki 1998, Pietari 1999. Pietari - Helsinki: Suomen taiteen museo Ateneum, Valtion venäläinen museo, 1998. ISBN 951-53-1818-1.
- ↑ a b Nokela, s. 246
- ↑ Pauliina Laitinen-Laiho, s. 23
- ↑ Valtioneuvosto - Presidenttien muotokuvat
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Järnefelt, Eero Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Eero Järnefelt taiteilijamatrikkelissa
- Eero Järnefelt Valtion taidemuseon kokoelmissa.
- Opetushallituksen Eero Järnefelt -oppimateriaalia.
- Taiteilijakodit, Suviranta.
- Järnefelt Lapinlahden Väisälänmäellä.
