Rentukka
| Rentukka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Caltha palustris L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Rentukka Wikispeciesissä |
Rentukka eli luhtarentukka (Caltha palustris) on kirkkaankeltainen kosteiden paikkojen keväällä ja alkukesällä kukkiva kasvi. Se on myrkyllinen. Rentukka kuuluu leinikkikasveihin.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
.jpg)
Monivuotisen rentukan varret ovat rennot ja mehevät, ja kasvavat 15–50 cm pitkiksi. Kalju varsi on ontto. Lehdet ovat nahkeita ja tavallisesti nirhalaitaisia. Aluslehdet ovat melko pitkäruotisia, lehtilapa on pyöreähkö ja herttatyvinen. Varsilehtien lapa on tavallisesti munuaismainen. Halkaisijaltaan lehdet ovat 3–20 cm. Kukkien määrä vaihtelee yhdestä viiteentoista. Kukat ovat kiiltävän keltaiset, halkaisijaltaan 2–5 cm, ja niissä on yleisimmin viisi terälehteä. Suomessa rentukka kukkii touko-kesäkuussa, pohjoisessa vielä elokuussakin. Kasvin siemenet kypsyvät lukuisissa, otakärkisissä tuppiloissa.[1]
Suomessa rentukasta tunnetaan kaksi alalajia: rantarentukka (ssp. palustris) sekä purorentukka (ssp. radicans). Näistä jälkimmäinen on pienempikokoinnen ja kukinnaltaan vaatimattomampi.[1] Rentukan saattaa sekoittaa samaan aikaan kukkivaan mukulaleinikkiin (Ranunculus ficaria).
Levinneisyys [muokkaa]
Rentukka on tyypillinen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeiden vyöhykkeiden laji. Sitä tavataan kaikissa Pohjoismaissa sekä Euroopassa eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu Pohjois-Aasiassa aika Keski-Siperiaan saakka. Pohjois-Amerikassa rentukkaa kasvaa Yhdysvaltain itä- ja keskiosista Kanadan keskiosiin.[2][3] Suomessa rentukka on yleinen koko maassa. Alalajeista rantarentukkaa tavataan koko maassa, purorentukkaa puolestaa Kainuussa ja Lapissa.[1]
Elinympäristö [muokkaa]
Rentukka kasvaa rehevillä kosteilla alueilla. Sen tyypillisimpiä elinympäristöjä ovat luhdat, ojat, purot, märät niityt, suon reunat ja rehevien metsälampien rannat.[1]
Myrkyllisyys [muokkaa]
Rentukan lehdet ovat myrkyllisiä. Ne voivat aiheuttaa ihmiselle vaihtelevia oireita, kuten polttavaa tunnetta kurkussa, oksentelua, veriripulia, huimausta ja kouristuksia.[4] Lajin myrkyllisyydestä huolimatta ainakin Ruotsissa kukkien nuppuja on nautittu kapristen tapaan.[2]
Käyttö [muokkaa]
Rentukkaa käytetään myös puutarhakasvina esimerkiksi lampien rannoilla. Siitä on jalostettu myös kerrottukukkainen puutarhalajike Multiplex.[5]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viiteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 69.
- ↑ a b Arne Anderberg: Den virtuella floran: Kabbleka Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 27.8.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Flóra Íslands: Hófsóley Viitattu 27.8.2011.
- ↑ Poisonous Plants: Marsh marigold Viitattu 27.8.2011.
- ↑ Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rentukka Viitattu 27.8.2011.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kasviatlas 2010: Rentukan eli luhtarentukan levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rentukka (Caltha palustris)
- Luontoportti: Rentukka (Caltha palustris)
- Nettikasvio: Rentukka (Caltha palustris)
- ITIS: Caltha palustris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Caltha palustris (englanniksi)
- Flora of China: Caltha palustris (englanniksi)
