Askola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Askola
Askola.vaakuna.svg Askola.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
www.askola.fi
Sijainti 60°31′40″N, 025°36′00″EKoordinaatit: 60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
283:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 212,41 km²
– sisävesi 5,62 km²
Väkiluku 5 026
181:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 23,66 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,8 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 15,0 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 94,6 %
ruotsinkielisiä 3,4 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 20,25 %
135:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Esko Rautiainen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2012–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS.
 • Vas.
 • Vihr.

10
6
5
3
2
1

Askola, aikaisemmin Askula[6], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 026 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,41 km² on maata ja loput 5,62 km² sisävesialueita.[1]

Askolan naapurikuntia ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Askolan seurakunta.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[8]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat kuuluisat Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[9]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[10]

Askolan taajamat ovat Askolan kirkonkylä ja Monninkylä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti ja ylittää 5000 ennen vuotta 2020.[11]

Askolalaisisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 058
1985
  
4 130
1990
  
4 248
1995
  
4 269
2000
  
4 389
2005
  
4 555
2010
  
4 864
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[14] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[15] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[8]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[16]

Päätöksenteko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua.[17]

Vuonna 2008 valitussa valtuustossa suurin puolue on Keskusta, jolla on 11 valtuutettua. Kokoomuksella on kuusi ja sosiaalidemokraateilla on viisi paikkaa. Vasemmistoliitto ja Vihreät saivat kumpikin kaksi valtuutettua ja Perussuomalaiset yhden.[18]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on viisi alakoulua, yläaste, lukio ja ammattikoulu. Alakoulut toimivat Kirkonkylän, Monninkylän, Juornaankylän, Särkijärven ja Vahijärven kylissä.[19]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[20]

Tunnettuja askolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. YLE: Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. YLE. Viitattu 6. marraskuuta 2012.
  6. Iso tietosanakirja, artikkeli Askola
  7. Askolan seurakunta Viitattu 29.12.2009.
  8. a b Askolan luonto ja historia Askolan 4H
  9. Luonnonsuojelu Askolan kunta
  10. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
  11. Väestöennuste Tilastokeskus 2004
  12. Koulutus Uudenmaan liitto
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  15. Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
  16. Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  17. Valtuusto 2009–2012 Askolan Kunta
  18. Uusimaa – Askola – Puolueiden kannatus kunnassa YLE 2008
  19. Koulut Askolan kunta
  20. Askolan kirjastopisteet Askolan kunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]