Pasifismi

Wikipedia

Pasifistien tunnus.

”Johtajat haluavat sotaa ja julistavat sodan; johdettavat sotivat”. Pilapiirros vuodelta 1910.

Pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja. Absoluuttinen pasifismi hylkää kaiken väkivallankäytön yhteiskunnassa pyrkien saavuttamaan tavoitteensa täysin väkivallattomin keinoin. Osa pasifisteista saattaa hyväksyä jonkinlaiset valtion sisäiset pakkokeinot tai väkivallan itsepuolustuksena. Sodan oikeutusta käsittelee etiikan osa-alue, sodan etiikka.

Merkittävä suomalainen pasifisti oli Arndt Pekurinen, joka teloitettiin jatkosodan aikana hänen kieltäydyttyään osallistumisesta maanpuolustustoimintaan.^[1] Myös Yrjö Kallinen on kuuluisa suomalainen pasifisti – jopa maailmanhistoriallisestikin mielenkiintoinen tapaus – sillä vaikka oli pasifisti, hän toimi vuosina 1946–1948 Suomen puolustusministerinä.

[muokkaa] Katso myös

• Nonaggressioperiaate
• Rauha
• Sota
• Väkivallaton vastarinta
• Hippiliike

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Taipale, Ilkka: Rauhankirjallisuuden bibliografia. Aseidenriisuntavihkot 26. Helsinki: Suomen rauhanliitto, 1987. ISBN 951-9193-05-7.

• Jouko Väänänen: Rauhaa, Peace! Pasifismin klassikoita (Like, 2009)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Internet Encyclopedia of Philosophy: Pacifism (englanniksi)

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.