Hjalmar Munsterhjelm
| Hjalmar Munsterhjelm | |
|---|---|
 Munsterhjelm noin 1871–1878 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Magnus Hjalmar Munsterhjelm |
| Syntynyt | 19. lokakuuta 1840 |
| Kuollut | 2. huhtikuuta 1905 (64 vuotta) |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | Romantiikka |
.JPG)
Fanny Churberg, Karl Anders Ekman, Severin Falkman, Ellen Favorin, Alina Forsman, Hanna Frosterus-Segerstråle, Alexandra Frosterus-Såltin, Emma Gylden-von Schantz, Werner Holmberg, Karl Emanuel Jansson, Arvid Liljelund, Berndt Lindholm, Erik Johan Löfgren, Hjalmar Munsterhjelm, Victorine Nordenswan, Augusta Soldan, Victoria Åberg
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Magnus Hjalmar Munsterhjelm (19. lokakuuta 1840 Tuulos – 2. huhtikuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli 1800-luvun loppupuolen romanttista taidesuuntausta edustanut suomalainen maisemamaalari. Munsterhjelmillä on arvostettu asema Suomen taidehistoriassa, vaikka hän aikanaan oli tuotannossaan epätasainen.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruusvuodet ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämeestä kotoisin oleva Hjalmar Munsterhjelm syntyi Tuuloksen Toivoniemen kartanossa 19. lokakuuta 1840. Vanhemmat, aliratsumestari Gustaf Riggert Munsterhjelm ja Mathilda Charlotta Eleonora von Essen toivoivat pojasta taidemaalaria, mutta Hjalmar itse haaveili merikapteenin ammatista. Hän kävikin Turun merikoulua ja osallistui kahdelle Espanjan-purjehdukselle vuosina 1858 ja 1859. Vuonna 1860 isä Gustaf kuitenkin vei pojan Düsseldorfiin, missä tämä pääsi Werner Holmbergin yksityisoppilaaksi. Kun Hjalmar Munsterhjelm kesällä 1865 valmistui Düsseldorfin taideakatemiasta, hän oli ensimmäinen koko kurssin läpikäynyt suomalaistaiteilija. Kotimaassaan Munsterhjelm olikin yksi harvoista perusteellisen ammatillisen koulutuksen saaneista taidemaalareista ja sen ansiosta teknisesti erittäin taitava. Pitkäaikainen opiskelu kertoi myös Munsterhjelmin epävarmuudesta taiteilijana: hän oppi käyttämään erilaisia vaikutteita ja esikuvia varsin vapaasti tavoitteidensa ja yleisön odotusten mukaisesti.
Dûsseldorfin koulun jälkeen Munsterhjelm opiskeli vielä Karlsruhessa Staatliche Akademie der bildenden Künstessä (1865–1866) ja Hans Guden yksityisoppilaana (1867–1870). Suomeen hän palasi, kun Saksan ja Ranskan välille syttyi vuonna 1870 sota.
Maalaismaiseman kuvaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjalmar Munsterhjelm teki useita kesämatkoja Savoon ja Karjalaan tutustuen muun muassa Vuoksen rannan kansallismaisemiin. Luonnonkaunis koskimaisema kiehtoi taiteilijaa, joka valmisteli Imatraa ja sen lähiseutuja esittelevää kuvateosta "Album d'Imatra par Hj. M-m" (1872). Munsterhjelm itse piti parhaana aiheenaan Ruokolahden Vallinkoskea. Samoihin aikoihin Munsterhjelmin maalausten mukaan toteutettuja maisema-aiheita painettiin myös Suomea esittelevään kuvajulkaisuun Matkustus Suomessa (Zachris Topelius, 1873).
Hjalmar Munsterhjelm oli uransa huipulla 1870-luvun alussa. Hänen kotimaassa tekemiensä matkojen tuloksena syntyneitä komeita maisemamaalauksia oli esillä niin Münchenissä, Bremenissä, Hannoverissa, Wienissä, Lontoossa, Pietarissa, Göteborgissa kuin Helsingissäkin. Hjalmar Munsterhjelmin tuotantoa hallitsee romanttissävyinen tunnelmakuvaus. Hän pyrki näkemään luonnon kokonaisuutena, pikemminkin tunnelmana kuin realistisena kuvauskohteena. Kasvu- ja elinympäristönsä vuoksi Munsterhjelm on muistettava ennen kaikkea Hämeen kuvaajana: hänen teoksissaan toistuvat järvi- ja peltomaisemat.
Hän meni naimisiin Olga Mathilda Tannisen (1856–1929) kanssa vuonna 1875. He saivat neljä lasta, joista yksi oli kuvanveistäjä John Munsterhjelm (1879–1925).
Hjalmar Munsterhjelm sai Pietarin taideakatemian arvonimen "toisen luokan taiteilija" vuonna 1872 ja "ensiluokan taiteilija" vuonna 1873. Akateemikoksi hänet valittiin vuonna 1874. Samana vuonna hän voitti ensimmäisen valtion maisemamaalauskilpailun. Ruotsin taideakatemian jäseneksi Munsterhjelm valittiin vuonna 1897. Hän oli aktiivinen kuolemaansa saakka vuonna 1905 Helsingissä.
Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Paimen alppimaisemassa, 1860 -
Maantie Suomessa, 1865 -
Baijerilainen talonpoikaisnainen, 1860-luku -
Kesäinen koivikko, 1869 -
Kyläkatu Schwartzwaldissa, 1870 -
Maisema Hohenaschausta, 1871 -
Hämeen linna, 1872 -
Talvimaisema Tuuloksesta, 1874 -
Metsämaa Hauhosta, Hämeestä -
Olavinlinna (Talvi), 1870-luku -
Kuutamo Barösundissa, myöhäinen 1870-luku -
Kuutamoyö, 1883 -
Lokakuun ilta ensilumen jälkeen; Ensilumi, 1883 -
Aamutunnelma (Saaristomaisema), 1884 -
Kuutamo, 1885 -
Piilipuita, 1897
.jpg)
_-_A_II_845_-_Finnish_National_Gallery.jpg)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hjalmar Munsterhjelm. Kansallisbiografia 11.10.2005. Aimo Reitala. (Maksullinen artikkeli) Viitattu 3.7.2014.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aimo Reitala: Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa (1990)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hjalmar Munsterhjelm Wikimedia Commonsissa
- Hagelstamin taiteilijalista (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvataiteilijamatrikkeli
| ||||||||||||||||||||||
