Tuusulanjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuusulanjärvi
Näkymä etelään Järvenpään Tervanokasta.
Näkymä etelään Järvenpään Tervanokasta.
Koordinaatit 60°25′48″N, 025°02′24″EKoordinaatit: 60°25′48″N, 025°02′24″E
Sijainti Tuusula, Järvenpää
Pinta-ala km²
Pinnankorkeus 37,8 m
Keskisyvyys 3,2 m
Laskujoki Tuusulanjoki

Tuusulanjärvi (aiemmin myös Pitkäjärvi ja Kaukajärvi) on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.

Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Haukkaoja.

Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan Rantatie, joka aikoinaan oli osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita.

Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä.

Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.

Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella.

Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]