Katri Helena

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katri Helena Kalaoja
Katri Helena Vihreillä Niityillä.jpg
Katri Helena Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.
Syntynyt 17. elokuuta 1945 (ikä 69)
Taiteilijanimet Katri Helena
Aktiivisena 1963
Tyylilajit iskelmä
Soittimet laulu
Levy-yhtiöt PSO, Scandia/Warner Music Group, Hype Records

Katri Helena Kalaoja (ent. Turunen, ent. Kalaoja-Rajala, o.s. Koistinen, s. 17. elokuuta 1945 Tohmajärvi) on suomalainen iskelmälaulaja ja yksi Suomen menestyneimmistä naislaulajista. Hänet tunnetaan parhaiten taiteilijanimellä Katri Helena.

Katri Helena on levyttänyt vuoteen 2011 mennessä yli 440 laulua, julkaissut 45 albumia ja kokelmaa ja myynyt 1,5 miljoonaa äänitettä. Hän on saanut 17 kultalevyä, neljä platinalevyä ja yhden tuplaplatinan.[1] Katri Helenan hittejä ovat muun muassa ”Puhelinlangat laulaa”, ”Syysunelma”, ”Kuudenikäinen”, ”Anna mulle tähtitaivas” ”Katson sineen taivaan”, ”Mun sydämeni tänne jää”, ”Lintu ja lapsi”, ”Vasten auringon siltaa”, ”Katson autiota hiekkarantaa”, ”Ei kauniimpaa” ja ”Me teimme sen”.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katri Helenan levytysura alkoi vuonna 1963 ”Poikien kuvat” -laululla. Seuraavana vuonna julkaistusta ”Puhelinlangat laulaa” -kappaleesta tuli Katri Helenan kenties tunnetuin hitti. Hän on työskennellyt muun muassa Junnu Vainion ja Jukka Kuoppamäen kanssa. 1970-luvulla hittejä tuli lukuisia, muun muassa ”Paloma blanca”, ”Vasten auringon siltaa”, ”Katson sineen taivaan”, ”Katson autiota hiekkarantaa”, ”Syysunelma”, ”Nuoruus on seikkailu” ja ”Lintu ja lapsi”.

Vuoden 1992 Anna mulle tähtitaivas -levy oli myös suuri menestys, ja sen myötä Katri Helenalle myönnettiin Erikois-Emma-palkinto.

Katri Helena on kuulunut uransa aikana kolmen levy-yhtiön listoilla. Hänen uransa alkoi PSO-levy-yhtiössä vuonna 1963. Kymmenen vuoden päästä, vuonna 1973, hän siirtyi Scandiaan, joka yhdessä emoyhtiönsä Finnlevyn kanssa yhdistyi kansainväliseen Warner Music Groupiin 1993.

Katri Helena esiintyi aiemmin Petoman-orkesterin solistinamilloin?. Sittemmin hänen orkesterinsa kapellimestarina on toiminut Arttu Takalo.

Vuonna 2000 Katri Helena oli osa Leidit Lavalla -kvartettia yhdessä Paula Koivuniemen, Marion Rungin ja Lea Lavenin kanssa.

Katri Helena MeStarat-joulukonserttikiertueella 2007.

Vuonna 2004 Katri Helena teki Jari Sillanpään kanssa MeStarat-konserttikiertueen. Katri Helenan ja Sillanpään lavashow kiersi Suomen suurilla areenoilla. Vuonna 2007 pari teki paluun samalle lavalle, MeStarat Joulushow -kiertueen muodossa, joka myös kiersi suuria areenoita ympäri Suomen. Joulun alla 2007 Katri Helena ja Sillanpää saivat harvinaisen singlekultalevyn singlestä ”Vierellesi kaipaan”, yli 5000 myytyä singleä.

Katri Helenalle myönnettiin vuonna 2007 Pro Finlandia -mitali.[2] Kesällä 2014 Katri Helenalle myönnettiin Tapsan Tahtien yhteydessä Iskelmä Finlandia-palkinto.

Katri Helenan uusin albumi Tulet aina olemaan julkaistiin 2009 ja se myi kultaa nopeasti.

Vuonna 2010 Katri Helena teki uuden levytyssopimuksen tamperelaisen Hype Recordsin kanssa. Vuonna 2011 hän vaihtoi pitkäaikaisen managerinsa Lilja Kainulaisen Tommi Liimataiseen.

