Eero Järnefelt

Wikipedia

Eero Järnefeltin valokuva.

Erik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863, Viipuri – 15. marraskuuta 1937, Helsinki) oli taidemaalari ja professori. Järnefeltin tunnetuimpia töitä ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä.

Järnefeltin vanhemmat olivat kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori August Aleksander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth (o.s. Clodt von Jürgensburg). Valmistuttuaan ylioppilaaksi Helsingin yksityisestä suomalaisesta alkeisopistosta 1881 Järnefelt opiskeli maalausta 1883–1885 Pietarin Taideakatemiassa ja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja jatkoi opintojaan 1886–1888 Pariisissa Academie Julianissa sekä 1894–1897 Italiassa. Järnefelt ja Suomalaisen teatterin näyttelijä Saimi Swan vihittiin Lappeenrannassa 12. kesäkuuta 1890. He saivat viisi lasta: Heikki, Leena, Saara, Laura ja Olavi.

Järnefelt toimi Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana 1902–1928. Hän sai professorin arvonimen 1912 ja oli myös Suomen taideakatemian jäsen ja puheenjohtaja 1930–1934.

1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahden Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa ja maalasi täällä teoksensa Isäntä ja rengit sekä viimeisteli Kaski-nimisen maalauksensa. Pohjois-Karjalan Kolilla Järnefelt kävi ensimmäisen kerran yhdessä vaimonsa Saimin, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon kanssa 1892 ja palasi sinne myöhemmin useita kertoja, viimeisen kerran 1936. Järnefelt maalasi useita teoksia Kolin maisemista esimerkiksi maalauksen Syysmaisema Pielisjärveltä vuonna 1899.

Eero Järnefelt rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta-nimisen taiteilijakodin joka valmistui 1901. Järnefelt asui perheineen Suvirannassa ympärivuotisesti vuoteen 1917 saakka jolloin perhe muutti Helsinkiin. Tämän jälkeen he viettivät aikaa Suvirannassa vain kesäisin ja juhlapäivinä.

Eero Järnefeltin 1800-luvun lopun taiteesta on nähtävissä samanaikaisen venäläisen, realistiseen ja iskevään kuvaukseen pyrkivän taiteen piirteitä. Hänen pääteoksekseen mainittu maalaus Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on harvoja tuona aikana Suomessa tehtyjä maalauksia, joissa maaseutuväestön ankeaa elämää kuvattiin idealisoimatta.

Järnefelt tavattiin säännöllisesti muun sukunsa tavoin keskustelujen parissa Minna Canthin salongissa.

[muokkaa] Maalauksia

Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset, 1893.

Eero Järnefelt, Rovasti H. G. Th. Brofeldtin muotokuva, 1888.

Savolaisvene (1888)
Ranskalainen viinitupa (1888)
Kesäyön kuu (1889)
Pyykkiranta (1889) (Anders Wiklöf osti teoksen 630 000 euron hintaan joulukuussa 2007, mikä teki siitä kaikkien aikojen kolmanneksi kalleimman suomalaistaideteoksen^[1])
Heinäkuun päivä (1891)
Keuruun kirkon alttaritaulu (1891)
Saimi kedolla (1892)
Kaski eli Raatajat rahanalaiset (1893)
Isäntä ja rengit (1893)
Ahvenruoho (1895)
Leikkiviä lapsia (1895)
Jyväskylän maaseurakunnan kirkon alttaritaulu (1896)
Mathilda Wreden muotokuva (1896)
Taiteilijan pojan Heikki Järnefeltin muotokuva (1897)
Syysmaisema Pielisjärveltä (1899)
Kotimatkalla (1903)
Kaislikkoranta (1905)
Maalaiskaupassa (1905)
Juhani Ahon muotokuva (1906)
Liedon krkon alttaritaulu (1908)
Helsingin rautatieaseman ravintolan Koli-maisemafresko (1911) (yhdessä A.W. Finchin ja Ilmari Aallon kanssa)
Helsingin yliopiston juhlasalin Aurora-seura-fresko (1916) (tuhoutui Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944)
Helsingin yliopiston juhlasalin Flora-juhla-fresko (1920) (tuhoutui Helsingin pommituksessa helmikuussa 1944)
Kylpijät (1923)
Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulu (1928)
Maisema Kolilta (1928)