Katri Vala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katri Vala
KatriVala.jpg
Salanimet Pecka
Syntynyt 11. syyskuuta 1901
Muonio, Suomi
Kuollut 28. toukokuuta 1944 (42 vuotta)
Eksjö, Ruotsi
Ammatit opettaja, runoilija, suomentaja
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Ensiteokset Kaukainen puutarha (1924)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Katri Vala (oikealta nimeltään Karin Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonio28. toukokuuta 1944 Eksjö sanatorium, Ruotsi) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Vala syntyi metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenströmin (s. 26.8.1873 Porvoo) ja hänen muoniolaissyntyisen vaimonsa Alexandra Fredrikan (o.s. Mäki) perheeseen. Perhe muutti 1902 Porvooseen ja 1905 Ilomantsiin, missä Vala vietti lapsuutensa 1905-11[1]. Porvoossa syntyi Katri Valan pikkuveli Erkki Vala (19021991), vuoteen 1928 Wadenström. Robert Wadenströmin kuoltua 1911 perhe muutti takaisin Porvooseen. Katri Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. 1922–1928 Vala työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa. Kansakoulunopettajana Ilomantsissa Katri Vala toimi vuosina 1925–1929. Vala sairastui 1928 tuberkuloosiin, josta hän ei koskaan täysin parantunut ja joka johti lopulta hänen ennenaikaiseen kuolemaansa vain 42 vuoden iässä. Ilomantsissa asuessaan Valalla oli suhde Edvin Stoltin kanssa, jonka päätyttyä Vala avioitui Armas Heikelin kanssa.

Toivuttuaan sairaudestaan riittävästi Vala teki matkan Rivieralle ja Pariisiin. Matkan jälkeen hän asettui asumaan Helsinkiin, missä hän vuonna 1930 solmi avioliiton kemistin koulutuksen saaneen vasemmistoradikaalin Armas Heikelin kanssa. Vuonna 1931 Katri Vala synnytti ensimmäisen lapsensa. Tyttövauva eli kuitenkin vain pari tuntia. Menetys aiheutti runoilijalle syvän masennuskauden, joka näkyy myös hänen tuotannossaan. Hänen toinen lapsensa Mauri Henrik Heikel syntyi vuonna 1934. Vuosina 1935–1937 Katri Vala toimi opettajana Lauritsalassa. Pahenevan tuberkuloosin ja taloudellisten ongelmien vuoksi Katri Vala muutti vuonna 1940 Ruotsiin, missä asui hänen veljensä Erkki. Katri Vala kuoli 28. toukokuuta 1944 Eksjön parantolassa Ruotsissa.

Tulenkantajat-ryhmän tunnetuimpiin nimiin kuulunut Katri Vala julkaisi esikoiskokoelmansa 1924. Hänen vapaamittainen lyriikkansa herätti myös kiivasta keskustelua. Hän kirjoitti Tulenkantajien lehteen nimimerkillä Pecka.

Katri Vala oli 1930-luvulla mukana perustamassa myös vasemmistolaista kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilaa. Hänen kirjallisessa tuotannossaan tältä ajalta näkyvät pasifismin ja fasisminvastaisuuden teemat. Suuren maailmanpalon ennakointi hallitsi vuonna 1942 ilmestynyttä jäähyväiskokoelmaa Pesäpuu palaa, joka oli suurimmalta osin kirjoitettu jo ennen sotia.

Huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Lintuvaarassa sijaitsevat sekä Katri Valan tie että -polku. Ilomantsin keskustasta löytyy Katri Valan tie. Porvoossa, Johannisbergin alueella ovat Katri Valan katu ja -kuja.[2]

Katri Valan puisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Valan puisto (ent. Marjatanmäen puisto) sijaitsee Helsingin Sörnäisissä. Katri Vala on haudattu nimikkopuistoonsa. Uurna muurattiin Hämeentien puoleiseen rinteeseen kivipaateen.[3][4]

Ilomantsiin Katri Vala Kulttuurikeskuksen ympäristöön on valmistumassa Katri Vala puistikko, jossa on myös Katri Vala ruusuja.

Katri Vala Kulttuurikeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Vala Kulttuurikeskus sijaitsee entisessä Ilomantsin kirkonkylän kansakoulussa, jossa Katri Vala toimi opettajana vuosina 1925–1929. Kulttuurikeskukseen johtaa Katri Valan tie. Katri Vala asui koululla äitinsä ja Niilo-veljensä kanssa vuosina 1927–1929. Kulttuurikeskus toimii näyttelyiden, tapahtumien ja kurssien pitopaikkana. Keskuksessa on Katri Valan elämää esittelevä, pysyvä Sininen ovi -näyttely. [5] Keskuksen yhteyteen on rakennettu ulkoesiintymisareena, jossa on 300 istumapaikkaa. Areenan rakentaminen käynnistyi kesällä 2013 ja areena valmistui joulukuussa 2014. Rakentaminen on toteutunut ns. Leader-hankkeena, johon Vaara-Karjalan Leader on myöntänyt osan rahoituksesta.[6]

Katri Valan muistokivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Valan vuonna 1971 paljastettu muistokivi sijaitsee Mäen tilan pihapiirissä Muonion keskustassa, Lahenrannantiellä.[4]

Katri Vala -omakuvapostimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MSL:n Vaara-Karjalan Kulttuuriyhdistys ry julkisti Katri Vala 110 vuotta -runotapahtumassa 11. syyskuuta 2011 taiteenmaisteri Pinte Kankaan suunnitteleman Katri Vala -postimerkin ja -postikortin. Merkejä ja kortteja myydään Katri Vala Kulttuurikeskuksessa.[5]

Kesän 2014 näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Vala Kulttuurikeskuksen kesän 2014 näyttelyt; Sininen ovi täydentyneenä, Elämäni esineet lasi-ja mosaiikkitöiden näyttely, Tuhannen Karhun maa ulkonäyttely ja Postimerkit Pogostalla -näyttely.

Karhun veiston MM-kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2014 elokuun 23 päivänä Katri Vala areena täyttyi tuhansista Karhunveiston MM-kisojen seuraajista.

Katri Vala ruusut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Vala Kulttuurikeskuksen puistikkoon sijoittetut Katri Vala ruusut on saatu lahjoituksena Aunen Kukkapihan tuhansien kukkien tarhasta.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaukainen puutarha, 1924
  • Sininen ovi, 1926
  • Maan laiturilla, 1930
  • Paluu, 1934
  • Pesäpuu palaa, 1942
  • Kootut runot, 1945 (postuumisti), 1958, 1977, 1979, 2001
  • Henki ja aine eli yksinäisen naisen pölynimuri, 1945 (pakinoita, postuumisti)
  • Valikoima runoja, 1958
  • Suorasanaista : 30-luvulta ja -luvusta, 1981
  • Eikä minussa ollut pelkoa, 1991 (toim. Kerttu Saarenheimo)

Mukana antologioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennoksia Heinrich Heinen, comtesse de Noaillesin ja Ernst Tollerin runoista on kokoelmassa Paluu. Katri Vala käänsi myös klassista kiinalaista runoutta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerttu Saarenheimo: Katri Vala: Aikansa kapinallinen, WSOY 1984.
  • Raili Mikkanen: Runokirje: kertomus nuoresta Katri Valasta, Tammi 2005
  • Satu Koskimies: Hurmion tyttäret. Tammi 2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]