Helsingin kaupunginteatterissa sai elokuussa 2011 ensi-iltansa Katri Helenasta kertova musiikkinäytelmä Katri Helena – Sinivalkoinen ääni. Sen on kirjoittanut Ilpo Tuomarila, ohjannut Tiina Brännare ja pääosaa esitti Sanna Majuri.[3] Muissa rooleissa nähtiin Sinikka Sokka Bertta-äitinä, Kari Arffman Panu Rajalana ja Sami Hokkanen Timo Kalaojana.[4]

Syksyllä 2012 Katri Helena oli mukana Nelosella esitetyssä Vain elämää -sarjassa, jossa seitsemän kotimaista artistia esitti toistensa kappaleita.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruudenavioliitto (Turunen) päättyi eroon uran alussa. Katri Helena oli naimisissa muusikko Timo Kalaojan kanssa tämän kuolemaan vuonna 1988 asti.[5] Heillä on kolme yhteistä lasta: Hanna (1973), Maija (1975) ja Juha (1977), joka kuoli 32-vuotiaana sairauskohtaukseen 2009[6]. Vuonna 1997 laulaja meni naimisiin kirjailija Panu Rajalan kanssa, mutta liitto päättyi eroon vuonna 2004. Kesällä 2013 Katri Helena myönsi seurustelevansa managerinsa Tommi Liimataisen kanssa.

Katri Helena on asunut Askolassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 2006 lähtien.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vaalea valloittaja, 1964
  • Puhelinlangat laulaa, 1964
  • Katri Helena, 1966
  • Katupoikien laulu, 1967
  • Paikka auringossa, 1968
  • Ei kauniimpaa, 1969
  • Kai laulaa saan, 1971
  • Lauluja meille kaikille, 1972
  • Kakarakestit, 1973
  • Kun kohdattiin, 1973 (kultalevy)
  • Paloma Blanca, 1975 (kultalevy, platinalevy)
  • Lady Love, 1976 (kultalevy, platinalevy)
  • Ystävä, 1978 (kultalevy)
  • Katson sineen taivaan, 1979 (kultalevy)
  • Sydämeni tänne jää, 1980 (kultalevy)
  • Kotimaa, 1981
  • Minä soitan sulle illalla, 1982
  • Kirje sulle, 1984 (kultalevy)
  • On elämä laulu, 1986
  • Almaz, 1988
  • Juhlakonsertti, 1989
  • Anna mulle tähtitaivas, 1992 (myyty n. 100 400 kpl) (kultalevy, platinalevy, tuplaplatina)
  • Lähemmäksi, 1994 (kultalevy)
  • Vie minut, 1995 (kultalevy)
  • Hiljaisuudessa, 1996
  • Missä oot, 1998
  • Leidit levyllä, 2000 (kultalevy)
  • Tässä tällä hetkellä, 2004
  • Elämänlangat, 2006 (kultalevy)
  • Hiljaisuudessa, 2006
  • Tulet aina olemaan, 2009 (kultalevy)
  • Valon maa (2011) (kultalevy)
  • Taivaan tie 2014 (kultalevy)[7]

Kokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katri Helenan parhaimmat. 1 (1972)
  • Katri Helenan parhaimmat. 2 (197?)
  • Katri Helenan parhaimmat. 3 (197?)
  • Katri Helenan kauneimmat (1977)
  • Parhaat päältä (1978) (kultalevy)
  • Katri Helena – 28 toivotuinta levytystä (1987)
  • Kauneimmat rakkauslaulut (1989) (kultalevy)
  • Toivotut (1992)
  • 20 suosikkia – Puhelinlangat laulaa (1995)
  • 20 suosikkia – Syysunelma (1995)
  • 20 suosikkia – Anna mulle tähtitaivas (1997)
  • Musiikin tähtihetkiä (2001)
  • Sydämeni laulut (4CD, 2003) (kultalevy, platinalevy)
  • Sydämeni laulut: neljä vuosikymmentä tähtitaivaalla (2CD, 2003)

Edustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilpo Tuomarila: Sinivalkoinen ääni 2011. Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 18.10.2012.
  2. Katri Helena ja Pirkko Saisio saivat Pro Finlandian uusisuomi.fi. 30. marraskuuta 2007. Viitattu 30. marraskuuta 2007.
  3. YLE:n radiouutiset 19. elokuuta 2011 klo 13. Toim. Janne Mällinen.
  4. Raila Kinnunen: Katri Helena tarjosi nenäliinoja. Apu, 2011, 77. vsk, nro 35, s. 11. Helsinki: A-lehdet.
  5. Katri Helenan suuri suru: Rakkaat kuolivat Iltalehti.fi. 8.5.2009. Viitattu 10.4.2011.
  6. ”Katri-Helenan poika kuoli sairauskohtaukseen”.HS.fi, 6.5.2009. Viitattu 9.5.2009.
  7. Poikkimäki, Anna: Katri Helenan Taivaan tie -albumi myi kultaa: "Mikä riemullinen tunne!" Iskelmä.fi. 22.5.2014. Viitattu 23.5.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katri Helena - Tähtenä taivaalla (2003) -kirja
  • Katri Helena: Taivaan tie. Helsingissä: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28192-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]