Katri Vala
Sivulta puuttuu | Katri Vala | |
|---|---|
 |
|
| Salanimet | Pecka |
| Syntynyt | 11. syyskuuta 1901 Muonio, Suomi |
| Kuollut | 28. toukokuuta 1944 (42 vuotta) Eksjö, Ruotsi |
| Ammatit | opettaja, runoilija, suomentaja |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Ensiteokset | Kaukainen puutarha (1924) |
 |
|
Katri Vala (oikealta nimeltään Karin Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonio – 28. toukokuuta 1944 Eksjö sanatorium, Ruotsi) oli suomalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.
Sisällysluettelo |
Elämä ja ura [muokkaa]
Katri Vala syntyi metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenströmin (s. 26.8.1873 Porvoo) ja hänen muoniolaissyntyisen vaimonsa Alexandra Fredrikan (o.s. Mäki) perheeseen. Perhe muutti 1902 Porvooseen ja 1905 Ilomantsiin, missä Vala vietti lapsuutensa 1905-11[1]. Porvoossa syntyi Katri Valan pikkuveli Erkki Vala (1902–1991), vuoteen 1928 Wadenström. Robert Wadenströmin kuoltua 1911 perhe muutti takaisin Porvooseen. Katri Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. 1922–1928 Vala työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa. Kansakoulunopettajana Ilomantsissa Katri Vala toimi vuosina 1925–1929. Vala sairastui 1928 tuberkuloosiin, josta hän ei koskaan täysin parantunut ja joka johti lopulta hänen ennenaikaiseen kuolemaansa vain 42 vuoden iässä. Ilomantsissa asuessaan Valalla oli suhde Edvin Stoltin kanssa, jonka päätyttyä Vala avioitui Armas Heikelin kanssa.
Toivuttuaan sairaudestaan riittävästi Vala teki matkan Rivieralle ja Pariisiin. Matkan jälkeen hän asettui asumaan Helsinkiin, missä hän vuonna 1930 solmi avioliiton kemistin koulutuksen saaneen vasemmistoradikaalin Armas Heikelin kanssa. Vuonna 1931 Katri Vala synnytti ensimmäisen lapsensa. Tyttövauva eli kuitenkin vain pari tuntia. Menetys aiheutti runoilijalle syvän masennuskauden, joka näkyy myös hänen tuotannossaan. Hänen toinen lapsensa Mauri Henrik Heikel syntyi vuonna 1934. Vuosina 1935–1937 Katri Vala toimi opettajana Lauritsalassa. Pahenevan tuberkuloosin ja taloudellisten ongelmien vuoksi Katri Vala muutti vuonna 1940 Ruotsiin, missä asui hänen veljensä Erkki. Katri Vala kuoli 28. toukokuuta 1944 Eksjön parantolassa Ruotsissa.
Tulenkantajat-ryhmän tunnetuimpiin nimiin kuulunut Katri Vala julkaisi esikoiskokoelmansa 1924. Hänen vapaamittainen lyriikkansa herätti myös kiivasta keskustelua. Hän kirjoitti Tulenkantajien lehteen nimimerkillä Pecka.
Katri Vala oli 1930-luvulla mukana perustamassa myös vasemmistolaista kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilaa. Hänen kirjallisessa tuotannossaan tältä ajalta näkyvät pasifismin ja fasisminvastaisuuden teemat. Suuren maailmanpalon ennakointi hallitsi vuonna 1942 ilmestynyttä jäähyväiskokoelmaa Pesäpuu palaa, joka oli suurimmalta osin kirjoitettu jo ennen sotia.
Huomionosoituksia [muokkaa]
Katri Valan puisto [muokkaa]
Katri Valan puisto sijaitsee Helsingin Sörnäisissä. Katri Valan uurna on haudattu nimikkopuistoonsa Hämeentien puoleiseen rinteeseen, porrastasanteelle.[2]
Katri Vala Kulttuurikeskus [muokkaa]
Katri Vala Kulttuurikeskus sijaitsee entisessä Ilomantsin Kirkonkylän kansakoulussa, jossa Katri Vala toimi opettajana vuosina 1925–1929. Kulttuurikeskukseen johtaa Katri Valan tie. Katri Vala asui koululla äitinsä ja Niilo-veljensä kanssa vuosina 1927–1929. Kulttuurikeskus toimii näyttelyiden, tapahtumien ja kurssien pitopaikkana.
Kadut [muokkaa]
Suomessa on kaksi Katri Valan tietä, toinen sijaitsee Espoon Lintuvaarassa ja toinen Ilomantsin keskustassa. Porvoossa Johannisbergin alueella on Katri Valan katu ja Katri Valan kuja.[3]
Katri Vala -omakuvapostimerkki [muokkaa]
MSL:n Vaara-Karjalan Kulttuuriyhdistys ry julkisti 11. syyskuuta 2011 pidetyn Katri Vala 110 vuotta -runotapahtuman yhteydessä taiteenmaisteri Pinte Kankaan suunnitteleman Katri Vala -omakuvapostimerkin ja postikortin.
Katri Valan muistokivi [muokkaa]
Katri Valan muistokivi sijaitsee Mäen tilan pihapiirissä Muonion keskustassa, Lahenrannantiellä.
Tuotanto [muokkaa]
- Kaukainen puutarha, 1924
- Sininen ovi, 1926
- Maan laiturilla, 1930
- Paluu, 1934
- Pesäpuu palaa, 1942
- Kootut runot, 1945 (postuumisti), 1958, 1977, 1979, 2001
- Henki ja aine eli yksinäisen naisen pölynimuri, 1945 (pakinoita, postuumisti)
- Valikoima runoja, 1958
- Suorasanaista : 30-luvulta ja -luvusta, 1981
- Eikä minussa ollut pelkoa, 1991 (toim. Kerttu Saarenheimo)
Mukana antologioissa [muokkaa]
- Nuoret runoilijat, 1924
- Hurmioituneet kasvot, 1925
- Kolme, 1930 (Elina Vaaran ja Katri Suorannan kanssa)
Suomennoksia Heinrich Heinen, comtesse de Noaillesin ja Ernst Tollerin runoista on kokoelmassa Paluu. Katri Vala käänsi myös klassista kiinalaista runoutta.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Katri Valalle postimerkki. Karjalainen 5.9.2011
- ↑ Katri Valan puistosuunnitelman selostus Helsingin kaupunki
- ↑ Postinumerohaku – Katri Valan Itella. Viitattu 4.7.2012.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kerttu Saarenheimo: Katri Vala: Aikansa kapinallinen, WSOY 1984.
- Raili Mikkanen: Runokirje: kertomus nuoresta Katri Valasta, Tammi 2005
- Satu Koskimies: Hurmion tyttäret. Tammi 2009
