Askola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Askola
Askola.vaakuna.svg Askola.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
www.askola.fi
Sijainti 60°31′40″N, 25°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
295:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 212,42 km²
– sisävesi 5,61 km²
Väkiluku 4 903
194:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 23,08 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 20,6 %
– 15–64-v. 65,7 %
– yli 64-v. 13,7 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 95,3 %
– ruotsinkielisiä 2,9 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20 %
114:nneksi suurin 2012 [5]
Kunnanjohtaja Esko Rautiainen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2004–2008[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Sit.
11
7
5
2
2

Askola on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 903 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,42 km² on maata ja loput 5,61 km² sisävesialueita.[1]

Askolan naapurikuntia ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Askolan seurakunta.[7]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Askolan päätaajamat ovat Askolan kirkonkylä ja Monninkylä. Muita kyliä ovat Huuvari, Juornaankylä, Korttia, Nalkkila, Nietoo, Puhar-Onkimaa, Särkijärvi, Tiilää, Vahijärvi ja Vakkola.

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[8]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat kuuluisat Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[9]

[muokkaa] Väestö

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti ja ylittää 5000 ennen vuotta 2020.[10]

Askolalaisisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[11]

[muokkaa] Historia

Askolan kirkko

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[12] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[13] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[8]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[14]

[muokkaa] Päätöksenteko

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua.[15]

Vuonna 2008 valitussa valtuustossa suurin puolue on Keskusta, jolla on 11 valtuutettua. Kokoomuksella on kuusi ja sosliaalidemokraateilla on viisi paikkaa. Vasemmistoliitto ja Vihreät saivat kumpikin kaksi valtuutettua ja Perussuomalaiset yhden.[16]

[muokkaa] Palvelut

Askolassa on viisi alakoulua, yläaste, lukio ja ammattikoulu. Alakoulut toimivat Kirkonkylän, Monninkylän, Juornaankylän, Särkijärven ja Vahijärven kylissä.[17]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[18]

[muokkaa] Tunnettuja askolalaisia

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
  7. ↑ Askolan seurakunta Viitattu 29.12.2009.
  8. ↑ a b Askolan luonto ja historia Askolan 4H
  9. ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
  10. ↑ Väestöennuste Tilastokeskus 2004
  11. ↑ Koulutus Uudenmaan liitto
  12. ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  13. ↑ Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
  14. ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  15. ↑ Valtuusto 2009 - 2012 Askolan Kunta
  16. ↑ Uusimaa - Askola - Puolueiden kannatus kunnassa YLE 2008
  17. ↑ Koulut Askolan kunta
  18. ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta

[muokkaa] Aiheesta muualla

Uudenmaan maakunnan kunnat
Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti
Entiset kunnat
Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola
Askola
Kylät
Huuvari | Juornaankylä | Kirkonkylä | Korttia | Monninkylä | Nalkkila | Nietoo | Puhar-Onkimaa | Särkijärvi | Tiilää | Vahijärvi | Vakkola
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Askola&oldid=10649114
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä