Rentukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rentukka
2007-03-27Caltha palustris01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Rentukat Caltha
Laji: palustris
Kaksiosainen nimi
Caltha palustris
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rentukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rentukka Commonsissa

Rentukka eli luhtarentukka (Caltha palustris) on kirkkaankeltainen kosteiden paikkojen keväällä ja alkukesällä kukkiva kasvi. Se on myrkyllinen. Rentukka kuuluu leinikkikasveihin.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rentukan kukkia.
Munuaismainen lehti.
Rentukan tuppilohedelmä.
Caltha palustris

Monivuotisen rentukan varret ovat rennot ja mehevät, ja kasvavat 15–50 cm pitkiksi. Kalju varsi on ontto. Lehdet ovat nahkeita ja tavallisesti nirhalaitaisia. Aluslehdet ovat melko pitkäruotisia, lehtilapa on pyöreähkö ja herttatyvinen. Varsilehtien lapa on tavallisesti munuaismainen. Halkaisijaltaan lehdet ovat 3–20 cm. Kukkien määrä vaihtelee yhdestä viiteentoista. Kukat ovat kiiltävän keltaiset, halkaisijaltaan 2–5 cm, ja niissä on yleisimmin viisi terälehteä. Suomessa rentukka kukkii touko-kesäkuussa, pohjoisessa vielä elokuussakin. Kasvin siemenet kypsyvät lukuisissa, otakärkisissä tuppiloissa.[1]

Suomessa rentukasta tunnetaan kaksi alalajia: rantarentukka (ssp. palustris) sekä purorentukka (ssp. radicans). Näistä jälkimmäinen on pienempikokoinnen ja kukinnaltaan vaatimattomampi.[1] Rentukan saattaa sekoittaa samaan aikaan kukkivaan mukulaleinikkiin (Ranunculus ficaria).

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rentukka on tyypillinen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeiden vyöhykkeiden laji. Sitä tavataan kaikissa Pohjoismaissa sekä Euroopassa eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu Pohjois-Aasiassa aika Keski-Siperiaan saakka. Pohjois-Amerikassa rentukkaa kasvaa Yhdysvaltain itä- ja keskiosista Kanadan keskiosiin.[2][3] Suomessa rentukka on yleinen koko maassa. Alalajeista rantarentukkaa tavataan koko maassa, purorentukkaa puolestaa Kainuussa ja Lapissa.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rentukka kasvaa rehevillä kosteilla alueilla. Sen tyypillisimpiä elinympäristöjä ovat luhdat, ojat, purot, märät niityt, suon reunat ja rehevien metsälampien rannat.[1]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rentukan lehdet ovat myrkyllisiä. Ne voivat aiheuttaa ihmiselle vaihtelevia oireita, kuten polttavaa tunnetta kurkussa, oksentelua, veriripulia, huimausta ja kouristuksia.[4] Lajin myrkyllisyydestä huolimatta ainakin Ruotsissa kukkien nuppuja on nautittu kapristen tapaan.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rentukkaa käytetään myös puutarhakasvina esimerkiksi lampien rannoilla. Siitä on jalostettu myös kerrottukukkainen puutarhalajike Multiplex.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 69.
  2. a b Arne Anderberg: Den virtuella floran: Kabbleka Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 27.8.2011. (ruotsiksi)
  3. Flóra Íslands: Hófsóley Viitattu 27.8.2011.
  4. Poisonous Plants: Marsh marigold Viitattu 27.8.2011.
  5. Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rentukka Viitattu 27.8.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]